Keskustelut Metsänhoito Tukien turhuus ?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 175)
  • Tukien turhuus ?

    Merkitty: 

    Metsälehdellä on viisas kolumnisti, Heikki Smolander, joka kirjoittaa 16.3.2017 Metsälehdessä:

    ”Nykyiset kemeratuet ovt noin kaksi prosenttia metsänomistajien tuloista. Tätä vastaan metsänomistajat joutuvat ajoittamaan metsänhoitotyönsä normien eikä käytäntöjen mukaisesti.

    Puuntuotannon kannalta ei ole kestävää, että vuotuisen taimikonhoitopinta-alan määrää todellisen tarpeen sijasta eduskunta hyväksyessään valtion tulo-ja menoarvion. Valtakunnan metsien inventoinnin tulokset taimikonhoitorästeistä kertovat tästä karua kieltä. Väitän, että metsänomistajat ovat maksaneet kohonneina kustannuksina ja menetettyinä hakkuutuloina enemmän kuin saaneet tukia.

    Ehdotukseni on metsänomistajille ja teollisuudelle yhteisesti: testatkaa hallituksen valmius normien purkuun tarjoamalla vastikkeeksi valtion budjettiin vajaan 100 miljoonan euron vuosisäästöt. Huolenpitoon hiilinielusta, matsäluonnon monimuotoisuudesta ja niukoista vesistöpäästöistä metsäalan on helppo sitoutua jos ala voi valita keinot itse.”

    Voiko asiaa enää viisaammin sanoa!

    Kannattaa miettiä, onko järkevää ajaa 40 kilometriä jonottamaan tunniksi ilmaista yhden euron muoviämpäriä, kun polttoaineeseenkin menee jo viisi euroa.

     

  • Metsäkupsa

    Oma mielipiteeni nykyisestä Kemerasta,yhtä tyhjän kanssa.Avustuksilla taimikonhoito on Ruotsissakin lopetettu,niin joutaa byrokraatteja työllistävä järjestelmä ajaa alas.Kyllä raha sinänsä tervetullutta taloudellista tuloa metsänomistajalle,mutta nykyinen hakusulkuinen,ennakko ilmoituksen vaativa hyväsyntä systeemi onneton ja arvaamaton.

    Timppa

    Toki se valtiokin maitaan jakeli.  Paljon kuitenkin meni yksityismaita ilmatteeksi niin evakoille kuin sotaveteraaneille, mikä olikin kohtuullista.  Niin kävi vaikkapa aika suurelle pinta-alalle tämän meidän yhteismetsämme kantatilasta.  Eikä sitä kukaan valittanut.

    Siis silloin ei ollut kyse mistään tukipolitiikasta vaan siitä, että haluttiin korvata luovutetulle alueelle jäänyt peltoala ja asuttaa ne 10 % suomalaisista, jotka olivat menettäneet kotinsa.  Jos vähääkään tiedätte asutushistoriasta, niin tiedätte, että näiden asutustilallisten työpanos turvasi osaltaan Suomen elintarvikehuollon heidän oman toimeentulonsa lisäksi.  Ja tietysti myös mahdollisti sotien jälkeiset suuret hakkuut, joiden  kautta saaduilla vientituloilla saatiin teollistamisen edellyttämiä investointitavaroita.  Pitäisi sekin tietää, että silloin työtä tehtiin todella paljon.

    Mitä Tolopaisen ja Petkeleen mielestä olisi pitänyt tehdä?  Jättää evakot joihinkin leireihin, kuten Lähi-Idässä?  Niinkö tosiaan?  Tuntuu historiakäsitys olevan hakusessa.  En tosiaan ymmärrä, että joku kadehtii asutustilallisia vaikka saivatkin maata halvalla tai jopa ilmaiseksi.

    Planter

    Tolopainen on kyllä melkoinen kameleontti ja hyviä oivalluksia, mutta sodan jälkeisen asutuspolitiikan vertaaminen kemeratukiin, ei ansaitse peukutusta. Ehdottomasti Timpan linjoilla siinä.

    Eikä kemera ole ainoa kuvio, jossa syntyy itseään ruokkiva byrokraattinen hässäkkä. Näitä syntyy aina hyvinä vuosina sekä julkiselle puolelle, että hyvin menestyviin firmoihinkin.

    Visakallo

    Timpan linjoilla olen minäkin. Tolopaisen jutut tahtoo monesti olla sellaisia, etten tunne eläväni samassa todellisuudessa hänen kanssaan. Taitaa kirjoitella ihan lämpimikseen. Tokko on itsellään metsääkään.

    Petkeles

    Sulla on Timppa jutut hylätyllä sivuraiteella. Punainen lanka on tasavertaisuus, jota asutustilat ja kemera edustavat.

    Tolopainen

    En minä noita sodan jälkeen tukia saaneita kadehdi, vertasimpa vain, että valtionomaisuutta on jaettu aika reilulla kädellä, kun Vennamolla oli jo suunnitelma perustaa oma puolue. Hän allekirjoitti kaikki myönteiset päätökset ja alemmat päälliköt kielteiset. Pieni poliittisen historian oppitunti.

    Kemera rahojen merkitys metsätaloudelle on ollut iso, kun kaikki ojitukset ja metsätiet on rahoitettu valtaosin valtion varoilla. Tulen toimeen ilman metsätuloja ja Kemeroita, mutta taas on toukokuuksi jo suunnitelmat anomuksista valmiina ja lähtevät heti keskiyöllä kun haku avautuu.

    Visakallo

    No, onkos se sitä tasavertaisuutta, että meikäläinenkin on tänne etelän metsiin saanut aikojen kuluessa kivitalon verran kemeroita?

    sitolkka

    Kaikki tuet pois ja roima alennus puunmyyntiveroprosenttiin. Ei ole tervettä tukea kun samalla rankasti verotetaan. Toinen käsi antaa hieman ja toinen ottaa rankasti.

    Rane2

    Rane ei ihan ymmärtänyt aloittajan ehdotusta.Ilmeisesti tuo sadan miljoonan säästö syntyisi kun valvontaa ja valvovia virkamiehiä ei tarvittaisi?Kuinka realistista on vähentää virkamiehiä tuon säästön verran?Jos ”ala” valvoisi itse valitsemansa ”keinot” niin kuka sitten määrittelisi ja valvoisi että jotain todella tapahtuu?Uusi valvontaorganisaatio?Antaisiko luontoväki alan määritellä keinot?Ja kuka lopulta maksaisi viulut?

    Planterin kysymykseen vastaus on että asian voisi kyllä sanoa viisaammin.

    Visakallo

    Minä olen ymmärtänyt asian niin, että nykyisen metsälain myötä metsiä voi käsitellä suunnilleen sillä tavalla kuin omistajalla mieleen juolahtaa. Mitä valvottavaakaan siinä silloin on? Valvonta ilman valtuuksia puuttua juuri mihinkään on aivan turhaa. Miksi tästä asiasta ei  puhuta, vaikka se on aivan olennainen osa nykyistä metsätaloutta. Kemerat joutaa pois. Jos jotain yhteiskunnan ohjausta halutaan, verotus on siihen halvin ja tehokkain keino.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 175)