Toki se valtiokin maitaan jakeli.  Paljon kuitenkin meni yksityismaita ilmatteeksi niin evakoille kuin sotaveteraaneille, mikä olikin kohtuullista.  Niin kävi vaikkapa aika suurelle pinta-alalle tämän meidän yhteismetsämme kantatilasta.  Eikä sitä kukaan valittanut.

Siis silloin ei ollut kyse mistään tukipolitiikasta vaan siitä, että haluttiin korvata luovutetulle alueelle jäänyt peltoala ja asuttaa ne 10 % suomalaisista, jotka olivat menettäneet kotinsa.  Jos vähääkään tiedätte asutushistoriasta, niin tiedätte, että näiden asutustilallisten työpanos turvasi osaltaan Suomen elintarvikehuollon heidän oman toimeentulonsa lisäksi.  Ja tietysti myös mahdollisti sotien jälkeiset suuret hakkuut, joiden  kautta saaduilla vientituloilla saatiin teollistamisen edellyttämiä investointitavaroita.  Pitäisi sekin tietää, että silloin työtä tehtiin todella paljon.

Mitä Tolopaisen ja Petkeleen mielestä olisi pitänyt tehdä?  Jättää evakot joihinkin leireihin, kuten Lähi-Idässä?  Niinkö tosiaan?  Tuntuu historiakäsitys olevan hakusessa.  En tosiaan ymmärrä, että joku kadehtii asutustilallisia vaikka saivatkin maata halvalla tai jopa ilmaiseksi.

Timpan linjoilla olen minäkin. Tolopaisen jutut tahtoo monesti olla sellaisia, etten tunne eläväni samassa todellisuudessa hänen kanssaan. Taitaa kirjoitella ihan lämpimikseen. Tokko on itsellään metsääkään.

En minä noita sodan jälkeen tukia saaneita kadehdi, vertasimpa vain, että valtionomaisuutta on jaettu aika reilulla kädellä, kun Vennamolla oli jo suunnitelma perustaa oma puolue. Hän allekirjoitti kaikki myönteiset päätökset ja alemmat päälliköt kielteiset. Pieni poliittisen historian oppitunti.

Kemera rahojen merkitys metsätaloudelle on ollut iso, kun kaikki ojitukset ja metsätiet on rahoitettu valtaosin valtion varoilla. Tulen toimeen ilman metsätuloja ja Kemeroita, mutta taas on toukokuuksi jo suunnitelmat anomuksista valmiina ja lähtevät heti keskiyöllä kun haku avautuu.

Kaikki tuet pois ja roima alennus puunmyyntiveroprosenttiin. Ei ole tervettä tukea kun samalla rankasti verotetaan. Toinen käsi antaa hieman ja toinen ottaa rankasti.

Minä olen ymmärtänyt asian niin, että nykyisen metsälain myötä metsiä voi käsitellä suunnilleen sillä tavalla kuin omistajalla mieleen juolahtaa. Mitä valvottavaakaan siinä silloin on? Valvonta ilman valtuuksia puuttua juuri mihinkään on aivan turhaa. Miksi tästä asiasta ei  puhuta, vaikka se on aivan olennainen osa nykyistä metsätaloutta. Kemerat joutaa pois. Jos jotain yhteiskunnan ohjausta halutaan, verotus on siihen halvin ja tehokkain keino.