En oikein tiedä onko tuo Jessen hintanäkemyksen virhe aivan tahatonta vaiko tahallista.
Tosiasia kuitenkin on, että kuitupuun hintaa on vienyt alas sen jo jonkin aikaa jatkunut ylitarjonta.
Tukkimarkkinat ovat olleet paremmin tasapainossa ja hinnat ovat sen takia pysyneet verraten hyvinä, etenkin kun otetaan huomioon raaka-aineiden yleinen hinnan lasku.
Pelkästään Välimeren yli tullaan nyt jo yli miljoonan turvapaikanhakijan vuosivauhdilla, ja Syyrian ym. maiden pakolaisvirta kaksinkertaistaa tämän yhteismäärän.
Ei ole nähtävissä, että kaikki nämä ihmiset palaisivat takaisin kotimaihinsa, joten Eurooppaan on rakennettava tulevien vuosien aikana uusia asuntoja miljoonille ihmisille.
Kun samaan aikaan puurakentaminen yleistyy koko maailmassa, tukkipuun kysyntä tulee kyllä jatkumaan.
Hintatasosta on vaikeampi sanoa, mutta jos jo pitkään jatkunut 17 vuoden hintasykli jatkuu, niin seuraava hintahuippu osuu vuodelle 2024. Tämä tosin edellyttää sitä, ettei kovin laajaa sotaa syty Euroopassa tai muualla.

Nyt olen Jessen kanssa samaa mieltä.

Metsänomistajien kyllä kannattaa tavoitella kuitupuullekin parempaa hintaa, mutta pelkkä toivominen ei auta. Metsä-Groupin investointi Äänekoskelle on erinomainen asia, mutta jotain muutakin tarvittaisiin.

Joko muuten tiesitte, että Kaskisten sellutehtaan kiinnilaitto liittyi kauppoihin Uruguaissa. Joku taho päätti lunastaa eukakeittämön, mutta jotta sitten Pietarsaareen ja Raumalle riittäisi ylitarjontaa, piti pikkulaitos Kaskisissa sitten laittaa kiinni. Ehkä tämä olisi pitänyt jättää sanomatta, mutta nyt illankähmässä lipsahti.

Onhan myös tuo yhteiskunta sopimuksen kaatuminen kanssa myrkkyä tukin sahaukselle. Kun marginaalit on pieniä, jonkin on tarvittaessa joustettava ja kun työntekijät eivät jousta (mistä Wahlroos kirjoitti hyvin miten Suomessa voitaisiin sahata ja saada ihmisiä töihin) niin puun hinta on ollut se joka joustaa. Jos tukinhinta ei jousta tarpeeksi nopeasti niin lomautukset tulee sitten siihen. Tukin hinta laskee nopeasti vasta kun koetaan uusi romahdus tässä lähiaikoina. liike pakotti nyt Suomen Kreikan tielle, jossa ainut vaihtoehto on enää suurtyöttömyys. Lasku ei tule olemaan enää pehmeä niinkuin se olisi yhteiskuntasopimuksen myötä voinut olla. Työehtosopimusten yleissitovuus ja minimipalkat ovat jäämässä historiaan sillä suurtyöttömyyden aikakautena voidaan avata kilpailu työpaikoista pakon edessä.