› Keskustelut › Metsänhoito › Tukien turhuus ?

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 175)
1 2 3 … 16 17 18

  • Tukien turhuus ?

    Lähetetty: 17.3.2017, 09:16

    Merkitty: 

    Metsälehdellä on viisas kolumnisti, Heikki Smolander, joka kirjoittaa 16.3.2017 Metsälehdessä:

    ”Nykyiset kemeratuet ovt noin kaksi prosenttia metsänomistajien tuloista. Tätä vastaan metsänomistajat joutuvat ajoittamaan metsänhoitotyönsä normien eikä käytäntöjen mukaisesti.

    Puuntuotannon kannalta ei ole kestävää, että vuotuisen taimikonhoitopinta-alan määrää todellisen tarpeen sijasta eduskunta hyväksyessään valtion tulo-ja menoarvion. Valtakunnan metsien inventoinnin tulokset taimikonhoitorästeistä kertovat tästä karua kieltä. Väitän, että metsänomistajat ovat maksaneet kohonneina kustannuksina ja menetettyinä hakkuutuloina enemmän kuin saaneet tukia.

    Ehdotukseni on metsänomistajille ja teollisuudelle yhteisesti: testatkaa hallituksen valmius normien purkuun tarjoamalla vastikkeeksi valtion budjettiin vajaan 100 miljoonan euron vuosisäästöt. Huolenpitoon hiilinielusta, matsäluonnon monimuotoisuudesta ja niukoista vesistöpäästöistä metsäalan on helppo sitoutua jos ala voi valita keinot itse.”

    Voiko asiaa enää viisaammin sanoa!

    Kannattaa miettiä, onko järkevää ajaa 40 kilometriä jonottamaan tunniksi ilmaista yhden euron muoviämpäriä, kun polttoaineeseenkin menee jo viisi euroa.

     

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Klapikone 24.3.2017, 10:34

    Rehevillä mailla Koivu uudistuu Mäntyä paremmin luontaisesti ja Mäntyä tulee lähinnä sekapuuna. Männyn kasvupaikoilla männyn kasvua haittaavat koivut syytä raivata, mutta karulla maalla muutenkin Koivu häviää männylle kasvunopeudessa.

    Eli luontaisessa taimikossa taimikonhoito vahvimpien puiden hyväksi. Usein luonto hoitaa tämän puulajivalinnan.

    A.Jalkanen 24.3.2017, 10:43

    Metsuri motokuskin mielestä lehtipuun rooli hirvialueen männyntaimikossa on jo ratkaistu. Asiasta kuitenkin väännetään täällä säännöllisesti ja aihe liittyy myös kemera-keskusteluun. Hirvituhojen estämiseksi on esitetty (viimeksi Aarre-lehdessä), että taimikot kannattaa perustaa ja säilyttää mahdollisimman tiheinä hirvituhoalttiin ajan yli ja hoitaa vasta sitten.  Käytännössä varmasti kannattaa lähes aina tehdä varhaishoito, joka painottuu juuri lehtipuun poistoon ja ylitiheiden kohtien harventamiseen.

    (Luulen että Nikulan väitöskirjassa on tarkasteltu myös männyn tiheys selittävänä muuttujana eikä pelkästään lehtipuun rooli. Palaan tähän kunhan ehdin tutustua opukseen.)

    Siemensyntyistä lehtipuuta voi jättää pieniä määriä männyntaimikon aukkopaikkoihin monimuotoisuutta lisäämään taimikonhoidon yhteydessä, siis ei vielä varhaishoidossa. Silloin se ei yleensä enää ehdi uhkaamaan männyn taimia. Itseltäni pääsi männyn kylvötaimikossa rehevimmällä osalla aluetta koivut etukasvuisiksi, ja eikös siellä vaan hirven syönnöksiä näkynyt!

