Keskustelut Puukauppa Tukin hinta 40 dollaria

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 30)
  • Tukin hinta 40 dollaria

    Merkitty: 

    Keitele groupin sahaliiketoiminnan johtaja matti kylävainio kirjoitti juuri ilmestyneessä keitele forest oy:n asiakaslehdessä: ”…Havusahatavarankulutus maailmalla kasvaa vajaan viiden prosentin kasvuvauhtia. Se tarkoittaa yli kymmenen miljoonan kuutiometrin lisäkulutusta vuosittain. Suomen sahatavarantuotanto oli vuonna 2017 noin 12 miljoonaa kuutiometriä…  …Helmikuussa Helsingissä järjestettiin ensimmäinen Wood from Finland-konferenssi, joka veti salin täyteen sahamiehiä ja -naisia ja asiakkaita ympäri maailman. Kanadalaisen sahatavaran markkinapalveluita tuottavan toimiston johtaja Russel Taylor esitteli maailman sahamarkkinoiden tilaa ja tekemänsä vertailututkimuksen tuloksia…

    …Sahamiesten ilmeet vakavoituivat, kun Taylor kertoi Pohjois-Amerikan sahateollisuuden yläkvartiilin tekevän yli 20 prosenttia liikevoittoa tukin hinnan ollessa reilut neljäkymmentä dollaria! Venäläiset kollegat pääsevät yli 15 prosentin liikevoittoon ja Keski-Euroopassa ja Ruotsissakin päästään keskimäärin yli kymmeneen prosenttiin.

    Suomessa paras neljännes tekee keskimäärin vain viiden prosentin liikevoiton ja siitä pitäisi maksaa lainat ja verot ja suunnitella käyttöomaisuusinvestointeja…”

     

  • Metsuri motokuski

    Jovain: Jakovaraa on aina vaadittu olevan, oksanottajia riittää ja se loniminen alkaa jo metsästä. Diilihän on hyvä, mutta kannattavuuden kerrotaan olevan huonon, jää siitä vielä’ patruunallekin.

    On siinä harvinaisen katkera kirjoittelija. Varmaan aika ahdistavaa elämää. Jos minulla olisi metsänomistaminen ja puun myynti noin katkeruutta aiheuttavaa toimintaa niin myisin kaikki maat jo pelkästään mielenterveyteni vuoksi.

    Jovain

    Mm. Käyhän se selityksestä tuokin. Ei pidä laittaa päätä pensaaseen.

    Puuki

    ” Tukin hinta reilut 40 dollaria ”   Vai olisiko ollut koko puun hinta ? Kokorunkoinahan ne yleensä Amerikoissa puita korjaa tehtaalle asti. Pätkivät sitten lahot ja mutkapuut yms.(joita näyttää riittävän melko paljon ainakin metsuriohjelmien perusteella nähtynä ) muuhun käyttöön.

    Täälläkin voisi hyvin olla huonoimman laadun kuivaoksaisen (mä-) välitukin kantohinta   vaikka 45 € ja oksaton tyvitukki 130 € , tuoreoksainen esim. huonekalujen valmistukseen käypä tukki vaikkapa 60 €.   Laadun takia raakatut meneekin   kuitupuun -tai sitä halvemmalla hinnalla. Hyvä laatuisen kuusitukin kantohinta esim. Kuhmon sahalle on ollut vain 47 € ( l-lpm < 20 cm  / pit. < 49 dm ).

     

    Kuitupuunkasvattaja

    Pohjois-Amerikassa saattaa olla sellutehtaita, joissa ei ole lainkaan kuorimoa. Eli kaikki puu  tulee valmiiksi haketettuna sahan kautta.

    Sahat taas saattavat ottaa nieluunsa onnettomia 3-5 cm keppejä, joista tulee vain haketta. Tietenkin isosta tavarasta syntyy varsinainen sahatavara.

    Kaato- ja juontokoneissa miehekäs ääni ja tärinä on vähintään yhtä tärkeää kuin työn tuottavuus.

    Kaatokoneissa pitää olla järeät kourat, koska kuski saattaa ennakkoraivata hakkuun yhteydessä eli pieksää kouralla arvottomat puulajit maahan ja ainakin pois edestä.  Kanadassa on isoja alueita, joissa mm. vähäarvoista sikäläistä haapaa pieksetään maahan.

    Jätkä

    Paljon näkyyvät käytävän kaatokoneissaan sirkkelin terää, joka vaatii kyllä valtavan tilan laippa/ ketju systeemiin verrattuna. Sillä toki pystyy raivaamaan risukkoakin ilman, että ketju lähtee päältä pois.

    Jovain

    Metsänomistajan puilla käytävä vaihtokauppa tai oikeastaan metsänomistajan puilla käytävä kauppa, ei ole julkista tietoa. Metsänomistajat myyvät käytännössä bulkkia, mutta sahaajan pöydällä lajit ovatkin jo erikoispuita. Sahaajat varmistavat tuloksensa laadulla ja lajittelemalla. Iso raha ja se ”lajittelulinjasto” alkaa jo metsästä. Usein myös katkonta ja toimitusosoitteet ovat muuta, mitä on ilmoitettu. Ja tuloksen ei kerrota näkyvän missään, haihtuu kuin se kuuluisa… jonnekin.

    Uudella mantereella ollaan tässä suhteessa edistyksellisiä. Tukin hinta X, oliko runko tai muu könttä. Siellä ei ainakaan lonita metsässä tai viimeistään sahalla, niin kuin suomessa tehdään. Ja se tärkein, toivon mukaan myös puulla on hintansa.

    Apli

    Tukin hintaan en odota itse lähivuosina paljonkaan korotusta, kuitupuun hintaan odotan merkittäviä korotuksia, pieniä on jo ollut, hyvä niin..

    Jätkä

    Suurimmalta osalta jenkkimetsiä hakataan hävityshakkuuperiaatteella, eli sama malli kuin peltoviljelyssä. Peltoa kynnetään kerralla ”uuteen” maahan useampi tuhat hehtaaria, siihen kylvetään simenet, kemikaalit ja sitten se puidaan, – kunnes maa on imetty tyhjäksi. Pellot jätetään sikseen ja kynnetään uudet. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua se pelto otetaan uudestaan käyttöön.

    Menetelmää sanotaan ryöstöviljelyksi. Metsänkäsittelyt jatkavat samaa perinnettä.

    Metsuri motokuski

    Tuohon ryöstöviljelyyn voi olla perusteita. Ainakin Ranskassa avohakkuualuelle leviää erittäin hankala ja sitkeä piikkipensas joka estää tehokkaasti uudistamisen. Sen vuoksi siellä murskataan maapohja aika syvältä ennen kuin uusi metsä istutetaan tilalle. Näin ainakin myrskytuhoalueilla. Siinä on varmaan myös syy miksi aukkohakkuita tuolla Keski-Euroopassa pyritään nykyään välttämään ja onhan eroosio tietenkin yksi syy myös.

    En ole tutustunut noihin jenkkimetsiin mutta sen verran olen sarjaa katsonut että yhdesä kohtaa todettiin että palataan uudestaan pastalle hakkaamaan 30 vuoden aikana. Ei se metsänhoito siellä varmaan ihan persiilleen ole mennyt kun kierto on noinkin lyhyt.

    Puuki

    Ei ne metsänhoitotavat amerikanmantereen vastaavista eroa juuri Venäjälläkään , kun metsäajomatkat saattaa olla sadoissa kilometreissä. Aukot on suuria ja uudistaminen jää luonnonuudistumisen varaan käytännössä aina.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 30)