› Keskustelut › Metsänhoito › Tukin läpimitta nousee, oletko valmis?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5

  • Tukin läpimitta nousee, oletko valmis?

    Lähetetty: 31.10.2015, 07:45

    Selluinvestointien seurauksena kuitupuun kysyntä kasvaa ja yhtenä keinona hankkia tätä puuta on väläytetty myös havutukkien minimiläpimitan nostamista 20 cm:iin.
    Jos metsää on kasvatettu kovin sakeana, päätehakkuun tukkiprosentti voi tällöin pudota todella paljon.
    Tästä johtuen metsät olisisi järkevää raivata ja harventaa ajoissa sekä riittävän tehokkaasti jotta päätehakkuuseen saadaan mahdollisimman järeää tukkipuustoa.
    Metsienkäsittelyn perusohje ei siten muuttuisi, mutta sen käytännön toteutus tulisi entistäkin tärkeämmäksi.

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Pähkäilijä 1.11.2015, 16:25

    Tukista menee nykyisinkin ja tulevaisuudessa 1/3 sellutehtaalle sahoilta hakkeena.

    Ammatti Raivooja 1.11.2015, 19:13

    Hirvikannan vähentämisellä olisi valtavat vaikutukset männyn laadulle ja sitä jalostavalle teollisuudelle, nimittäin negatiiviset. Taneli ottikin esille miten tärkeää on, että männynjalostajille riittää laadukasta raaka-ainetta. Hirvensyömää puutahan on todella vähän enään tukkipuissa. Suomen kansantaloudellehan on vain positiivista, että järeää mäntyä menee vaikkapa energiapuuksi. Energiapuunkin on jonkun tuotettava ja ikävä kyllä aktiivisten puuntuottajien on tämäkin risti kannettava vaikka sitä olisi paljon passiivisten metsissä. Niin se männynlaatu, kuvitelkaapa, että hirvi on vaikuttanut metsänhoitoon siten, että ihminen omalla toiminnallaan pilannut 2 miljoonaa hehtaaria miljoonan hehtaarin lisäksi hirvipeloissaan. Metsänhoidonsuositukset käskevät kasvattamaan männyn tiheänä, jotta hirvillekkin riittää. Tämä on johtanut luontaisen uudistamisen ja kylvö suosimista. Nämä keinot tuottavat samalla laadukkaampaa puuta kuin männynistutus metsät.

    Kuutiokasvun maksimoimiseksi männyntaimikko pitäisi harventaa 3 metrin pituudessa 2000 taimeen mutta näin ei juuri uskalleta tehdä vaan odotellaan hirvien pelossa 5-6 metriin mutta samalla tyvitukin laatu paranee oleellisesti mutta kuutiokasvu ei ole yhtä hyvä. Kun hirvipelko on muokannut männynkasvatuksen laadun suuntaan itse hirvituhojen ollessa hyvin pieniä, on hirvipelon posiitivinen vaikutus vaikutus suurempi. Hirvien poistaminen johtaisi suurempiin istutusmääriin ja aikaisempaan taimikonharvennukseen. Niinkuin tiedämme, että istutusmänniköistä ei juuri A-tyviä tule niin männynjalostajat ovat lopulta suurissa vaikeuksissa.

    Jätkä pätkät 1.11.2015, 19:41

    Esim mäntytukille tuollainen 5:n sentin korotus ei tunnu perustellulta. 150 millisestä suorasta mäntypöllistä saa 2 kpl täysisärmäistä 50 x 100 – eli kakkosnelosta. Muuta siitä ei tulekaan. En ymmärrä, miksi sekin pitäisi pudottaa pikkutukiksi, josta tulisi aivan sama sahaustulos.
    Vanha totuus on, että tukista sahataan niin isoa kuin saadaan, eli sydäntavara on se tärkein, ellei ole kysymyksessä oksattomien pintalautojen saalistus.
    Laatupuun kasvatuskoulutuksessa tuli esiin männyn tyvitukissa ”katajanapa”, joka on tukin tyvessä näkyvä tiukka keskialue = 20 -25 vuosirengasta mahtuu kahden euron kolikon alle.
    Sellaisesta tukista, jonka latvaläpimitta on 40 senttiä, tulee kolmelta sivulta oksattomat sydänkappaleet ja julma määrä täysin oksattomia lautoja, varsinkin, jos tukki on katkaistu oikein. Pintalaudat saavat olla vaikka nopeastikin kasvaneita, kunhan ne ovat oksattomia.

    Gla 3.11.2015, 04:43

    AR, rinnastat asioita, joita ei voi suoraan rinnastaa.

    Ammatti Raivooja 3.11.2015, 05:30

    Enkä rinnasta, mieti miten paljon olen jättänyt mäntyjä tiheäksi taimikoihin hirvipeloissani, en uskalla raivata tuollasta 3 metristä taimikkoa tuottamaan eniten kuutioita kun pitää jättää paljon hirvivaraa. Sitten kun nämä riskit eivät realisoidu ja sielläkin vara riittää niin hirvipelko on ajanut minut väkisin tuottamaan laatupuuta.

    Jos hirviriski poistetaan, ihmiset pääsevät istuttamaan 2000 männyntainta, sitten ne raivataan niin , että ylitiheyttä ei tule, lannoitetaan ja harvennetaan 2 kertaa ennen 25 ikävuotta. Näin ollaan saatu paljon kuutioita mutta laatuhan on kaikkein huonointa mitä männystä voi saada eli nopeakasvuista heti taimesta asti.

