› Keskustelut › Metsänhoito › Tukien turhuus ?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 175)
1 2 3 … 16 17 18

  • Tukien turhuus ?

    Lähetetty: 17.3.2017, 09:16

    Merkitty: 

    Metsälehdellä on viisas kolumnisti, Heikki Smolander, joka kirjoittaa 16.3.2017 Metsälehdessä:

    ”Nykyiset kemeratuet ovt noin kaksi prosenttia metsänomistajien tuloista. Tätä vastaan metsänomistajat joutuvat ajoittamaan metsänhoitotyönsä normien eikä käytäntöjen mukaisesti.

    Puuntuotannon kannalta ei ole kestävää, että vuotuisen taimikonhoitopinta-alan määrää todellisen tarpeen sijasta eduskunta hyväksyessään valtion tulo-ja menoarvion. Valtakunnan metsien inventoinnin tulokset taimikonhoitorästeistä kertovat tästä karua kieltä. Väitän, että metsänomistajat ovat maksaneet kohonneina kustannuksina ja menetettyinä hakkuutuloina enemmän kuin saaneet tukia.

    Ehdotukseni on metsänomistajille ja teollisuudelle yhteisesti: testatkaa hallituksen valmius normien purkuun tarjoamalla vastikkeeksi valtion budjettiin vajaan 100 miljoonan euron vuosisäästöt. Huolenpitoon hiilinielusta, matsäluonnon monimuotoisuudesta ja niukoista vesistöpäästöistä metsäalan on helppo sitoutua jos ala voi valita keinot itse.”

    Voiko asiaa enää viisaammin sanoa!

    Kannattaa miettiä, onko järkevää ajaa 40 kilometriä jonottamaan tunniksi ilmaista yhden euron muoviämpäriä, kun polttoaineeseenkin menee jo viisi euroa.

     

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Petkeles 17.3.2017, 12:55

    Nollaraja tulee ainaki Pohjois-Suomessa maalikylien viereen ilman kemeraa. Samoiten merkittävä osa turvekankaista poistuu nykymuotoisesta metsätalouskäytöstä.

     

     

    Klapikone 17.3.2017, 13:26

    Juurikin metsätaloudellisesti heikosti kannattavilla alueilla, kuten pohjoisimmassa Suomessa, turvemailla ja karuilla kasvupaikoilla Etelä-Suomessa kannattaisi vähentää metsänhoidon kustannuksia. Näissä tapauksissa jatkuva kasvatus lienee kannattavin vaihtoehto. Hakkuita tehdään kun myytituloja saadaan tarpeeksi ja metsänhoitotöitä ei ole lainkaan. Nykyinen voimaperäinen viljelymetsätalous on karuilla kasvupaikoilla ja pohjoisimmassa Suomessa heikosti kannattavaa tai tappiollista ilman yhteiskunnan tukia.

    Planter 17.3.2017, 14:21

    Jos tekee hehtaarin päätehakkuun 500 m3, tarvitsee saada kuutiolta  hintaa 0,3 euroa enemmän, että saa katettua varhaishoidon kemeran.

    Metsänhoitoyhdistykset ja yrittäjämetsurit eivät taida kannattaa kemerasta luopumista, tuki valuu siihen suuntaan.

    Tolopainen 17.3.2017, 14:30

    Kun se keskimääräinen päätehakkuu on kuitenkin 200 kiintoa, hintaa pitäisi saada euro lisää ja senhän saa helposti, kun vain laittaa myyntiehdoksi 60€/ kiinto tai ei myy ollenkaan, hinta nousee varmasti, jos näin yhteisesti sovitaan. Tällä palstalla on kuitenkin pääosa Suomen puunmyyjistä..

    Planter 17.3.2017, 14:32

    Jos keskimääräinen päätehakkuu on 200 kiintoa metsätalous ei kannata.

    Tolopainen 17.3.2017, 14:48

    Jos metsätalous kannattaa Etelä-Suomessa, jossa tuotto on kolminkertainen verrattuna pohjois-Suomeen,  se ei voi siellä kannattaakaan. Uudistaminen  maksaa pohjoisessa enemmän kuin etelässä.

    Timppa 17.3.2017, 15:04

    Kummallinen asenne tosiaan noiden tukien suhteen.  Kaikilla pitäisi mennä yhtä hyvin.  Entisessä Neuvostoliitossa koko kansalla menikin samalla tavoin.  Menikö hyvin?  Ei, kuten tiedätte.

    Pitäisikö valtion taata jokaiselle saman verran järkeä, kaunis ja mukava vaimo ja kiltit lapset?   Tukien kinuajat haluavat kaiketi tätäkin.  Tietysti, kun valtio tukineen olisi mukana lopputulos saattaisi olla toinen.

    Suomi nostettiin sotien jälkeen jaloilleen ahkeralla työllä.  Minun, kuten monen muunkin vanhemmat olivat niissä talkoissa.  Ei silloin tukia jaettu.  Kannattaa ottaa opiksi.

     

    pikkutukki 17.3.2017, 15:12

    Te jotka ette kannata kemera-tukia jättäkää vain anomatta sillähän tuosta pääsette !

    Tolopainen 17.3.2017, 15:13

    Sotien jälkeen valtio jakoi tukia, paljon enemmän kuin nykyisin. Vennamo jakoi valtion maita kymmeniä tuhansia hehtaareja. Perustettiin tiloja ja yhteismetsiä. Lisäksi valtio möi erittäin edullisesti lisämetsiä, joiden velatkin annettiin lopuksi anteeksi Kekkosen päätöksellä. Nykyinen Kemera on hyttysen ininää omaisuuden suurjakoon verrattuna, joka tehtiin sotien jälkeen.

    Petkeles 17.3.2017, 15:47

    Siisti kuittaus Timpalle tuo Tolopaisen viesti 😀

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 175)
1 2 3 … 16 17 18