Keskustelut Metsänhoito Tukien turhuus ?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 175)
  • Tukien turhuus ?

    Merkitty: 

    Metsälehdellä on viisas kolumnisti, Heikki Smolander, joka kirjoittaa 16.3.2017 Metsälehdessä:

    ”Nykyiset kemeratuet ovt noin kaksi prosenttia metsänomistajien tuloista. Tätä vastaan metsänomistajat joutuvat ajoittamaan metsänhoitotyönsä normien eikä käytäntöjen mukaisesti.

    Puuntuotannon kannalta ei ole kestävää, että vuotuisen taimikonhoitopinta-alan määrää todellisen tarpeen sijasta eduskunta hyväksyessään valtion tulo-ja menoarvion. Valtakunnan metsien inventoinnin tulokset taimikonhoitorästeistä kertovat tästä karua kieltä. Väitän, että metsänomistajat ovat maksaneet kohonneina kustannuksina ja menetettyinä hakkuutuloina enemmän kuin saaneet tukia.

    Ehdotukseni on metsänomistajille ja teollisuudelle yhteisesti: testatkaa hallituksen valmius normien purkuun tarjoamalla vastikkeeksi valtion budjettiin vajaan 100 miljoonan euron vuosisäästöt. Huolenpitoon hiilinielusta, matsäluonnon monimuotoisuudesta ja niukoista vesistöpäästöistä metsäalan on helppo sitoutua jos ala voi valita keinot itse.”

    Voiko asiaa enää viisaammin sanoa!

    Kannattaa miettiä, onko järkevää ajaa 40 kilometriä jonottamaan tunniksi ilmaista yhden euron muoviämpäriä, kun polttoaineeseenkin menee jo viisi euroa.

     

  • Puuki

    Metsänkasvatuksen tuet on lähes kokonaan valuneet  kantohinnoista metsäteollisuuden hyödyksi.  Metsävähennysmahdollisuus tehtiin vauhdittamaan metsätilojen myyntiä, kun puun hinnat oli laskeneet niin paljon, että mielenkiinto metsänhoitoon ja sen mukana teollisuuden raaka-aineen saanti mahdollisuudet alkoi heiketä. Samalla pyrittiin suurentamaan tilakokoa.

    Parempi tukimuoto olisi se verotuksen laskeminen alemmas, mutta kehitys on ollut päinvastainen. Pääomavero prosenttihan oli alunperin 25 ja nyt  30/34 .

     

    Tolopainen

    Ei kukaan metsätalousyrittjä maksa täysiä veroprosentteja, kun verot menee nettotulosta, eikä tuloja paljon mitään jää vähennysten jälkeen, eikö tuo mene jakeluun, että on aivan turha puhua nimellisistä veroprosenteista, joita kukaan ei maksa. Noilla veronalennuksilla ei olisi käytännössä juuri mitään merkitystä. En ole kymmeneen vuoteen maksanut juuri mitään veroja metsätulosta, kun myynti ollut vähäistä.

    Visakallo

    Mitähän yhteyttä Tolopaisella on metsätilayrittäjyyteen, kun kun elättäjänä on lähes kokonaan eläkeyhtiö?

    Tolopainen

    Niin oliko sinulla jokin kysymys. Olen hiukan haastatellut näiltä yrittäjiltä puita ostavia ostomiehiä, joiden luulisi tietävän heidän verotilanteensa, jotta viiden prosentin kieppeillä pyörivät.

    Planter

    Kemerasta vielä se, että sehän on kamalan byrokraattinen ja hankala systeemi EU:sta johtuen, kaikki pitää tehdä vähintään kahteen kertaan. Taitaa loppua muutaman vuoden kuluttua kokonaan.

    Jossain väläytettiin, että sen kautta olisi oikeudenmukaista siirtää rahaa syrjäseutujen huonosti kannattavan metsätalouden tukemiseen. Onkohan järkevää, että Suomussalmella Keräsen taimikossa metsäkeskuksen tarkastaja pers pystyssä laskee kantoja ja mittailee poistumia ja taimia. Lopulta Keränen saa joskus, jos yleensä saa, murto-osan  siitä rahasta, joka käytetään systeemin pyörittämiseen.

