› Keskustelut › Puukauppa › Tukin hinnalla kilpailu

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 101)
1 2 3 … 7 8 9 10 11

  • Tukin hinnalla kilpailu

    Lähetetty: 16.6.2018, 09:58

    Merkitty: 

    Oletteko miettineet, että millaisia pidemmän aikavälin vaikutuksia nykyisellä, pelkästään tukin hinnalla kilpailulla saattaa seurata?

    Tässä yksi teoria. Jos isot toimijat sahaavat ajantasaisilla laitoksillaan niukkaa, tai jopa lähes nollatulosta, niin pikkusahurit ovat velkoineen luultavasti hieman liemessä. Isoilla toimijoilla kun on tuo sellu, josta tulee rahaa kuin roskaa. Isot voivat pyöritellä tulokset mielensä mukaan sopivan näköisiksi, ettei tule epäilyksiä epäsopivasta toiminnasta”vapailla ja kilpailluilla” markkinoilla.

    Mutta mitä siitä voisi seurata pidemmällä aikavälillä? Pikkusahurit eivät investoi, jäävät jälkeen kehityksestä tai jopa lopettavat sahaamisen. Tästä taitaisi seurata keittäjille määräävämpi ja yhä suurempi hinnoitteluvalta tukin hinnalle, jota voitaisiin hieman pudottaa, että voitaisiin silläkin puolelle tehdä yli 10%:n tulosta, jota jo melkein voidaan kutsua businekseksi.

    Tekijä
    kitsas
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Jätkä 20.6.2018, 10:06

    Sydänpuun ominaisuuksiin ei vuodenaika vaikuta. Se on totta, että kasvukauden aikana korjatussa puussa on enemmän kosteutta, mutta kyllä se uunissa lähtee.

    Tuo talvikorjuun laatuvaikutelma pitää paikkansa lähinnä hirsipuissa, joissa tapahtuu herkemmin halkeilemista kuivumisen aikaan, mutta sekin olisi hallinnassa, jos käytettäisiin enemmän kuumakuivausta, jonka avulla puuhun ei synny halkeamia lainkaan.

    Jos Joovaan on puun laadusta huolissaan, kannattaisi huolestua enemmänkun Ku – tukeista, joissa vuosilusto on keskim. viiden millin luokkaa: Ne puut ovat jo 45 vuotiaina 45 senttiä paksuja, eli ylisuuria monelle sahalle. Niissä lujuusluokittelu ei anna oikeutta leimata rakennuspuutavaraksi. Hyvää sellua niistä kyllä tulee.

    puunhalaaja 20.6.2018, 10:21

    Edellä pohdittiin omien puiden tuotteistamista. Voihan metsää tuotteistaa vaikka näin: Luonnon monimuotoisuutta lisäävää avohakattua puuta. Moni täällä varmasti allekirjoittaa tuon mainoslauseen. Sitä en tiedä miten monelle kuluttajalle ajatus avautuu ja tuntuu houkuttelevalta. Samaa sopii tietenkin pohtia tuosta avohakkaamattomasta laudasta. Mitään väärää tällaisessa markkinoinnissa ei kuitenkaan ole. Jos kuluttaja haluaa ostaa tietynlaista puuta kalliilla, niin siitä sitten vaan.

    En myöskään jaksa huolestua siitä, mitä harvennetulle metsälle tapahtuu 20 vuoden päästä. Voi olla, että maailma muuttuu siinä ajassa niin paljon, että aluetta ei tuolloinkaan avohakata.

    Mahtaisikohan biodynaamisesti kasvatetulle puulle olla kysyntää??? Ei muuta kun innovoimaan…

    Jätkä 20.6.2018, 10:28

    Oikealla tavalla hoidettua ja harvennushakkuut ajallaan tehtyä puustoa voisi markkinoida ”Vapaana kasvatettua puuta”. Aina on ollut tilaa ympärillä puun kasvaa omien halujensa mukaan.

    ”Hyvin ja oikeilla ravinteilla tasapinoitetusti kasvanutta puuta”.

    ”Nopeasti – ilman kiduttamista, lopetettua puuta”. tai jotain vastaavaa.

    kuusessa ollaan 20.6.2018, 10:45

    Ja pisteenä iin päällä, ”kartellifirmojen urakkasopimuksista riippumattoman yrittäjän korjaamaa, reellä ja hevoisella.”

     

    Hohhoijaa.

    Puuki 20.6.2018, 10:54

    Markkinoinnissa ei ole mitään muuta väärää kuin, että väärillä väittämillä yritetään parantaa oman ”keksinnön” menekkiä . Kun se ” 10-20 ha avohakkuilta saatava Kainuun puu” ei pidä ollenkaan paikkaansa.

    ”Luomutuotettu” pitäisi olla tietysti pokasahalla tai justeerilla  varovasti jäävää puustoa varoen kaadettua ja lähikuljetus sitten hevosella.

