Keskustelut Puukauppa Tukin laatu ja markkinointi ulkomaille

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 49)
  • Tukin laatu ja markkinointi ulkomaille

    Se miksi meillä ei ole havu tukeille laatumaksutapa käytössä, johtuu vain siitä että nykysysteemilläkin ostajat saavat riittävän laadukasta raaka-ainetta sahoilleen ja bulkkitavaran hinnalla.
    Laatumaksutapa, muussakin kuin erikoistyvissä, parantaisi kyllä tukin laatua, mutta se ilmeisesti nostaisi myös hintaa. Saattaisi käydä niinkin että näille laatuluokitelluille puille voisi löytyä rahakkaita ostajia ulkomailta ja omat sahat saisivat sahata entistä huonompaa tavaraa.
    Olenkin monesti pohtinut, että kun olisi vielä olemassa 50-luvun Metsäliitto, joka ajattelisi vain omistajiensa kantohintaa. Tälläiselle organisaatiolle olisi tilausta, muunkin raakapuun kuin tukin, keräily ja vienti pienessäkin mittakaavassa ulos, toisi Suomenkin puumarkkinoille todellisen kilpailun. Nyt Suomen puumarkkina on aivan liian suljettu.

    Olisikohan näistä suurenneista ja muutenkin muutostilassa olevista Metsänhoitoyhdistyksistä tähän hommaan?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • Korpituvan Taneli

    Innostuin avaamaan uuden ketjun tuolle asialle, kun sain heti pari kommenttiakin mukaan. Saa se ketju omistautua sille harvennukselle.

    ”En tiedä mihin tämän ”väärän” Metsäliiton laatutyvien (männyn) paremman hinnan maksatus kaatui. Itsekkin joskus semmoisen kaupan pääsin tekemään. Olisikin mukava tietää. Tanelin ajatus sinällään mhy:stä hyvä mutta paljon pitää tapahtua kehittymistä niissä ennen.”
    Lähettäjä: jees h-valta

    ”Tuossa metsälehden jutussa: ”Lopen Rakennuspuun sahaamat karsitut männyntyvet ovat arvossaan Italiassa ja Saksassa. Toisin kuin kotimaassa Euroopassa puusepät lukevat suomalaisen oksattoman männyn jalopuuksi.”
    Edelleen: ”Lopella toimiva saha maksaa erikoistyvitukista kaksinkertaisen hinnan sahalle toimitettuna…”
    Pystykarsitulla tyvitukilla on jo nyt tuplahinta normitavaraan verrattuna. Hirvityvet menevät hakkeeksi.”
    Lähettäjä: Anton Chigurh

    Viestejä keräili: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Ilmaisen vinkin esim. Mhy-Satakunnalle ja haasteenkin on Taneli sitten esittänyt (toki muillekkin mhy:lle). Vientisatamat Kaskisissa, Raumalla ja Porissa suorastaan odottavat lisää puutuotannon toimintaa. Nyt kun rahkeet ja puitteet kunnossa on aika keskittyä siihen nyt niin luvalliseen puukauppaan ja siinä mielestäni juuri ulkomaankaupan avaukset nopeimmin antavat hartioita joilla turvataan jäsenistön tuki kauas tulevaan. Pitääpä omaltakin kohdalta alkaa kokoontumisissa selvittämään parhaita ulkomaanhaita jotka sinne uisi kuin kalat vees. Pitäisihän jo nuorten klossienkin hallita myös atk-pohjlalta myyntikin kun ostaa sieltä kyllä jo osataan. Riskien hallintaan löytyy ostoapuja kyllä kotimaasta.

    Korpituvan Taneli

    Tuo laatumaksutapa olisi mielestäni keino nostaa Suomalaisen tukin hintaa. Minulle siitä tuskin paljon apua olisi, minun tukkini eivät varmaankaan ole ihan sitä huippulaatua, jos luokittelemaan ruvettais.

    Raakapuun vienti tulee minulle luontaisesti mieleen kun olen ensimmäiset puukauppani 60-luvulla tehnyt nimenomaan vientiin.
    Kaivospuu oli vallan Englannin vientiin, samoin metrinen, 4 jalkainen ja vielä kaksimetrinenkin paperipuu. Yksi erä 4 metristä paperipuuta taisi mennä kotimaahan, samoin kuin ns sullipuu, joka meni uusille sulfaattisellua tekeville tehtaille.
    Vain tukit menivät aina kotimaahan.
    Tälläinen oli tilanne 60-luvulla Suupohjan alueella. Vielä Kaskisten tehtaan käynnistyminenkään ei lopettanut vientiä kokonaan.
    Raakapuun vientiä Metsäliitto piti tärkeänä asiana, nimenomaan hintakontrollin takia. Määrien ei tarvinnut olla niin massiivisia, kunhan oli henkireikä ulkomaailmaan.

