› Keskustelut › Puukauppa › Tukin hinnalla kilpailu

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 101)
1 2 3 … 9 10 11

  • Tukin hinnalla kilpailu

    Lähetetty: 16.6.2018, 09:58

    Merkitty: 

    Oletteko miettineet, että millaisia pidemmän aikavälin vaikutuksia nykyisellä, pelkästään tukin hinnalla kilpailulla saattaa seurata?

    Tässä yksi teoria. Jos isot toimijat sahaavat ajantasaisilla laitoksillaan niukkaa, tai jopa lähes nollatulosta, niin pikkusahurit ovat velkoineen luultavasti hieman liemessä. Isoilla toimijoilla kun on tuo sellu, josta tulee rahaa kuin roskaa. Isot voivat pyöritellä tulokset mielensä mukaan sopivan näköisiksi, ettei tule epäilyksiä epäsopivasta toiminnasta”vapailla ja kilpailluilla” markkinoilla.

    Mutta mitä siitä voisi seurata pidemmällä aikavälillä? Pikkusahurit eivät investoi, jäävät jälkeen kehityksestä tai jopa lopettavat sahaamisen. Tästä taitaisi seurata keittäjille määräävämpi ja yhä suurempi hinnoitteluvalta tukin hinnalle, jota voitaisiin hieman pudottaa, että voitaisiin silläkin puolelle tehdä yli 10%:n tulosta, jota jo melkein voidaan kutsua businekseksi.

    Tekijä
    kitsas
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Jovain 21.6.2018, 08:23

    Minkähän takia muuan sahuri ja palkin tekijä tuli Kemijärvelle. Olisiko laadulla ollut jotain tekemistä sen kanssa ja tietenkin niillä tulevilla tukkimetsillä, jotka Kainuuseen ja Lappiin ovat varttumassa. Tuo Tolopaisen väittämä pohjoisen puun laadusta on ristiriidassa, puhutaan eri asioista.

    harrastelija 21.6.2018, 09:15

    Järeämpi ohutlustoinen hirsituote näkyy kyllä vetävän! Esim. Kontiotuote on tuplannut tuotannon ja tekijät. Eläkkeeltä on haalittu tekijöitä, joita yhtiöllä on jo yli 100 hlöä. Pölkyn Kuusamotalot nostaa päätään.

    CLT ja LVL tuotannot ovat sitten rinnalla vähän erilaisella tekniikalla.

    Tolopainen 21.6.2018, 09:15

    Tässä nyt on ristiriidassa tieto ja uskomukset. Pohjoisen mänty nyt vain on etelämpänä kasvanutta kevyempää. Eli pohjoisen männystä tulee kevyempiä ja hiukan heikompia palkkeja kuin etelämpänä kasvaneesta männystä.

    rööri roope 21.6.2018, 09:33

    Tulihan ne pystykaupat tehtyä.Mänty tukki harvennus 61e,mänty ainespuu aukko 65e,kuidut harvennus 19e.Ainespuusta tehkööt vaikka pilkettä.

    Hakkuu syksyllä.Kuivat pystyyn rumentaa maisemaa.Muuta ei aukolle jääkkään.Keväällä auraus ja kylvö.

    Eläviä jättöpuita en jätä aukolle yhtään kaatumaan.

    Puuki 21.6.2018, 09:49

    Lapin pohjoisen männyt on kevyempiä kuin etelän. Mutta Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan männyt on niitä painavampia eli puuaines on tiheintä.  Eri asia on sitten sydän -puun osuus, joka on suurin hitaimmin kasvaneissa männyissä.

    Jätkä 21.6.2018, 09:57

    Tuosta Lapin männystä. Isäni oli kirvesmies ja jossain vaiheessa myös Ivalossa rakentamassa taloja hirrestä. Hän kertoili, että lapin puusta oli hauska tehdä, kun se oli niin ”Lauskaa”, että kun tehtiin tasanurkkaista hirsitaloa, niin hirren päästä kun piti ottaa milli tai pari pois, sitä ei tarvoinnut sahata, kuten etelä-Suomen hirsiä, vaan piilulla milli lähti jopa yhdellä iskulla, kaksi milliä kahdella – kolmella.

    Samoin täältä oli kuuskytluvulla metsätyömiehiä lapin savotoilla, ja väittivät puun olevan niin pehmeää, että huonompikin saha leikkasi ahnaasti.

    rööri. Pystykuivat ovat erinomaisia jättöpuita, kunhan niitä ei sitten parin vuoden sisään haeta Fortsonnilla rakoliiterivärkeiksi tai ”poltinpuiksi”.  Ei sillä eikä millään: Jättöpuu saa kyllä kaatuakkin!

    suorittava porras 21.6.2018, 10:56

    Päivitys termistöön.

    Säästöpuu on korvannut  jättöpuun.

    Palstalta pitäisi löytyä nykyisten ohjeiden mukaan hakkuunkin jälkeen kaikkia siellä esiintyneitä puulajejaa ”elävänä tai kuolleena” , mieluimmin isompina eri-ikäisinä ryhminä. Turvallisuutta vaarantavat pystykuivaset voi kaataa tai tehdä niistä tekopökkelöitä.

    Näyttää olevan kaikkien isompien toimijoiden ohjeistossa ehdoton ei korjata pois kaatuneita ja lahoavia puita. Ei tule näin muodoin jatkossa sanomista lahoavan puun liian alhaisesta määrästä.

    Puuki 21.6.2018, 11:39

    Siinäpähän päivitelköön kuka haluaa. Itse aion vastakin sanoa niitä lahoja ja kuivia ym. vastaavia jättöpuiksi. Säästöpuita on ne puut, jotka kelpaisi kuitu-ja tukkipuuksikin eli myyntikelpoiset jotka jätetään ylimääräisinä jättöpuiden lisäksi.

    Puuki 21.6.2018, 16:00

    Esimerkiksi  Keitele on satsannut muutaman vuoden aikana yli 100 milj. euroa sahatavaran tuotantoonsa.  Erikoismitat, höyläys ja liimattu puu tuottavat  1,5 – 2 x paremman lopputuotehinnan kuin pelkkä bulkkisahatavara. Omat korjuuketjut jne…

    Näyttää ne kotimaiset sahuritkin osaavan erikoistua eikä vain ulkomaiset. Hyvä laatu myös metsäpäässä ei ole ollenkaan pois muodista. Paitsi että mo:en oma tuotteistaminen pyöreän puun puolella puuttuu; sitä ei juuri ole  edelleenkään. Yleensä myydään samalla könttähinnalla arvokkaat jakeet vaikka kasvatus olisi vaatinut esim. 3 -kertaisen ajan ja enemmän satsauksia metsänhoitoon kuin bulkkitavaran kasvatus.

    Jätkä 21.6.2018, 18:46

    Höyläys ja liimaus jne, edellyttää oikeastaan omaa liiketoimintaa, vaikka se tehtäisiinkin käytännössä samalla tontilla kuin sahauskin.  Eli se on jatkojalostusta.

    Joku aliarvioi ikkunanpoka-puutavaran kysyntää ja markkinoita, mutta melkeinpä se näyttää siltä, että kaikki kuippulaatuinen ikkunakantelli menee maailmalle, mitä vaan saadaan sahattua ja tehtyä.

    Siihen tarvitaan usein katkontaa tarvittaviin moduleihin, kuivatusta, höyläystä, liimausta ja höyläystä uudestaan.

    Lähinnä sen tuotteen kohdalla on kyse laadukkaan raaka-aineen saamisen vaikeudesta.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 101)
1 2 3 … 9 10 11