Melkosen tyvilumpin saa tehdä vaikka joka tukkipuusta, jos sillä saa tukkiosuutta lisättyä .  Jotkut ostaa myös alle 3 m kuusitukkia esim. vaneritehtaalle.  Hinnassa on ~ 3 x ero tukin ja kuidun välillä. Eli rautakangesta väännettynä 100 l tukkia vastaa 300 l kuitupuuta kantohinnaltaan.

Sopivat tukkimitat läpimittaluokittain erikokoisen rakennussahatavaran omatoimiseen katkontaan löytyy  mm. Tapion taskukirjasta.  Mutta kun suomalainen perinteisesti katsoo ohjeita korkeintaan sitten vasta kun homma on tehty, niin klapiaineksia jää paljon tähteelle rakennuksillakin.

Ai Kemijärvelläkö?

On siinä se hyvä että tukkipuuta saa edes myytyä tuolla pohjoisessa.. Taitaa korjuuolosuhde olla kaikilla Keiteleen hankinta-alueilla erinomainen, talvileimikoilta voi lähteä nyt monipuolisella matriisilla tukkia. Monet sahafirmat ostavat tukkeja tarvittaessa myös sellufirmojen korjuuohjelmasta, joissa tukkia voi olla hieman yli tarpeen.

Jannen oivallus ei ole uusi. Olen tehnyt lukuisia tekopökkelöitä katkaisemalla rungon poikki tyvimutkan yläpuolelta. Ajourille niitä ei kuitenkaan voi tehdä.

Onhan se kerrassaan silmiä hivelevä näky katsella turvemaan tai peltoon istutettujen puiden pitkiä kantoja ,kun lukumäärä kiipeää toiselle sadalle hehtaarilla. On tullut kohdalle leimikoita , joiden puut on saanut surauttaa järjestään koko rungon mitalta  suoraan kuitukasaan. Perästä on vielä kuulunut ,että motokuski on hakannut parhaat puut ja jättänyt huonommat pystyyn. Onneksi nykyiset leimikot kuvataan ennen ja jälkeen hakkuun . On vähän selkänojaa ,jos joku alkaa vaatia mahdottomia.