Keskustelut Metsänhoito Tukien turhuus ?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 175)
  • Tukien turhuus ?

    Merkitty: 

    Metsälehdellä on viisas kolumnisti, Heikki Smolander, joka kirjoittaa 16.3.2017 Metsälehdessä:

    ”Nykyiset kemeratuet ovt noin kaksi prosenttia metsänomistajien tuloista. Tätä vastaan metsänomistajat joutuvat ajoittamaan metsänhoitotyönsä normien eikä käytäntöjen mukaisesti.

    Puuntuotannon kannalta ei ole kestävää, että vuotuisen taimikonhoitopinta-alan määrää todellisen tarpeen sijasta eduskunta hyväksyessään valtion tulo-ja menoarvion. Valtakunnan metsien inventoinnin tulokset taimikonhoitorästeistä kertovat tästä karua kieltä. Väitän, että metsänomistajat ovat maksaneet kohonneina kustannuksina ja menetettyinä hakkuutuloina enemmän kuin saaneet tukia.

    Ehdotukseni on metsänomistajille ja teollisuudelle yhteisesti: testatkaa hallituksen valmius normien purkuun tarjoamalla vastikkeeksi valtion budjettiin vajaan 100 miljoonan euron vuosisäästöt. Huolenpitoon hiilinielusta, matsäluonnon monimuotoisuudesta ja niukoista vesistöpäästöistä metsäalan on helppo sitoutua jos ala voi valita keinot itse.”

    Voiko asiaa enää viisaammin sanoa!

    Kannattaa miettiä, onko järkevää ajaa 40 kilometriä jonottamaan tunniksi ilmaista yhden euron muoviämpäriä, kun polttoaineeseenkin menee jo viisi euroa.

     

  • Planter

    Ehkä asia selviää parhaiten alla olevasta blogista, jonka on kirjoittanut eräs ”maanhiljaisiin” kuuluva kansanedustaja, joka yllättäen ymmärtää asian. Show:n varastaa aina joku Arhinmäki, joka valitaan vaalipaneelin parhaaksi väittelijäksi.

    http://www.eskokiviranta.fi/metsavahennyksessa-on-rajoitteensa-ja-pihvinsa.html

    Visakallo

    Tolopainen näyttäisi nyt olevan Tasolla 2.

    Näätä

    Planter: ”Esimerkiksi muutamat veijarit ovat hoksanneet käyttää metsävähennystä niin, etteivät maksa käytännössä oikeastaan lainkaan veroja. Metsävähennyksestä muodostuva veroluotto kääntyykin lopulliseksi veroeduksi ja metsänuudistaminen laiminlyödään.”

    Älä syytä pelaajaa, syytä peliä. Tuohon vielä lisäisin sen, että heti tilan oston jälkeen tehdään välitön hakkuu isossa laajuudessa. Tässä vaiheessa voi olla jopa järkevä tehdä avohakkuu puille, jotka eivät olisi vielä muuten päätehakkuuvaiheessa. Näin siksi, että veroedullekin pitää laskea rahan arvon muutos. Samalla myös saadaan ns. vipuvaikutus kun ensimmäiseen tilaan investoitu raha saadaan sijoitettua toiseen tilaan. Tämä kun vielä tehdään lainarahalla, niin omalle pääomalle voi saada merkittävänkin tuoton.

    Timppa

    ”Suomalaisen keskimääräisen metsätilan puunmyynnit voi sopivalla jaksottamisella hoitaa lähes verottomasti ja tekemällä hankintahakkuita. Verotus ei ole metsätaloudessa juuri minkäänlainen kuluerä tavalliselle metsänomistajalle.”

    Näinhän jotkut menettelevät kuten tässä Tolopainen totesi.  Noudattavat siis näiltäkin palstoilta usein jaettua oppia: aina  kannattaa maksaa, jottei tarvitse maksaa veroja.  Mitäänhän se ei nimittäin haittaa, että kassassa saattaa olla kuitenkin vähemmän rahaa tämän operaation jälkeen.

    Planter

    ”Älä syytä pelaajaa, syytä peliä.”

    En oikeastaan syytäkään. Toisaalta joku sen pelinkin on luonut, sitä voisi ihan syyttääkin. ”Näätä” on kuitenkin asian ytimessä. Itse olen kauhulla seurannut erään jobbarin toimintaa……siis uudistus ”unohtuu”.

    Visakallo

    Kyllähän minä tästä rutisin jo aikoja sitten, mutta eipä se juuri ketään tuntunut kiinnostavan. Katsotaan nyt, kuinka pitkälle tämä menee.

    Visakallo

    Toki eihän metsäpuoli ainoa ala tässä massa ole, jossa vähän vedätellään. Rakennuspuolella on viimeaikoina taas yleistynyt aivan järjestelmällinen verovedätys. Rakennusliikkeen henkilökuntaan kuuluvat tilaavat rakennustuotteita firmalle, mutta ne ohjautuvatkin omaan käyttöön. Firma vähentää kuluina, ja työntekijä saa osan palkastaan tavaran muodossa pimeänä. Joissakin firmoissa tämä sovitaan jo valmiiksi työsuhteen alkaessa.

    Timppa

    Tuo Visakallon kuvaama rakennusliikkeiden mahdollisesti harjoittama verovilppi johtaa kyllä tuhon tielle.  Siinä ruokahalu kasvaa syödessä.  Kukaan ei pidä järjestelmää aisoissa.

    Olen ollut kahden rakennusliikkeen palveluksessa ja paljon ostanut liikkeen kautta ja alennuksilla tavaraa.  Kummassakin oli selvä systeemi.  Tilauksessa oli sen nimi kenelle tavara tuli.  Saapuneita laskuja ei kirjattu firman kirjanpitoon vaan ohjattiin ennen reskontraan kirjaamista sille, joka tavaran sai.  Hänen vastuulla oli huolehtia laskun maksusta.  Nykyään saattaa olla vaikeaa, jos laskut tulevat sähköisinä.

    Visakallo

    Muutos huonompaan suuntaan alkoi täällä siinä vaiheessa, kun virolaiset työntekijät alkoivat kotimaansa parantuneen taloustilanteen seurauksena palata takaisi kotiin, ja suomalaisten rakennusliikkeiden työvoimakulut alkoivat mm. sitä kautta kasvaa.

    Visakallo

    Se ruokahalun kasvu on monesti tuhoisaa, kuten Timppa totesi. Muuma entinen vastapeluri on jo linnassa istunut ja joitakin on sinne menossa.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 175)