› Keskustelut › Puukauppa › Tukin katkonta ero syntyy usein jo tyvellä

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 159)
1 2 3 … 10 11 12 … 14 15 16

  • Tukin katkonta ero syntyy usein jo tyvellä

    Lähetetty: 13.1.2021, 14:00

    Uutiset ja blogit julkaisi tänään MTK:n Pauli Rintalan tutkielman tavaralajimenetelmällä hakatun leimikon tukinsaantoon vaikuttavista tekijöistä.

    Aihe on ajankohtainen tukkileimikoissa niin kauan kun kaupalla on tavaralaji hinnat, tukin osto halukkuus on lisääntynyt ja kun korjuu pyörii täysillä ympäri vuorokauden.

    ” Mitat, katkonta ja ostajan tapaa jalostaa tukkirunkoja” , silloin myyjällä vain voitettavaa, rahallisesti !

    Tekijä
    metsä-masa
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Tolopainen 17.1.2021, 11:17

    Ensiharvennuksilla kuidulla tavoite on ollut 35€ kiinto ja tukilla 60€ kokonaishinta tukineen.

    Nimetön 17.1.2021, 11:22

    http://www.youtube.com/watch?v=27LFimfRMyA&feature=emb_logo

    Minä ainakin pidän luotettavampana motomittaa mitä pystymittausta joka on enempi ja vähempi silimämäärästä arviontia. Jätkän ainakin pitää katsoa tuo ylläoleva video ja päivittää tietonsa nykyaikaan.

    mehtäukko 17.1.2021, 11:40

    Motomitassa jokainen puu ja puulaji mitataan yksin puin. Kontrolli sakseilla on samaan perustuva kuin kourassa,- pätkittäin. Näytön lukemat ja todellisuus pölkyllä ollessa 1/1 ei spekulatialle jää pelivaraa.

    metsä-masa 17.1.2021, 13:28

    ” mehtäukko ” puhuu jo pitkäaikaisella kokemuksella motomitasta ja sen tarkkuudesta. Lasselta hyvä video, siinä on Seppäsen esittämä hyvin ymmärrettävä kuvaus siitä miten pidetään mittalaitteen säädöt ajan tasalla työpäivän aikana. Kaikki tehtävät tarkastukset ja säädöt jää koneen muistiin ja on tulostettavissa kauppakohtaisesti.

    Tällä palstalla on paljon hyvää ja arvokasta tausta tietoa metsähoitoon, korjuuseen ja metsän omistamiseen, vähän eri näkökulmista nähtynä, jonka toivoisi siirtyvän laajemmin uusille metsää metsänomistajille. Itä-Suomestakin olen pannut merkille miten paljon on niitä, jotka ei oikein tiedä mitä metsäomaisuudelle olisi tehtävä.

     

    Jätkä 17.1.2021, 13:33

    Lasse:”Minä ainakin pidän luotettavampana motomittaa mitä pystymittausta joka on enempi ja vähempi silimämäärästä arviontia. Jätkän ainakin pitää katsoa tuo ylläoleva video ja päivittää tietonsa nykyaikaan.”

    Lasse. Ei mitään uutta auringon alla. Tuolla tavalla Jätkä on tehnyt kontrollimittauksia jo herra ties kuin kauvan.  Mitä ihmeellistä Lasse on tuossa näkevinään? Kyllä meillä on ollut elektroniset mittasakset jo varmaan kolmekymmentä vuotta sitten ja niistä monesko sukupolvi on nykyään käytössä? En sitä tiedä, mutta koulun museossa on jo muutamat erilaiset…

    Käytännössä puita ei saisi valita tuohon tapaan, vaan ne pitäisi olla, kuten paljon tarkemmassa pystymittauksessa on, että ne tulevat ylöskirjausjärjestyksessä, taikka linjakoealamittauksessa sattuman sanelemana.

    Jos Lasse on luullut, että pystymittaus perustuu silmävaraiseen arvioon, niin saanen korjata: Kaikki perustuu mittaukseen.

    Puuki 17.1.2021, 13:37

    Motomitta on yleensä tarkka mutta puutavaralajimenetelmällä hakattaessa se ei tietenkään takaa parasta mahdollista lopputulosta puun myyjän kannalta.  Mutkaisten ja paksuoksaisten koivujen mittaus ei ole kovin tarkkaa motomitalla. Eipä niiden mittaus tosin ollut ennenkään pinomitalla kovin tarkkaa. Vaakamittaus on niille paras mittausmenetelmä .

    Pystymitta oli aikoinaan tarkka menetelmä. Tarkistus-ja perusmittauksien erot oli keskimäärin -0,4-0,3 % ja monilla alueilla menetelmän käytön loppupuolella eroja ei löytynyt yhtään.(TTK).   Nyt jos moton aptin mukaan esim. harvennuslemikosta puidaan paljon pitkää tukkia ja lyhyet tukit jää tekemättä, niin kokonaisuutena mittaus menee oikein mutta puutavaralajien tukki/kuitu-suhde ei olekaan välttämättä optimaalinen myyjän kannalta.

    mehtäukko 17.1.2021, 14:06

    …”Paljon pitkää tukkia ja lyhyet jää tekemättä…” Nyt en ymmärrä?

    Puuki 17.1.2021, 14:14

    Jos on esim. yhden tukin puita joista ei saa kuin lyhyen tukin tehtyä  , niin usein ei tule tukkia vaan luultavasti kuitua, jos min mitta on 43 . Sama tilanne jos puissa on paljon mutkaisuutta esim. ~ 3 -4 m kohdilla.   Eläpä tekeydy ymmärtämättömäksi , kun asia on varmasti hyvin helposti ymmärrettävissä jokaiselle metsän hakkuissa pidempään mukana olleelle.

    mehtäukko 17.1.2021, 14:37

    En ymmärrä kun tuossa ei nyt ole logiikkaa.” Ensin tehään vain pitkää…ei saa kuin lyhyen…” ??

    Laadun ja aptin mukaanhan tuli mitä tuli.

    Jätkä 17.1.2021, 15:08

    Jos rungossa on tukkipuuta 86 dm, lyhin tykkipituus on 43, niin jos siitä tyvitukki lipsahtaa 46 tai pidempi, niin ….

    On usein sellaisia ja usein myös kahden ja puolen tukin puita. Jos niissä töppää, menee kuituun aika reilusti tukkipuuta kuidun hinnalla.

    Osarunkomenetelmässä tukkihinnan saisi koko osuudelle, vaikka kuski ja Apti tarkoituksella töppäisivätkin – tapansa mukaan.

    Nykymittausmenetelmillä ei ole enää NIIN SUURI merkitys rungon kapenemisella, kuin olisi latvasta mittauksessa, jossa juoksevassa tukkimetsässä taitava apteeraaja otti enemmän tukkia kuin mitä sitä puissa olikaan. Silloin ei ollut ratkaisevaa, kuinka paksusta latva meni kuituun, kunhan juoksutus oli oikein.

    Mutta tuollaisessa keskijäreässä tukissa, jnka pituus oli vaikkapa 49 dm, kun pituutta lisättiin kolme jakoväliä, eli 9 dm ja samalla latva kapeni yhden luokan, eli siirtyi vaikkapa 23 senttisestä 21 senttiseksi, meni tuo 90 senttiä ilmaiseksi myyjältä.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 159)
1 2 3 … 10 11 12 … 14 15 16