Keskustelut Puukauppa Tukki on liian kallista?

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 301)
  • Tukki on liian kallista?

    Mielenkiintoinen uutinen tämänpäivän Kalevassa:

    ”Sahayritys Junnikkala Oy on keskeyttänyt puunostotarjousten teon. Yrityksen mukaan nykyinen markkinatilanne on ylikuumentunut ja vääristynyt.

    Yrityksen mukaan tukkipuun hinta on noussut vauhdilla suhteessa lopputuotteiden hintaan. Junnikkalan mukaan nyt ollaan ”kipurajalla”, jonka ylittyessä investoinnit tyrehtyvät.

    – Joudumme keskeyttämään puun oston näillä hinnoilla turvataksemme oman toimintamme pitkäjännitteisyyden. Mielestäni metsänomistaja ansaitsee omaisuudelleen oikean hinnan ja tuoton, mutta nykyinen hintakehitys tulee vaarantamaan meidän ja mielestäni koko sahateollisuuden tulevaisuuden, yhtiön toimitusjohtaja Kalle Junnikkala sanoo tiedotteessa.”

  • Jovain

    Kyllä nämä ovat ihan Jätkän omia oppeja, näinhän se menee, mutta perustelut ovat väärät. Menettely sopii vasemmistolle. Korjuutyön maksaja eristetään puunkorjuusta ja taloudenpidosta.

    Visakallo

    Minulla ei ole rahaa ennen puukauppaa. Vain metsässä pystyssä olevat puut. Mistä minulta silloin peritään korjuun hinta? Voisiko Jovain kertoa sen, jotta minäkin ymmärtäisin. Metsässäni olevissa puissa ei näytä olevan hintalappuja. Missä on olemassa se tili, mistä korjuun kulut peritään, kun minulla sitä ei ole? Elämmekö tohtorismiehen kanssa eri maailmoissa?

    Tolopainen

    Kun Albert A kehitti suhteellisuusteorian maailmassa oli vain pari ihmistä jotka ymmärsivät sen ja nekin väärin. Jovainilla on sama ongelma kukaan ei ymmärrä mitä on isännätön raha, kun ei ole taloustermi.

    pihkatappi

    Voi olla että Jovain on väärin ymmärretty nero, jota vasta jälkipolvet kunnioittavat puukaupan isännättömän rahan tuomisesta kaiken kansan tietoisuuteen. Oikeasti hankintamyyjiä on aiemmin haluttu pois markkinoilta, nythän kaikki kuitupuut halutaan ja kauppatavalla ei ole merkitystä. Kuitupuun hankinta ja pystykaupan ero on usein yli 15 euroa ja kun tuossa ei isännätöntä rahaa ole,, vähennykset jää metsänomistajan hyödynnettäviksi ja harvennusten tukkien kanssakin pärjää jotenkin. Päätehakkuusta metsänomistaja on suljettu pois metsäfirmojen toimesta hinnoittelulla, mutta eikö tuohon ole ihan hyvät perusteet, päätehakkuista kilpaillaan lujasti.

    Jovain

    Isännätön raha on tutkimuksen osoittama ja hyvin perustelema ilmaisu  piiloperintänä metsänomistajalta perittävästä rahasta. Isännättömällä rahalla ei tarkoiteta menettelynä päätehakkuita, sen paremmin kuin muitakaan hakkuita. Ei myöskään metsäyhtiöiden puunhinnasta käymää kilpailua. Vaan kysymys on pystykaupasta ja pystykaupan aiheuttamasta kilpailun rajoittamisesta ja puutteesta. Niin kuin tuossa edellä jo todettiin. Korjuutyön maksajan eristämisestä puunkorjuusta ja taloudenpidosta.

    Visakallo

    Onko tässä kysymyksysessä kuvio, jossa Jovain on hyväksynyt Lauri Vaaran väitöskirjan? Mitenkään muuten en voi tätä Jovainin roolia tässä ymmärtää. Maataloustraktorit hävisivät jo jonnekin. Käykö isännättömälle rahalle kohta samoin?

    Tolopainen

    Jos jostain vielä sais hyvän 361 Valmetin. Voisi alkaa kilpailla metsä ajossa Ponsseja vastaan. Alkaisi isännätön raha löytää isännän ja emännän.

    Jätkä

    Siihen Valmettiin pitäisi löytää hyvät kitkat, vinssi kuormauspuomilla ja valtava reki nytkäytyslaitteella.

    Puuki

    Jospa se on jo ratkaistu pystykaupan yksinoikeuden tuoma ongelma isännättömästä rahasta ?

    Jokainen voi valita eri korjuuyrittäjän joka tekee korjuun, jos on halua ja tarvetta siihen tai tehdä esim. harvennukset hankintana Fortsonmajorilla/Vallulla/Massikalla. Se vaatii tietysti vähän enemmän vaivannäköä mutta tj-korvaukset,( ja hyvässä lykyssä vähän muutakin ), jotka muuten menisi pystykaupassa ostajalle, jää mo:lle. Isännätön raha löytää yllättäen kotipaikan siitä isännän/emännän laihasta tai sitten vähän lihavammasta lopsasta.

     

    Jovain

    Ei ole havaintoa, että yhtiöt käyttäisivät enää traktorikalustoa urakoinnissa, tai manuhakkuutakaan, kuin poikkeustapauksissa. Eiköhän vanha perinteinen puunkorjuu (hankinta) ole taakse jäänyttä elämää. Sillä ei myöskään ole mitään tekemistä isännättömän rahan kanssa. Nyt mennään tämän hetken koneilla ja sopimusehdoilla. Pystykauppaan sisältyy aina isännätön raha, haluttiinpa sitä tai ei.

    Se ei riitä, että puunmyyjille varataan traktorikalusto ja metsät, jotka eivät yhtiöille kelpaa. Isännättömästä rahasta kilpailemaan tarvitaan vähintään se ponsse ja puunmyyjille yhtäläiset ehdot puuntoimittajana, siinä kuin bulvaani (metsäosasto) urakoitsijoillaan käyttää.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 301)