    Metsuri motokuski 24.3.2017, 13:53

    No onhan se ratkaistu. Kyllä jokainen joka tuolla hirvialueilla raivaussahojen kanssa huhkii niin on ollut tietoinen siitä että ylispuina koivujen alla kasvavat männyt ovat hirvituhoille riski. Syykin tiedetään. Samoin se että jos lehtipuita ei kaikkia halua raivata niin ne eivät saa mennä männyn taimikon yli. Sen vuoksi Metsä Groupin ohje on ollut jo vuosia ettei aukkopaikkojen lehti puu saa ylittää puolta taimen pituudesta.

    Noita väitöksiä väännetään sen vuoksi että jotain tutkimusta on keksittävä kun tohtoriksi haluaa. Mutta ei nyt enää kirjoiteta tästä aiheesta enempää etti aihe vinoudu jälleen. Tee Anneli vaikka uusi ketju. Tosin sekin on turhaa kun tätäkin asiaa on väänetty tällä palstalla aika paljon parin vuoden aikana.

    Planter 24.3.2017, 19:43

    Vaikka ei kirjoiteta aiheesta enempää, niin tämän voisi korjata:

    ”ylispuina koivujen alla kasvavat männyt ovat hirvituhoille riski”

    sitolkka 24.3.2017, 19:48

    Tuossa on tehty vähän liikaa oletuksia ja arvailuja. Mitään ei ole varmasti todistettu. Pitäisi myös kaataa taimia eri alueilta ja tehdä syötöskokeiluja tarhahirville. Itse en ole vastaavaan ilmiöön törmännyt. Tuntuu että tuhot ovat aina tietyillä paikoilla kasvoi siellä sitten koivuja seassa tai ei. Hirvet vain viihtyvät joissain paikoissa paremmin ja siellä ne myös syövät.

    wanhajätkä 24.3.2017, 20:26

    Mulla oli ja on 20 ha kulotusalue. Hirvien pesä puulajista riippumatta, Muut ympärillä olevat istutusalueet on onnistunu hienosti.

    Mutta tälläkin säikeellä eksyttiin aiheesta….siis, empä jatka

    Metsuri motokuski 25.3.2017, 08:30

    Planter: Totta tuo korjaus. Ajatus ja teksti ei nyt mennyt ihan kohdalleen. Siis tarkoitin: ”ylispuina kasvavien koivujen alla olevat männyn taimet ovat herkempiä syönnille”. Mitä lähempänä koivua sen pahemmin joutuvat syötäviksi.

    pikkutukki 25.3.2017, 09:05

    <span style=”color: #666666;”> </span><span style=”color: #6a6a6a;”>Turhuuksien</span> turhuus ! <span style=”color: #6a6a6a;”>turhuuksien</span> turhuus; kaikki on turhuutta! Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivannäöstänsä jos ei saa edes kemeratukea !

    Puuki 25.3.2017, 09:44

    Se on varmaan totta että hirvien taimikoissa tekemät tuhot riippuu enemmän siitä, missä taimikot sijaitsee kuin siitä  minkälaisia puita taimikossa kasvaa.

    Seuraavaksi tärkeimmiksi vaikuttajiksi tuhojen syntymisessä voi sitten tulla väitöskirjan väitökset.

    Lasse Mårtenssonkin lauloi aikoinaan : ” Kaikki muu on turhaa paitsi purjehtiminen” -tjsnp.

    A.Jalkanen 25.3.2017, 16:13

    Lainaus väitöksestä: ”The number of artificially regenerated pines and deciduous trees taller than pines improved the performance of all models and were included in all the final models”. Siis: kun pelkästään taimikon ominaisuuksia tarkasteltiin, istutettujen tai kylvettyjen mäntyjen määrä ja mäntyjä pidempien lehtipuiden määrä taimikossa ennustivat parhaiten hirvituhon todennäköisyyttä. Toisaalta, jos mäntyjä oli oikein paljon, niitä jäi paljon myös syömättä. Jos siis uudistaa männylle ja tietää että hirviä on, kannattaa pyrkiä tiheään männyn taimikkoon, jopa 4-5 tuhanteen kappaleeseen hehtaarilla, mikä onnistuu parhaiten kylvämällä.

    Jos pääsee tuollaiseen tiheyteen, eivät lehtipuut enää pääse haittaamaan?

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 175)
1 2 3 … 16 17 18