› Keskustelut › Puukauppa › Tukin katkonta ero syntyy usein jo tyvellä

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 159)
1 2 3 … 5 6 7 … 14 15 16

  • Tukin katkonta ero syntyy usein jo tyvellä

    Lähetetty: 13.1.2021, 14:00

    Uutiset ja blogit julkaisi tänään MTK:n Pauli Rintalan tutkielman tavaralajimenetelmällä hakatun leimikon tukinsaantoon vaikuttavista tekijöistä.

    Aihe on ajankohtainen tukkileimikoissa niin kauan kun kaupalla on tavaralaji hinnat, tukin osto halukkuus on lisääntynyt ja kun korjuu pyörii täysillä ympäri vuorokauden.

    ” Mitat, katkonta ja ostajan tapaa jalostaa tukkirunkoja” , silloin myyjällä vain voitettavaa, rahallisesti !

    Tekijä
    metsä-masa
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Rane 15.1.2021, 08:36

    ”taanoin UPM:n metsänhoitaja epäili, onko yhdistyksillä riittävää matriisia heidän katkonnastaan.”

    Metsänhoitaja oli tässä aivan oikeassa.UPM:hän hävisi (ilmeisen tahallaan) oikeudessa tämän katkontakiistan koska ei suostunut luovuttamaan katkontatietoja todisteeksi.Tiedot olisivat siis olleet epäedullisia heille.Nyttemmin UPM on ainakin julkisuudessa luvannut metsänomistajille luovuttaa katkontatiedot mutta miten lie käytännössä.

    isaskar keturi 15.1.2021, 08:44

    Muuttuvia tekijöitä puukaupan onnistumisessa on paljon. Katkontaan vaikuttaa matriisin lisäksi mm. koneyrittäjä ja sen asema virmassa ja lopulta pukille sattuneen kuskin kiinnostus ja/tai ammattitaito.

    Vanhojen hakkuiden perusteella uuden ennustamisen hylkäsi jo professori Laasasenaho runkopankki-hankkeessa. Osoittautui, että hakkuukoneelta saadun runko-datan avulla ei voi ennustaa uuden paikan puiden runkomuotoa, koska runkomuoto vaihtelee hyvin pienipiirteisesti paikallisesti. Paremman ennusteen saa leimikon runkomuodosta, kaatamalla motolla pari ensimmäistä puuta, kun moto itse asiassa mittaa hyvinkin tarkasti runkomuodon. Lopulta kyse on aina siitä, mitä milloinkin satutaan tarvitsemaan ja sitäkään ei vanhan katkontatiedon perusteella voi tietää.

    Peruslinja on selvä, että tukkileimikko kannattaa myydä sahalle. OIKEIN hyvästä tukkileimikosta ei kehtaa edes kolme suurta tehdä pelkkää kuitua, mutta sellainen normaali hyvä on kriittinen.

    Valvonnasta taas pätee se naapurin entisen sosialistivaltion (idässä) periaate ”Luottamus hyvä, valvonta parempi” muodossa ”Luottamus hyvä, OMA valvonta paras”, koska se tapahtuu paikanpäällä.

    Rane 15.1.2021, 08:46

    Ps.Syy siihen että katkontatietoja ei luovutettu on että niistä olisi todennäköisesti paljastunut ettei kaikkia puukaupoissa sovittuja mittoja käytetä.Ja kun muissakin koneissa on samat matriisit niin tämä sopimusrikkomus-case olisi mahdollisesti laajentunut.Tuli edullisemmaksi hävitä yksi pieni oikeuskiista kuin ruveta selittelemään systemaattista metsänomistajien pettämistä.

    rööri roope 15.1.2021, 08:59

    Verso laittoi harvennuksilta katkontalistat.Aukon puista ei tarvinnut koska oli kokorunkokauppa.

    Myh ollu yhdessä kaupassa valvojana.Valvoja ei vivautunut käymään hakkuualueella.Mhy osasi kyllä rahastaa sen puoli euroa motilta.

     

    Apli 15.1.2021, 09:07

    Kyllä voin kysyä MHY:stä katkonnasta mutta mistään leimikon hakkuun valvonnasta en ala kyllä maksamaan se on mielestäni turhaa, koska itse pyrin siellä aina käymään, sama asia.. Olen kanssa aina välillä ihmetelly MHY:n katkonta tietoja mitä olen saanut heiltä onko ne tältä vuosikymmeneltä/sadalta, hyvin vähän niistä on apua ollut..

    A.Jalkanen 15.1.2021, 09:19

    Ei mhy:n järjestelmä tietääkseni ole niin hienostunut, että se ennustaisi runkomuotoa. Katkonnan ennuste perustuu kai leimikon keskijäreyteen ja siihen, että puun jalostuslaitoksilla on enemmän tai vähemmän pysyvä tuotantorakenne. Korjatkaa jos kellä on parempaa tietoa. Ennusteen osuvuutta heikentää se, että isosta leimikosta puita voi mennä moneen eri paikkaan jalostettavaksi.

    Myyjän optimi ei ole nykyään aina sama kuin ostajan optimi. Mitä ostajat häviäisivät, jos puutavaran mittaus hoidettaisiin niin, että se on molemmille osapuolille neutraali? No ainakin sen, että (1) puukauppatarjousten vertailu olisi liian helppoa. Mittauspaperien mukana pitäisi tulla sellainen (2) raportti, josta ensikertalainenkin puun myyjä saisi itse selville, miten homma onnistui, ja jos katkonta poikkesi normaalista niin mitkä olivat vähennysten syyt. Tämä olisi hyvä palaute metsänhoitoa ajatellen. Jos nämä kaksi parannusta (1, 2) toteutuisivat, ei enää olisi tarpeen maksaa mhy:lle näistä palveluista?

    mehtäukko 15.1.2021, 09:24

    Saman tilan sisälläkin runkomuoto tai vikaisuus heittelevät. Mainituin teoreettisin ehdoin tehdyt ennustukset historiallisin perustein ovat harhaanjohtamista. AJ. Matriirihan ei kerro todellista toteutumaa!

    A.Jalkanen 15.1.2021, 09:30

    Mhy:llä on valtakirjakauppojen todelliset toteutuneet katkonnat käytössään ja näiden leimikoiden keskitunnukset. Näiden avulla koetetaan ennustaa myytävän eli kilpailutettavan leimikon toteutumaa. Asiasta voisi tehdä joku metsänmittaaja tutkimuksen: kuinka hyvin mhy onnistuu keskimäärin ennustamaan leimikon voittaneen hakkaajan toteutuksen? Tämä edellyttäisi että tutkija saisi käyttöönsä myös toteutuneet katkontatiedot.

    isaskar keturi 15.1.2021, 09:50

    AJ Samasta asiasta kysymys, eli runkomuodon ennustamisesta  leimikon tunnusten perusteella – miten puuston rungon ominaisuudet voi ennustaa samantyyppisen vanhan kohteen perusteella? Ja se ei tutkitusti onnistu. Oli oikein iso TEKESin rahoittama hanke, jossa oli tarkoitus kerätä maanlaajuisesti hakkuukoneiden tuottamaa tietoa. Jokkeri manasi jälkeen itsekin, että vanhana runkokäyrämallien laatijana olisihan hänen pitänyt se tajuta etukäteen.

    mehtäukko 15.1.2021, 09:52

    ”…kuinka hyvin mhy onnistuu keskimäärin ennustamaan leimikon voittaneen hakkaajan toteutuksen?…

    Siinäpä sitä ollaankin! Ik tuon kertoi.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 159)
1 2 3 … 5 6 7 … 14 15 16