    Marjojen ja sienten poimintaan sopii paremmin metsän luomubrändi ja niissä sitä käytetäänkin.

    A.Jalkanen 20.6.2018, 12:12

    Siemenpuu- ja avohakkuu on käytännössä sama asia, kun siemenpuut poistetaan. Vain säästöpuut jäävät pystyyn molemmissa. Satelliittikuvistahan sen voi tarkistaa, mikä on aukon koko. Yleisesti ottaen se on pohjoisessa suurempi kuin etelässä. Myös isoja kuvioita on hyvä tehdä, koska monet eliöt suosivat laajoja yhtenäisiä metsiä: pieniin kuvioihin pirstoutunut metsä ei sovi kaikille. Myös taloudelliselta kannalta metsikkökuvion kokoa olisi syytä kasvattaa.

    Mitä markkinointiin tulee, osa metsänomistajista ei halua avohakkuita lainkaan. Jatkuva kasvatus tarjoaa mahdollisuuden saada myös nämä metsät puuhuollon piiriin.

    Jukola Lumberin puu voi hyvinkin olla aidoista jk-metsistä, koska alan osaamista löytyy yrityksen lähipiiristä Arvometsä Oy:stä.

     

    Jätkä 20.6.2018, 12:50

    Vanhoina-”Hyvin aikoina” metsähallitus teki usein vanhan kaavan mukaan, eli metsä harvennettiin kolme kertaa – ja tuloksena oli täysin puhdas tukkileimikko, joka toki oli hoidettuna runkolukunsa puolesta täysi.

    Karuilla pohjilla siitä tehtiin siemenpuualue, rehevämmillä avohakkuu, joka sitten istutettiin.

    Tavoitteena oli harvennustahti, jossa puun kasvuvauhti ei merkittävästi ole vielä hidastunut.

    KL kolmosessa olevaa metsää, jos se sattui olemaan MT – tai parempi, lannoitettiin, yleensä kerran, mutta joskus jopa kaksi kertaa.

    Kuitenkin, jos sahatukkien laatua arvioitaisiin, niin päätehakkuussa ja siemenpuiden poistossa ehdottomasti parempilaatuiset tukit tulivat.

    Puuki 20.6.2018, 12:52

    Usein ei ole kovin paljon eroa onko männikkö siemenpuuhakkuu alue vai jatkuvalla kasvatuksella uudistettu. Jos siemenpuut on jääneet liian pitkään pystyyn , niin melkein samanlainen on näkymä kuin jatkuvankasvatuksen metsässäkin. Käytännössä jk .metsäkin voi olla myöhemmässä vaiheessa pakko hakata aukoksi esim. liian harvan kasvatusasennon tuomien tuulituhojen takia (em. kuusikoissa) tai tyvilahon leviämisen takia. Se onkin se tod. näköisin syy ainakin eteläisemmän Suomen alueilla, joissa kuusentyvilaho on suurempi ongelma kuin pohjoisempana.

    Mm. MH:n uusien hakkuuohjeiden  (olleet käytössä kevättalvesta lähtien) mukaan avohakkuualueillekin jätetään tavallisten jättöpuiden (lahojen pystyyn kuolleiden ym) lisäksi vähintään 10 muuta pystypuuta / ha . Entistä pienemmät päätehakkuualat on myös uusissa ohjeissa suurimmalla osalla MH:n metsiä.

    Yksityisissä metsissä pl. rahastot ja yhteismetsät ei yleensä harrasteta suuria avohakkuualoja luonnollisista syistä.

    A.Jalkanen 20.6.2018, 12:59

    Hyvä pointti, Puuki. Jos metsän halutaan uudistuvan, varsinkin lehtipuille, näkymä on väkisinkin jonkin aikaa kohtalaisen avoin. Tämä tarkoittaa samalla sitä että menetelmien ympäristövaikutukset ovat myöskin samansuuntaiset. Merkittävin ero liittyy maanmuokkaukseen, jota jk-metsässä vältetään.

    kitsas 20.6.2018, 20:00

    Tuossa edellä kirjoitettiin talvipuutavaran ja kesäpuutavaran samankaltaisuudesta. Olen kuullut sanotun, että kesken kasvukauden hakatussa puussa on homeille enempi ravinnetta hyödynnettäväksi ja siten esim. ulkoverhouslaudoitus ottaa helpommin nokihomeen (mustia pilkkuja) pintaansa. Pitänee selitys ravinteista paikkansta?

    Tämän viisauden sanoi Tikkurilan tekninen neuvonta jo kymmenen vuotta sitten, kun häneltä tivattiin syytä nokihomeeseen. Sanoi toki, että maalien lisäaineista on poistettu lyijy ympäristönsuojelullisten määräysten vuoksi. Tontin pienilmastolla on myös iso merkitys.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 101)
1 2 3 … 7 8 9 10 11