    Korpituvan Taneli 3.11.2015, 08:01

    Seuraavaksi kai AR esittää hirven rauhoittamista männyn laadun parantamiseksi.
    Ilmeisesti on tiedossa hyvä passipaikka tai muuten vain lihaa suoraan kotiin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta 3.11.2015, 08:05

    Ja ilmeisesti hirvenliha riittää kaikeksi ravinnoksi. Kun ihan omaa tointaan vastaan paahtaa täysillä. Kun tätä raivausta ilmeisesti työstelee ihan itekkin.

    A.Jalkanen 3.11.2015, 09:15

    HIRVIvaroitus: höpötys jatkuu…

    ”Metsänhoidonsuositukset käskevät kasvattamaan männyn tiheänä, jotta hirvillekkin riittää.”

    Ensisijainen tiheän alkukasvatuksen syy on männyn tyvitukin oksikkuuslaadun parantaminen (varmistetaan oksien karsiutuminen).
    Jos ylisuurta hirvikantaa ei tarvitsisisi huomioida, voitaisiin puulajivalinta ja taimikonhoidon ajankohta päättää pelkästään metsänhoidollisin perustein.

    Metsätaloudessa on ratkaisevaa millaisiin tuotteisiin puuta tulevaisuudessa käytetään. Osa tuotteista tarvitsee hyvää laatua ja osa ei. Energiakäytön puustamaksukyky on heikko, joten se on yleensä metsänomistajalle marginaalierä. Uudet tuotteet kuten biohiili voivat parantaa tilannetta. Voidaan olettaa että ainakin lähitulevaisuudessa paras kantohinta saadaan edelleen järeästä ja laadukkaasta puusta. Hirvituhoista johtuva puun laatuongelma realisoituu ehkä vasta viiveellä, koska hirvikanta oli välillä melko alhaalla ja heikkolaatuisia metsiköitä tulee vasta nyt enemmälti sahattavaksi.

    Osa puun ostajista pystyy muuten edelleenkin käyttämään niitä ’ylijäreitä’ runkoja.

    Jätkä pätkät 3.11.2015, 16:18

    Huomattava osa hieman tuoreemmista sahalaitoksista on mitoitettu sellaisille tukeille, jotka ovat maksimissaan esim. 55 dm pitkiä ja latvaläpimitta n. 35 senttiä, sen tukin kartiokkuus voidaan poistaa sievistäjällä.
    On myös sahoja, mutta hyvin vähän, jotka pystyvät sahaamaan isojakin pöllejä, mutta esim. meidän ”talousalueella” sahasimme sirkkelillä ylisuuria, ensin sahailimme ne mahtaviksi laudoiksi ja lankuiksi, mutta sitten ajankohta ( kesälomakausi) – alkoi kyllästyttää, joten sirkkelöimme ne 45 x 45 parruiksi ja sahasivat linjassa ne pienemmiksi.
    Nuo järeät mänty – ja koivutukit ovat helvetin painavia ja helposti vioittavat laitteita.
    Siirrettävä Wood mizer käy joskus sahojen laanilla pienentämässä tukkeja, mutta taitaa olla kallista lystiä.
    Isot kuusitukit ovat menneet sorvipölleiksi, en tosin tiedä vaneritehtaitten tämän hetken tilanteita.
    Kyllä mekin saimme Laimetilla kaikki pöllit pienemmiksi, mutta ei se helppoa ole. (Laimet 130 60 senttisellä yläterällä)

    Ammatti Raivooja 3.11.2015, 16:54

    Jos männyn laatukasvatuksen ja hirven huomioiva metsätalous on aikalailla samanlaisia ja raivausajankohdat sekä uudistamiset kulkevat käsikädessä niin nämä asiathan voi rinnastaa mitä suuremmissa määrin. Ei maanomistajia voi antaa päättää asioista mistä he eivät ymmärrä. Monestihan sitä kuulee tälläisiä lauseita, että kuutioistahan sitä maksetaan eikä laadusta mikä on ehkä yksi typerimmistä lauseista minkä olen täällä kuullut. Mäntyä jalostavalle teollisuudelle olisi täysi katastrooffi jos maanomistajille jätettäisiin päätös kasvatetaanko männiköissä mahdollisimman laadukasta puuta vai eniten kuutioita. Ahneus ajaisi kuutioiden suuntaan kunnes ymmärretä, että kyllä se mäntytukin hinta korreloi sen keskimääräisen laadun kanssa. Suomalaisen männynjalostuksen peruspilareista on hitaasti kasvanut luja tiukkasyinen mänty. Etelämässä mänty kasvaa vielä nopeammin, että kuutiokasvua lisäämällä saadaan hötöpuuta mutta siinä ei ole järkeä kun etelässä sitä hötöpuuta saadaan nopeammin. Kun jo nyt on viitteitä siitä, että istutusmännyt ovat jo laskemassa männynlaatua oleellisesti niin ei sitä todellakaan pidä enää kiihdyttää poistamalla hirviriskiä. Ahneella on ikävä loppu ja se tulee silloin kun männynjalostajien kilpailukykyetu häviää roskamännyn tulviessa markkinoille.

    Miten muuten AJ neuvoisi uudistamaan tyvilahokuusikon tai kuivan kankaan siellä missä on korkea hirvikanta?

    Minusta hirvet voi huomioida uudistusmenetelmässä mutta itse en tekisi puulajivalintaa hirvien mukaa.

    Jos tuota läpimittaa oikeasti nostettaisiin 20 centtiin ja hirviriski poistettaisiin niin yhteisvaikutus männynlaadulle olisi aika hurja.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5