Samaa mieltä edellisen kanssa jos tarjolla on ns: huippuleimikko, päätehakkuu 90v kuusikossa esimerkiksi tai männikössä.. Mutta mitä ”paskempaa” 2 tai 3 harvennuksia tai muuta on niin isommaksi ero sahan puolelle käy ja selluyhtiötä vastaan… Oman kokemuksen perusteella selluyhtiöiden tarkka tukin otto karkaa näissä kuidun tekoon todella helposti ja sahat pyrkii näissäkin maksimoimaan tukin osuuden.

Noinhan se yleensä menee kuten Mm tekstin alussa edellä kertoili –   Silloin kun tehdään pystykauppa ja varsinkin kun ostaja on jokin sellupuun käyttäjistä.

Firma joka teki korjuun  viimeksi hakkasi 31:stä n. 10 % koko tukkipuumäärästä. Lisäksi 2. harvennukselta pikkutukkia ja parrua. Päätehakkuualoilta laskin että suunnilleen sen 10-15 % lisääntyi tukkiosuus verrattuna siihen, että ei olisi tehty lyhyttä tukkia ollenkaan. Toimituskaupassa pienten mittojen tekeminen onnistuu paremmin.

Tässä omassa tapauksessani lyhyen tukin latvaläpimitta on rajoitettu siten, että tyvessä olevaa vikaa sillä ei pelasteta. Lähdin laskemaan vertailua siten, että päätehakkuulla pitäisi löytyä karkeasti joka toisesta puusta 31 dm pölkky, joka optimaalisella apteerauksella saha tekisi tukiksi ja selluyhtiö kuiduksi. Tällöin tarjoukset olisivat taloudellisesti karkeasti tasatilanteessa. Tämä kuulostaa suurelta runkomäärältä missä puun pituus olisi epäsuotuisa apteerauksen kannalta, etenkin kun kilpailevalla tarjoajalla lyhin tukki on 37 dm.

Tässä tapauksessa selluyhtiön hinnat ovat sen verran parempia, että tarjousvertailu kääntyy heidän suuntaan. Osalla sahoista lyhyen tukin latvaläpimitta mahdollistaa sen tekemisen tyveltä. Jos näin olisi tässäkin tapauksessa, valitsisin todennäköisesti toisin. Tai jos selluyhtiöllä lyhin mitta olisi 41 dm, harkitsisin tarkemmin sahan tarjouksen valintaa.

Nämä laskennat sillä oletuksella, että lyhyitä mittoja voi vapaasti käyttää. Kuten aiemmin on kirjoitettukin, pituudet määräytyvät ostajan sen hetkisten tarpeiden mukaan. Sen vuoksi tarjousvertailuun sisältyy paljon epävarmuutta, mutta jotenkin valinnat pitää pystyä itselle perustelemaan.

”Tyvessä oleva vika” ?  Niistä tyvivioista ehkä pahin on aina laho. Jos kyse on siitä, ei auta mikään muu kuin alkaa silppuamaan. Jos taas se yllättävän – ehkä liiankin helppo syy raakata, on tyvimutka, joka ei aina ole pätevä syy lumpata. vanha sääntö on, että tyvestä ei lenkoutta mitata ensimmäisen metrin matkalta ja silloin kuitupinosta puuttuu aika monta järeämpääkin pölkkyä.

Ajokiran laskelman perusta, että joka toisesta tulisi 31 dm:n tukki, ei ole oikein normaali tukkimetsän tulos, ellei niitä tosiaan haluta.

Valmiit sahatavaramitat kotimaan käyttöön sopivat varsin hyvin myös lyhyille tukkipituuksille, koska aikamoinen silppusoppa tulee rakennuksellakin, jos kaikki puutavar on 54 dm pitkää ja paljon tarvitaan alle kolmimetristä, mutta 54 dm:n tavarasta ei kahta tule.

Eräs piensahuri manaili, kun asiakas oli tilannut häneltä 6 metristä sahatavaraa suhteellisen ison määrän. Sahuri hankki erän pitkää tukkia, joista osa piti väkisin venyttää haluttuun pituuteen. Asiakas tuli hakemaan tavaraa ja kehui kovasti, nyppäsi Tilhin käyntiin ja katkaisi tavaran keskeltä. Tarve olikin kolmimetristä!

Sahalle oli tuotu myös kolmiykköstä tukkia ja järeää kuitua tukkikauppojen yhteydessä. Kertoi asiakaspalveluhalujen hiipuneen aika tavalla.

Juu näinhän se on kuin Puuki toteaa, osin lottoamista… Mitä tulee Mhy:n valvontaan ja katkontatietojen hyödyntämiseen, niin enpä ole koskaan tarvinnut enkä tarvitse, ne sopii sellaiselle joka ei ymmärrä metsästään mitään, pikkusenkin asiasta tietävä maksaa niistä aivan turhaan..