Joo, mutta jos tuollaisesta 12,9 metrisestä tukkiosuudesta tekee sitä himoittua 49 desimetristä 2 kpl, niin hukkaan menee 3,1 metriä tukkipuuta. Se ei ole vähän!

Hieman korjaantuisi, jos saisi tehdä 61 dm:n tukkipituuksia, mutta silti kuituun menisi tukkia.

43 dm on aika monella ostajalla ollut lyhin pituus tukille. Jos tekee kuka hyvänsä vain yhtä pituutta tukkia, ei siinä kunnian kukko laula – kenellekään.

Eipä meidän kannata paljon tästä väitellä. Sinulla on arvokasta kokemusta metsurinmitasta ja sillä tehtävästä apteerauksesta. Tietotaitosi ei nyt näytä riittävän arvioimaan ”moton mitanauhaa” joten annetaan asian olla niin.

Kumpihan aina sitten mahtaa se huonompi raksuttaja ollakkaan. Konenäkö kertoo myös aika oikeaa tietoa jota kuljettajan silmä ei välttämättä aina tee. Noh, kyllä se hiukan tuurikauppaa aina on. Vaikka olisi millainen suhari puikoissa.

Kun lähdetään kantohinnoista, on kuidun ja tukin hinnanero 4 – 5 kertainen tukin hyväksi. Silloin pitää käyttää myös lumppien tekomahdollisuus hyväksi.

Kun tiedetään, mitä liian suuri / suuret oksat tai oksakiehkura ja poikaoksa merkitsee sahalla, niin ne pitäisi saada sovitettua katkontaan järkevästi ja niin, että tukin joutuminen kuiduksi jää joko lumppiin tai muuten hyvin vähäiseksi. Siinäkin tapauksessa olisi hyvä apu 26 dm:n sorvipöllien – taikka 31 dm:n tukkimittojen käyttömahdollisuus.

Tuo kuusen tyvessä oleva vähäinen lahovika on ollut ehdoton hylkäämisperuste, vaikka kyseessä olisi muuten huipputyvi. En ihmettele, vaikka MOTO-kuski kokeilee siinä natsan ottamista, jopa useammankin, koska kone tekee ne melkein yhtä nopeasti, kuin Tolopainen.

Joskus voi kuski pystyä katsomaan rungon ”levottomuutta” ihan pituussuunnassa ja arvioimaan sen vaikutusta sahaustulokseen. Tuo levottomuus on kuitenkin aika harvinaista normaaleissa päätehakkuuleimikoissa. ne on hoidettu pois jo kasvatushakkuissa.

Tässä lähialueilla on Yhtiöiden ja urakoitsijoiden näytöt jo niin tunnettuja, että on muutamia kuskeja, joiden käyttö on ehdoton edellytys puukaupalle – riippumatta siitä, minkä värinen lappu tulee pinon päähän.  Samoin Sahayhtiö, jonka saha on jo kymmenien kilometrien päässä, toi vielä kauempaa OMAN urakoitsijan tekemään tukkileimikot, jotka sahalle oli ostettu. Ne menivät sinne korkean laadun  (hinnan) takia ja konekuski teki katkonnan erikoismittoja käyttäen, eikä kuitupinoon tullut kovin paljoa tavaraa.

Se sahalaitos polttaa lämpökeskuksessaan lähes kaiken kuidun ja sahausjätteen myyden lämpöä ulospäin hyvinkin paljon.

No jo on kikka kolmosia Jätkän tutuilla, jos alimittaisia kaverit veistelee sopiviksi.

Tukin apteeraus on kyllä aika tarkka homma, jos nykymitoilla yrittää saada tukin tarkasti talteen. On nyt tullut tehtyä järeän männikön yläharvennusta ja kyllä pienten vikakohtien havaitseminen on hankalaa, jos runkoa ei saa kaadettua kannatukselle. Metrin välinatsoilla saa pahimpia mutkia ja tyvilenkoja pois, keskimäärin lähtee silti 4x 43 tai 2x 43 + 2x 49. Onneksi on lupa tehdä myös apumittana 37:ja.