    Sitten on tämä hakuruljanssi hakusulkuineen. Kyllä minä siinä pärjään. Itselläni on erittäin nopea valokuitu ja tarkka kronometri pöydällä. Kun hakusulku päättyy klo 00.00, painan ”lähetä” nappia ja otan paalupaikan hakemusjonossa. Tolopainenkin pärjää, mutta ei minulle, koska hänellä on kaljatölkki toisessa kädessä klo 00.00 ja keskittyminen herpaantuu.

    Sitten on se Takahikiän Taavi. Hän alkaa aamukahvin jälkeen viritellä jeesuksenaikaista ADSL-modeemiaan vanhan hapertuneen kupariparikaapelin päässä. Muutaman minuutin se ilmoittaa ”muodostetaan yhteyttä”. Kun lopulta yhteys on saatu ja hakemus rustattua, tulee ilmoitus ”hakusulku taas päällä….rahat loppu.”

    Ei tämä mikään fiksu ja oikeudenmukainen systeemi ole.

    Planter

    Verotus  varmaan olisi oman keskusteluketjunsa väärtti. Esimerkiksi muutamat veijarit ovat hoksanneet käyttää metsävähennystä niin, etteivät maksa käytännössä oikeastaan lainkaan veroja. Metsävähennyksestä muodostuva veroluotto kääntyykin lopulliseksi veroeduksi ja metsänuudistaminen laiminlyödään.

    Petkeles

    No menovarauksen voin hyväksyä verotuksen siirtoinstrumentiksi, mutta metsävähennys on yhäkin syntyneen kustannuksen verovähennysoikeus. Tällä hetkellä se on kuitenkin pienempi kuin puuston oikea hankintakustannus, jonka lisäksi metsävähennyksen käyttöä on vastoin mo:n etua ajallisesti pitkitetty juuri tuolla max 60% säännöllä.

    Osakkeiden osingoista ja muista voitoista saa maksaa pääomaveroa, koska se ihan oikeasti on VOITTOA. Osakesalkusta harvemmin koituu vähennyskelpoisia menoja. Jos koituu, ne voi tietysti vähentää.

    Tuossa välillä oli jonkun postaus siitä että juuri kukaan ei maksa täyttä veroprosenttia, koska tulot ovat niin pienet ja menojakin löytyy. En kehtaa edes tikulla koskea sellaiseen järkeilyyn :D.

    Yrittäjävähennys taas on kaikilla yrittäjillä ja vastaa henkilöverotuksen automaattisesti saamaa tulonhankkimisvähennystä.

    Puuki

    Voi olla että verohyödyn saajat ei maksa veroja eikä Tolopainenkaan, kun ei myy puuta. Moni muu sen sijaan maksaa veroja sen mukaan mikä vähennysten jälkeen jää tähteelle ; sehän kuuluu kaikkeen talouden toimintaan, että tulonhankkimiskulut saa vähentää tulosta ennen verotusta. Nimellisistä veroprosenteista aletaan laskea sitä maksettavan summan osuutta, joten niistä puhuminen ei ole turhaa.

    Visakallo

    Tolopainen on rehellinen. Hän on todellakin vain hiukan haastatellut ostomiehiä ja muodostanut siitä kokonaiskuvan koko valtakunnan metsätilayrittäjyyteen. Tuo 5% on totta, joskus mennään sen allekin, mutta kyllä sitä veroa maksetaan aivan toisenlaisillakin prosenteilla.

    Meillä on täällä palstalla kolmiportainen asiantuntijataso saatavilla:

    Taso 1:  Täydellisen tietämättömyyden aikaansaama kaikkein korkein tiedon taso.

    Taso 2:  Kuullun tiedon aikaansaama varma ja monipuolinen asiantuntijataso.

    Taso 3.  Opitun ja koetun tiedon taso, joka aktivoi Taso 1:n ja 2:n jakamaan neuvoja.

     

    Tolopainen

    Suomalaisen keskimääräisen metsätilan puunmyynnit voi sopivalla jaksottamisella hoitaa lähes verottomasti ja tekemällä hankintahakkuita. Verotus ei ole metsätaloudessa juuri minkäänlainen kuluerä tavalliselle metsänomistajalle.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 175)