Keskustelut Puukauppa Tukin minimipituuden vaikutus saantoon

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 138)
  • Tukin minimipituuden vaikutus saantoon

    Toinen tarjoaja ottaa kaikki mitat 37 – 55. Toinen taas 43 – 55. Pitemmän tukin tarjoajan hinta on 7 % parempi.

    Sanokaahan hyvät asiantuntijat, kuinka paljon minimipituuden nosto vaikuttaa mäntytukin saantoon.

    Metsässä on kolmoskehitysluokan harvennusta ja hoitamattoman metsän uudistushakkuuta, jossa paljon pieniä tukkirunkoja.

  • Jätkä

    EDIT: viesti poistettu

    A.Jalkanen

    Komppaan Tanelia: Jeesi ja Jätkä, perustakaa keskinäinen nokitteluketju.

    Jätkä

    En minä, mutta pojat!

    Jean S

    No, Jätkä perusti taannoin ketjun, jossa paljastettiin ihmisten ikiä Tsekkoslovakin tapahtumien perusteella. Tulisiko seuraavaksi ”paljonko sinulla on velkaa” ja ”paljonko sinulla on hehtaareja”-ketjut? 😀

    19000 ja 115,8.

    Jätkä

    Onko Jätkä paljastellut ihmisten ikiä? Enpä ole huomannutkaan.

    Jean S

    Tuolla oli luvussa 3 jonkin verran vertailua katkonnan ja eurojen suhteessa:

     

    https://www.mhy.fi/sites/default/files/liitto-lansi-suomi/loppuraportti_runkohinta.pdf

    Puuki

    Puutavaralajimenetelmässä tukkipituuksien vaihtaminen aiheutti tuon tutkimuksen mukaan myyntituloon n. 15 %:n aleneman verrattuna runkohinnoiteltuun/rungonosahinnoiteltuun päätehakkuuleimikkoon.  Huomattavan suuri ero mo:n tappioksi.  Sama 15%:n ero näkyy käppyrässä tukin min. läpimitan muuttuessa esim. 16—> 20 cm:iin.

    31:sen ja 46:sen minimitukin ero leimikon lopputuloksessa näytti olleen keskimäärin 5- 7 % .

    Hyvin paljon riippuu leimikkotekijöistäkin kuinka paljon tukintekomitat vaikuttaa lopputulokseen. Jos on vaikka tukkipuuleimikko , jossa suht. paljon tyvilahoa, niin suurin ero syntyy siitä tehdäänkö lahokuituja vai lumppeja+tukkeja.  Tai jos on paljon minimitukkikoon puita ja/tai tyvilenkoutta tms., niin lyhyet mitat lisää myyntituloja suhteessa ennemmän kuin paremmassa leimikossa.

    Yhden käppyrän mukaan tukkipuun käyttöarvo ylittää myyntiarvon kun latva-lpm menee yli 17 cm:n .  Ero suurenee nopeasti kun latvalpm nousee .   Rungonosahinnoittelu tulisi tarpeeseen, jotta myytävän puutavaran arvo ja käyttöarvo olisi edes jotenkin balanssissa.

    (Sitä pienempien kuitupuuksi tehtävien puiden käyttö-ja myyntiarvoja ei oltu vertailtu. Niissäkin olisi vertailun aihetta. Käyttöarvo ylittäisi varmaankin myyntiarvon reippaasti heti kun kapula kelpaa kuitupuuksi)

    Lisäys : kyseessä on siis suhteellisen käyttöarvon vertailu eikä myyntihintojen.

    A.Jalkanen

    Pitäisikö puun käyttäjän maksaa myös siitä tukkiosuudesta jota hän ei käytä? Joidenkin mielestä ei, mutta myyjällä lienee tässä tilanteessa oikeus vertailla ostajia ja myydä sille joka tuottaa eniten euroja hänelle (kantohinta x puun määrä) ts. tekee leimikkoon sopivan katkonnan.

    ”Sitä pienempien kuitupuuksi tehtävien puiden käyttö-ja myyntiarvoja ei oltu vertailtu. Niissäkin olisi vertailun aihetta. Käyttöarvo ylittäisi varmaankin myyntiarvon reippaasti heti kun kapula kelpaa kuitupuuksi.”

    Juuri tässä piilee tämän hetken puuhinnoittelun pahin pulma. Versowoodin Ville Kopra Aarre-lehdessä:

    ”Kuitupuun kysyntä on nostanut tukin hintaa, kun taas kuitupuun hinta on reagoinut kuidun lisätarpeeseen melko vähän. Tukin ja kuidun hintasuhde on vääristynyt.”

    Puuki

    Ostajat hyötyisi runko-osahinnoittelusta sen, että voisivat pätkiä tukin aina oman muuttuvan tarpeensa mukaan. Niinhän  ne tekee hyvin pitkälle nytkin mutta voisivat tehdä sen ”reilummin” ja läpinäkyvästi.  Tukkipuuta on ajettu tarpeeseen välillä sellun keittoonkin, joten tukkiosuus tulee aina käytettyä hyödyksi tavalla tai toisella.

    Metsuri motokuski

    AJ: Juuri tässä piilee tämän hetken puuhinnoittelun pahin pulma. Versowoodin Ville Kopra Aarre-lehdessä:

    ”Kuitupuun kysyntä on nostanut tukin hintaa, kun taas kuitupuun hinta on reagoinut kuidun lisätarpeeseen melko vähän. Tukin ja kuidun hintasuhde on vääristynyt.”

    Aivan luonnollinen vastaus sahausliiketoimintaa harrastavalta yritykseltä. Onhan se hankala asia kun raaka-aine kallistuu ja itse ei kuidulla tee mitään. Olisin minäkin huolissani siitä että raaka-aineen hinta kohoaa mutta maalimanmarkkinahinta ei läheskään samaa vauhtia lopputuotteen osalta.

    Nykyään ostajat ostavat jo mielellään runkohinnalla jos leimikko on vain sellainen että se siihen soveltuu. Jos on odotettavissa paljon vikaisuutta tai lahoa niin on aivan luonnollista että runkohinta ei sovi ostajalle. Olen myös nähnyt sellaista kauppaa eräältä suurelta että he ovat ostaneet leimikon ilman kokorunkokauppaa mutta myyjä on saanut takuun tukkiprosentista. Sitten on sellaisia kokorunkokauppoja aika yleisestikkin että lahojen osuus vähennetään ja niistä maksetaan sellunhinta.

    Aika usein on niin että jos leimikko ei mene kokorunkokauppana kaupaksi niin ostaja katsoo että riski on liian suuri ja sen vuoksi tavaralajimenetelmä sopii ostajalle paremmin.

     

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 138)