Keskustelut Puukauppa Tukin hinnalla kilpailu

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 101)
  • Tukin hinnalla kilpailu

    Merkitty: 

    Oletteko miettineet, että millaisia pidemmän aikavälin vaikutuksia nykyisellä, pelkästään tukin hinnalla kilpailulla saattaa seurata?

    Tässä yksi teoria. Jos isot toimijat sahaavat ajantasaisilla laitoksillaan niukkaa, tai jopa lähes nollatulosta, niin pikkusahurit ovat velkoineen luultavasti hieman liemessä. Isoilla toimijoilla kun on tuo sellu, josta tulee rahaa kuin roskaa. Isot voivat pyöritellä tulokset mielensä mukaan sopivan näköisiksi, ettei tule epäilyksiä epäsopivasta toiminnasta”vapailla ja kilpailluilla” markkinoilla.

    Mutta mitä siitä voisi seurata pidemmällä aikavälillä? Pikkusahurit eivät investoi, jäävät jälkeen kehityksestä tai jopa lopettavat sahaamisen. Tästä taitaisi seurata keittäjille määräävämpi ja yhä suurempi hinnoitteluvalta tukin hinnalle, jota voitaisiin hieman pudottaa, että voitaisiin silläkin puolelle tehdä yli 10%:n tulosta, jota jo melkein voidaan kutsua businekseksi.

  • Visakallo

    En pidä puiden tuotteistamista kovin ihmeellisenä, enkä ainakaan pelättävänä asiana. Kaupoissa on jo kymmenet vuodet ollut vapaan kanan munia, rypsiporsasta, reilun kaupan kahvia ja -banaania, sekä kaikki mahdolliset luomutuotteet. Ihmiset puhuvat näistä tuotteista hyvin kauniisti ja sanovat kannattavansa niitä, mutta ostavat kuitenkin häkkimunat, Juhla Mokat  ja Chiquitat.

     

    Jätkä

    Kuten aikaisemminkin on sanottu, kuun asento on ainoa homehtumiseen ja sinistymiseen vaikuttava tekijä.

    Jotkut luulevat, että Helmi – Maaliskuun aikana kaadetut puut ovat parhaiten talvilevossa.

    puunhalaaja

    ”Kuten aikaisemminkin on sanottu, kuun asento on ainoa homehtumiseen ja sinistymiseen vaikuttava tekijä.”

    Rupeaa näyttämään siltä, että biodynaamisesti kasvatetulla ja pokasahalla iltayöstä laskevan kuun aikana hakatulla puulla voisi olla kysyntää.

     

    kitsas

    On hieno juttu, että yrittäjät kokeilevat markkinoiden halukkuuden tällaiseen aukottomaan menetelmään.  Jospa reippaasti maksava asiakas saa makeammat yöunet jatkuvan kasvatuksen talossa, niin mikäs siinä.

    Siitähän voisi markkinaosasto teettää laskelmat, että jos 100m^2 torpan tekee jk puutavarasta, niin sillä saisi anteeksi talossa asuvan perheen 2:n joulun Thaimaan matkojen hiilijalanjäljet – aikamme anekauppaa. Idean saa vapaasti ottaa käyttöön, kitsas tarjoaa..

    Onhan tuo istutus sen verran työlästä heinäämisine raivaamisine jne, että mikäli jk puista saisi liki saman hinnan päätehakkuun kanssa, niin kyllä minulla valikoidut palat jatkuvaan kasvatukseen siirtyisivät. Sitä odotellessa.

    Jovain

    Laatupuu on aina hinnakkaampaa, olkoon vaikka mielikuvilla tuotettua puuta. Hintaa myös priorisoidaan monella eri tavalla. Puutavarayhtiöt esim.  lajittelevat ja hallitsevat markkinoita. Vaikea siihen on tunkea ulkopuolelta, monet kuitenkin onnistuvat. Mielikuvamainonnasta se on joka tapauksessa puolin ja toisin, mitään ei ole todistettu.

    Rane2

    Rane on varma että kun Jovain hakkaa pokasahalla iltayöstä laskevan kuun aikaan Puunhalaajan biodynaamisia puita niin siitä syntyy suomalainen menestystarina.

    Jovain

    Tottahan Suomalaisen puun logistiikkaan ja markkinaan ei sovi puun laatuvaatimuksilla erittely, ei ainakaan erittely vuoden aikojen välillä. Ei tunnu sopivan ns. luomukaan. Kiistatta kuitenkin kesäpuu on laadultaan huonoa ns. räkäpuuta, valuvaa puuta, huonosti säilyvää ja sinistyvää puuta. Se, että logistiikka hoitaa kesäpuun ja kuivauksen, ei poista sitä, että kysymys on edelleen siitä valuvasta ja herkemmin pilaantuvasta kesäpuusta.

    Epäilemättä tässä on markkinarako ja monet sitä käyttävätkin. On edellytys hirsirakentamisessa ja väittäisin hyvä suositus myös muussa rakentamisessa.  En lähtisi pilaamaan esim. Kainuun ja Lapin hyvää rakennuspuuta kesäkorjuulla.

    harrastelija

    Jovain on oikeassa suomalaisen puun markkinoinnissa ja vertailussa lämpimässä maissa kasvavaan vastaavaan raaaka-aineeseen. Ei tarvitse kuin mennä Itämeren etelän puolelle, niin männyt ovat nopeakasvuisia käykkäröitä. Puolassa männystä sahatusta huonekaluissa ja kaidepuussa näkee eron suomalaiseen hidaskasvuiseen puuhun. Ranskalaiset männyt ovat jo kasvaessaan mutkaisia käkkyröitä, ei niistä kunnon saha- eikä hirsipuuta saa.

    Tolopainen

    Ei taida Jovainilla olla perusasiat hanskassa. Pehmeä osuus puussa on kevätpuuta ja tiheämpi kesäkuuta. Lapin puu on harvempaa ja kevyempää sen takia että siinä on lähes pelkästään kevät puuta. Puu ei syksyllä eikä talvella kasva.

    kuusessa ollaan

    Njoo. Loppuviimeksi, paljonko on todellista kysyntää laadukkaalle hirsipuulle tai poka-aihiolle? Tönöt tehdään tulevaisuudessa entistä enemmän erilaisista levymateriaaleista ja kertopuupalkeista. Niissä voi pinta näyttää hienolta, sisällä mitä vaan.

    Saksalaiset ja esim britit saavat raakatukeista parempaa hintaa viennissä, koska lajittelevat ja hyödyntävät puun järeän osan tarkemmin. Esim skotlannissa saattaa tukkiosan latva olla 11 cm, loppu jää metsään. Tukkiosa sitten apteerataan useisiin laatuihin, yksi arvokkaimmista on aitapaaluaihiot.

    Suomen ongelma samoille markkinoille on etäisyys meren takana. Lisäksi meidän olosuhteissa vastaavan järeyden runkojen kasvatus kuin saksassa ei ole järkevää, eikä mahdollista (eri kuusilaatu).

    Ja älkääs unohtako japanilassahaa, joka päästelee tavaraa kaukomarkkinoille, suomen maaperällä.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 101)