Ymmärtääkseni ostajan/motomiehen on tehtävä tukki kaikista niistä tukkilaatuisista aihioista joiden latvahalkaisija ja pituus täyttävät sopimuksessa mainitut minimimitat. Muuta velvollisuutta ostajalla/motomiehellä ei käsittääkseni ole.

Myyjän etu olisi, jos tukkia syntyisi mahdollisimman paljon. Ostajalla pitäisi silloin olla halu tehdä paljon tukkia, aikaa valita sopivin pituus lukuisista vaihtoehdoista ja nimenomaan huomioimalla rungon koko tilavuus ja muoto pyrkiä maksimoimaan tukkisaanto.

Jos ostaja haluaa tehdä sellupuuta mahdollisimman suuren osuuden puista, häntä auttaa, mikäli hän voi oman  mielensä mukaan valita tukkipituudet monista vaihtoehdoista nimenomaan siten, että latvapuuhun jää mahdollisimman paljon tukin kokoista runkoa. Siis hän huomioi tässäkin tapauksessa koko rungosta saatavissa olevan puumäärän ja jakaa sen itselleen edullisimmalla tavalla.

Vaikuttaa siltä, että kummassakin tapauksessa tukkisaanto kasvaa, jos tukin minimipituus on mahdollisimman pieni. Kummassakin tapauksessa ostajan/motomiehen mahdollisuudet omien tarkoitustensa toteuttamiseen kasvavat, jos tukkipituuksien vaihtoehtoiset lukumäärät kasvavat.

Kysymys: Onko tukkipituuksien lukumäärän kasvattaminen eduksi vai haitaksi puun myyjälle?

Eli jos suorittava porras on oikeassa, niin talotehtaalla ei katkaista lautoja?

Haluan, että saan sitä, mitä olen tilannut ja mistä on sovittu, ostinpa lautoja tai myinpä puuta. Siitähän tässä katkontakeskustelussa on kyse. Tuskinpa Suorittava porraskaan ilahtuisi, jos hänen metsästään olisi sovittu hakattavaksi 31 dm tukkeja, mutta sieltä hakattaisiinkin pelkkiä 49 dm tukkeja.  (Tyn tyn tsäääh.)

Totta kai talotehtaalla katkotaan lautoja . Tasaus on tehtävä laudan molempiin päihin . Jos lauta katkaistaan useampaan osaan ,tasauksia tarvitaan vain ne kaksi. Laudan jakaminen käyttöpisteessä vähentää hävikkiä tasaussahausten osalta .

Ostan itse puutavaran omiin tarpeisiini mahdollisimman pitkänä ja niin ,että jako lyhempiin pätkiin tuottaa mahdollisimman vähän hukkäpätkiä . Yksi  250 metrin terassilautahankinta tuotti tasauspätkien(1-2cm/ lauta) lisäksi vain yhden metrin mittaisen ylijäämäpätkän. Tilasin laudat kahtena eri pituutena ja katkoin ne käyttötarkoitukseen sopivaksi paikalla. Pitkästä saa aina lyhemmän ,mutta jatkaminen on jo hankalampaa.

5,5 ja 4,9 ja molemmat katkaistiin keskeltä kahtia . Terassi kaksosainen.  Terassin ympäri tehdyn ”otsalaudoituksen”  jälkeen maassa oli noin metrinmittainen pätkä ,joka sekin tuli lopulta käyttöön laiturissa .

Puuki: Oksaton tai pienioksainen paneeli on aika  paljon arvokkaampaa kuin kuivaoksaisesta tukista tehty kertalavan tekoon käytetty pintalauta tms.

Eiköhän nuo juuri ne ääripäät. Meidän silmissähän oksaton paneli olisi se kaikista paras vaihtoehto mutta ei välttämättä kaikkien osalta. Voi olla että ulkomailla halutaan juuri terveoksaista panelia elävöittämään seinää. Kiinassa paneli on nimenomaan elävöittävä pintamateriaali ja usein lasten huoneisiin. Vaikka panelia meneekin lastenhuoneisiin niin siitä huolimatta markkinat ovat suuret. Tuolla aiemmin suorittava kirjoitti apteerauksen merkityksestä ja nykyään se vain korostuu. Motojen mittatarkuuden parantuessa on jatkuvasti piennetty katakaisuikkunoita. Siten on pyritty minimoimaan hukkapalojen synty. Sentilläkin on suuri vaikutus kun ostomäärät ovat suuria. Olen suorittavan kanssa samaa mieltä että lopputuotteen käyttäjä kuitenkin määrittää minkälaista tavaraa se ostaa ja millä pituuksilla. Kyllä se kiinalainen lastenhuoneen paneloija osaa myös arvostaa pienten hukkapalojen muodostomista.