    Nyt haikailisin lähinnä tukin vientiä. Tuntuu vain siltä ettei siitä vieläkään makseta sitä mitä pitäisi. Ei kai olisi pahitteeksi, vaikka samalla raotettaisiin myös kuitupuun vientiä.
    Mistä löytyy se taho joka homman organisoisi? Yksityiset firmatkin voisivat kiinnostua asiasta. Olisiko Ruotsin puolella vielä joku sellainen organisaatio, jolla ei olisi kytköstä Suomen kolmen suuren allianssiin?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa

    Sitä minä tässä ihmettelen, että miten se tukin laatu säilyy ulkomaille rahdatessa. Yleensähän sanotaan, että parissa viikossa pitäisi kesäaikana sahata.

    Mahtavatko sahat nykyään myydä ulkolaisen puusepäntehtaan tarvitsemia aihioita. Sellaisten tekeminen luulisi nykyisen tietotekniikan aikaan olevan helppoa. Tietysti tilauksen pitäisi varmaankin olla kontin suuruinen.

    Mukavaa olisi tietenkin saada siitä laatupuusta, mitä meidänkin metsissä kasvaa runsaasti, parempi hinta kuin toisten (esim A.C.) myymästä höttöpuusta. En vain oikein usko, että systeemi toimisi ilman nykyisten puunostajien myötävaikutusta.

    pihkatappi

    http://www.metla.fi/asiakaslehti/2008/2008-3/2008-3-lindroos-yritykset.pdf
    http://www.surkkari.fi/pdf/2011/201112_ke/sjl23p25.pdf

    Eli tuo Suolahden höyläämö osti ennen kilpikaarnamännyt ja sahasi ite, Päijänteen mhy välitti puuta. Nyt keräilevät Etelä-Suomen sahoilta raaka-aineet.

    Kyllä se sahaaminen kannattaa kun erottelee laadut ja vie ne oikeille jalostajille.

    pihkatappi

    Eihän tämä oikein ole. Kehitys on kulkenut huonoon suuntaan.

    pihkatappi

    Radio Suomi Popon aamulypsyssähän Juha Perälä sanoi että sahalla tuo laatuluokittelu oli helppoa.. Eli Metsäliiton motokuski pui samaan kasaan kaikki laadut ja saha maksaa hieman parempaa hintaa kun siellä on laatutyviä joukossa. Sitten napin painalluksella laitetaan nuo puusepän laadut omaan lokeroon. Hankinnallahan maksavat hieman paremmin noista laatutyvistä Metsäliitollakin. On mennyt kehitys metsänomistajan kannalta taaksepäin, mutta toisaalta kaikista räkämänniköistäkin saa tukkia että ei tämä nyt ihan toivotonta ole kun sopeuttaa vain tuotantoa.

    Baltiassa ovat lisänneet kovasti sahauskapasiteettia, siellä ovat myös puunhinnat nousseet, eikähän siellä mitään huippumäntyjä voi ollakaan kun niillä on roudattomat talvet. Ehkä siinä olisi saumaa Metsäliiton tai jonkun alkaa toimittamaan a-tyviä.

    abietis

    Nyt joku on oikealla asialla. Itseäni on kautta aikojen kaivertanut metsänkasvatuksessa ja ihmetyttäyt miten jalopuu painetaan raamista samaan taapeliin kuin halvempi ”bulkki”.

    On sekä metsänomistajan että kansantalouden tappio että puunostoa on hallinut sellukartelli jolle sahatavara on sellun rtaaka-ainetta.
    Vuosia sahtavaraksi kelpaava mänty on haketettu sellukattiloihin.

    Vanerikin on tasoltaan rakennetavaraa, sen sijaan ell viilu leikattaisiin laatuviiluksi.

    Syynä tähän on itsetään selvästi sellukartellien puunhankinta joka ei halua erotella laatupuuta, koska se ei hakkuumenetelmien takia ole kannattavaa.
    Toisaalta ohjeistukset eivät ole sallineet laatupuun keruuta vaan ainoa menetelmä onollut raskain konein aukkohakkuu.

    Korpituvan Taneli

    Se laaduttaminen onnistuu kyllä, sahallahan se sitten kuitenkin lopulta tehdään nykyisinkin. Se miksi sitä ei tehdä on yksinkertaisesti se että siten puun hinta hinkkautuisi vähitellen ylöspäin. Kun bulkin hinnalla saa kaikkea bulkista parhaaseen laatuun, niin eihän sitä nyt kannata hyvää bisnestä laatumaksutavalla pilata

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Horjumaton

    *** Yksinkertaistettuna asia on kuin Taneli yllä kertoo. Epäilemättä kehitys tulee liikkumaan suuntaan jossa tukin järeys vaikuttaa hintaan myös metsänomistajalle. Suosittelen myymään ne todelliset laatutyvet suoraan piensahoille. Toki se edellyttää asiallisen myyntierän saamista kokoon. Siinä olisi saumaa metsänomistajien paikalliselle yhteistyöllekin ilman monia välikäsiä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 49)