Keskustelut Puukauppa Tukin optimi katkonta

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 91)
  • Tukin optimi katkonta

    Maaseudun Tulevaisuudessa tukkipulaa käsittelevässä artikkelissa Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen sanoo seuraavaa: Tukit katkotaan metsässä tarkasti kunkin sahan tarpeisiin. Mikä mahtaa olla sahan tarpeiden ja puun myyjän näkökulmasta katsotun optimaalisen katkonnan ero?

  • Tolopainen

    Tukkipuun hinnoittelussa pitäisi siirtyä kokorunkohintaan. Tällainen pelinpolitiikka syö luottamusta. Konekuski päättää miten katotaan eikä mitään katkonnan valvontaa käytännössä ole. Siellä pitäisi MHY:n edustaja olla kopissa jos katkonnan valvontaa mainostetaan.

     

    harrastelija

    Metsähallitus on sen verran iso puun myyjä, että luulisi tänäkin päivänä pitävän sen periaatteen, että perinteinen tukkipuu (mänty 15 cm latva ja kuusi 16 cm latva) otetaan tukkipuukokoisesta tukiksi. Tukkipuuta pienemmissä menee sitten pikkutukkeihin vaikka tyvestä jonkin matkaa olisikin tukkikokoa – puu kun ei ole lieriö.

    Ylen videolla nykymetsuri esitteli mototyöskentelyä ja arssinointia. Hänen mukaansa automatiikka esittää optimijakoa, mutta se käy vain ihanteellisessa suoraa puuta kasvaneessa leimikossa. Sai semmoisen kuvan, että suuri osa meni kuskin harkinnan mukaan.

    ”Vanhana” metsurina luulen, että moton ikkunasta on helpompi arvioida se, että mitä rungosta tulee kuin lumen keskeltä mittanauhan ja saksien kanssa ährätessä.

    Rane2

    Tietysti nyky-digi-aikana hakkuun valvonnan pitäisi mennä niin että Mhy:n edustaja tai metsänomistaja itse saisi halutessaan katkontamatriisin omalle tietokoneelleen jolla oleva ohjelma tarkistaisi hetkessä onko katkonta edes periaatteessa sinnepäin kuin on sovittu.

    Apli

    Katkonta, tuo ikuinen mysteeri, ikuinen kiistanaihe huokaus…. Kun kilpailuttaa leimikon ja saa tarjouksia niistä osaa lukea kenellä se katkonta on hyvä kenellä ei, siinä ei tarvita Mhy:tä eikä muita.. Kilpailuttakaa leimikot, vertailkaa tarjouksia kun myytte päätehakkuu ja 2 ja 3 harvennusleimikoita enskat on sitten erikseen.. Nythän siihen on loistava tilaisuus niillä joilla on kantavien teiden ja maastojen varsilla leimikoita.

    Jätkä

    ”-Tukkipuun hinnoittelussa pitäisi siirtyä kokorunkohintaan. Tällainen pelinpolitiikka syö luottamusta. Konekuski päättää miten katotaan eikä mitään katkonnan valvontaa käytännössä ole. Siellä pitäisi MHY:n edustaja olla kopissa jos katkonnan valvontaa mainostetaan.”

    Tukkirunko pitäisi olla pätkittynäkin aseteltuna kokonaisuutena näytille ja sen kaikki pätkät pitäisi olla käännettävissä, jos halutaan täysin tarkka kontrolli. Esim mäntytukkirungot ovat yksilöitä, joissa pitää nähdä runkoa pidemmälti kuin vain ehden pölkyn mitalta.Kuljettaja näkee rungon vain yhdeltä suunnalta ja katkontamatriisi ehdottaa sitä mittaa, mikä on sahalle edullisin.

    Toki metsurikin käyttää samaa katkontaohjetta, mutta siellä voi olla esim oksakiehkura, joka pitäisi napata pois, siellä voi olla rungossa vika, jota motokuljettaja ei ole nähnyt ja siellä voi tuukiosuutta olla sen verran, että järkevämmällä katkonnalla saa tehtyä kaksi tukkia yhden asemasta.

    Metsurilla ei ole niin kiirettä, ettei hän voi mitata vaikkapa koko runkoa ensin ja sitten päättää jakamisen eri tukeiksi. Kun puun on katkaissut latvasta, ehkä runko on kääntynytkin jopa 90 astetta – latvalta näkee rungon miljoona kertaa paremmin kuin moton ohjaamosta. Katkonnan voi tehdä tarkalleen rungon laadun ja mittojen mukaan.

    Tolopainen

    Niinhän se metsuri näkisi, jos ei olisi talvella lunta ja pimeää. Hankeen kaadetusta tukista on paha nähdä lenkoutta. Todellisuudessa konekuski näkee paremmin, on hyvät valot ja runko puominetäisyydellä.

    arto

    Metsurilla ei ole niin kiirettä, ettei hän voi mitata vaikkapa koko runkoa ensin ja sitten päättää jakamisen eri tukeiksi……Nyky hinnoilla kyllä kiirettä täytyy pitää jos meinaa palkoilleen päästä.

    mehtäukko

    Aloituksessa mainittu sellufirma ja ”tukit katkotaan tarkasti…” voi jättää osin omaan arvoonsa. Kyllähän teiden varsilla nähdyt tukki-/sellupinot kertovat jotain.

    Tuossa edellä on asiapitoisia kommentteja.

    Niiden lisäksi voidaan mainita kaksi pahista, joka pilaa monen leimikon tukkisaannon.

    Yksi on kiire ,joka pilaa tuikitärkeän silmämääräisen arvioinnin.Se alkaa tyvilenssistä jatkuen lahon ja lenkouden/monivääryyden eliminointiin, mutta ei tukin kustannuksella.

    Ja toinen on terveen järjen käyttö manu-apteerauksessa.

    Tämän onnistumisen ensimmäinen edellytys on kauppakirja,joka mahdollistaa myös lyhyitä tukin mittoja ilman määrarajoitusta.

    Toinen onnistumisen edellytys on motokuski, joka ymmärtää mitä on tekemässä.

    petep

    Ja mistä se ”tavallinen ” metsänomistaja löytää  aina sen motokuskin joka ymmärtää mitä on tekemässä . ……… Palstalle voi tulla ihan mikä vaan Ponssemies pyörimään. Toki näillä ostajilla on kaikilla muka maailman parhaat kuskit kun ei siellä muut pärjää. Ja varmasti hyviä onkin mutta ihan pitää puheeseen luottaa kuten kaikessa muussakin.

     

    Kaivinkonehommista tiedän sellaisen tapauksen että kuski toimitettiin tilaajan toimesta  työmaalta pois kun ei malli oikein miellyttänyt. Ehkä motomiehet on ammattimaisempaa porukkaa.

    Jean S

    Niin, periaatteessahan tää olisi mielenkiintoista laskea, mutta miten? (Eli siis se, kuinka paljon metsänomistaja voi hävitä rahallisesti, kun katkonta optimoidaan ostajan tarpeiden mukaan.) Heittäisin hatusta, että noin 50 % rahallisesta arvosta voisi ainakin olla mahdollista saada vaihteluväliksi runkojen laadusta riippuen tietysti. Lukuja olisi kiva saada senkin takia, että voi samalla (toisen viestiketjun hengessä) esimerkiksi arvioida metsäpinta-alan kasvattamisen ja oman moton hankkimisen kannattavuutta tuolta pohjalta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 91)