Millaisia tukille asetetuista kriteereistä hakkuupää pystyy tunnistamaan automaattisesti? Mittavaatimukset varmaankin, mutta miten laatuvaatimusten laita?
Jos sahalaitteet ovat Viimeisen päälle, ei sahalla tarvitse tukkeja lajitella kovin tarkasti, koska sahan asetteet muuttuvat joka tukille laaditun ohjelman mukaan.
Puulaji luonnollisesti on niin vaikuttava, että kun sahataan mäntyä, sahataan VAIN mäntyä, kuusen kanssa sama juttu. Jo kauan on ollut käytössä Postausohjelmat, joilla läpimittojen mukaan lasketaan, mitä mistäkin koosta on edullisinta sahata, ottaen huomioon markkinahinta.
Hieman vanhemmilla sahoilla sahataan aina kerralla samanlaisia tukkeja ja niistä samanlaisia saheita. Elikkäs samanlaisia tukkeja pitää olla ainakin parin tunnin sahauserän verran, koska sitten taas vaihdetaan terät ja ”tällit”. Hakkuukoneiden Apsit toimivat niiden ehdoilla.
Muistan kyllä Juppi Keiteleen, ei ollut puumiehiä. Sahasi ihan muita oksia ja lopulta omansakin. Kaikki firmat, joissa oli mukana menivät konkkaan. Viimeisin taisi olla Keitele & Tommila.
”Eiköhän ne tukit mene lokeroihin enimmäkseen pituuden ja paksuuden mukaan. Motolla ja puntarilla mitatessa ihan sama paljonko se yksi pölli kaottaa paksuuttaan.
Ennen ,kun kuutiointi latvapaksuuden mukaan , vähän eri juttu, kun taulukot laadittu puun luontaisen kapenemisen mukaan.
Taitaa se laaduttaja katsoa vain niitä mutkia ja lenkoutta.
Varkauden tehtaalla viimeksi, vierailupäivänä, eivät edes laskeneet katsomaan tukinvastaanottoa.”
Meikä on käynyt myös – jopa Varkaudessa tehdasvierailulla ja joka paikassa ollaan käyty tarkkaan katsomassa puutavaran vastaanotto – ja mittauspää.
Kun tukkien vastaanotossa pöllit kuoritaan, mitataan ja laatulajitellaan, vahvistaa se aina tietoisuutta tukin laadun merkityksestä.
Samoin valmiin sahatavaran laatu – ja mittalajittelu kuin myös tasaaminen ovat mielenkiintoisia ja asiaa selventäviä vaiheita. Joillakin sahoilla on vielä höyläämö ja sen varastoniput, joissa selviää kovapäisille, mutta ei näköjään kaikille, mikä on kuivan oksan kohtalo höylässä.
Metsähallitus on laittanut seuraavanlaiset katkontaohjeet omalle savotalleen, joka toki on varsin poikkeava, eli nuorta männikköä isketään aukoksi. Pohja on melko pehmeää turvemaata, eli ojitettua suota, johon on syntynyt lähes puhdas männikkö. Alue menee teollisuustonteiksi, eli pohja on myyty, MH myy puut tapansa mukaan.
Mänty: Tukki 370 – 580 cm lpm 150 – 50 mm
Parru 259 tai 309 90 – 160
Kuitu 250 – 550 60 – 600
Kuusi: Tukki 430 – 550 160 – 350
Parru 309 90 – 160
Kuitu 270 – 550 70 – 600
Sellu 270 – 310 70 – 600 Lahot ja huonot
Koivu: Tukki 330 – 670 180 – 500
Kuitu 270 – 310 60 – 600
Lehtiseka
Kuitu 270 – 310 70 – 600
Tarkempia ohjeita ei ollut työmaalle annettu, mutta luulen, että tuo lehtiseka on polttopuiksi noille retkeilyreiteille pystytettyihin levähdyspaikkoihin ja jopa Virkistysalueelle, jossa on mahdollisuus kämpässä yöpyä ja saunoa rantasaunassa, jos mieli tekee…
Tuo mäntypuutavara on kauttaaltaan pienioksaista ja oksat ovat tuoreita. Toki ojanvarsissa on varttunut järeää männyn tyvitukkia, mutta kaikki ovat ainakin tyvimutkalla varustettuja ja myös tukkiosuus on levotonta. En ostaisi sahattavaksi, vaikka halvallakin saisi. Täyttää kyllä laatuvaatimukset, mutta silti… Turvemaan mäntytukit ovat surkeita, vaikka päältä katsoen olisivat hyvän näköisiä.
Se nyt ei ole metsähallituksella mikään poikkeus, että nuorta metsää laitetaan aukoksi. Jos laatu on huonoa mitä sitä kannattaa kasvatella kun nurin vaan ja uutta kasvamaan. Metsähallituksella ei tarvi motokuskilla koittaa tehdä paskasta tukkia vaan tuollakin leimikolla voi varmaan surutta painella 5,5m kuitua ja selvistä tapauksista tekee tukin.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.