› Keskustelut › Metsänhoito › Tukien turhuus ?

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 175)
1 2 3 … 15 16 17 18

  • Tukien turhuus ?

    Lähetetty: 17.3.2017, 09:16

    Merkitty: 

    Metsälehdellä on viisas kolumnisti, Heikki Smolander, joka kirjoittaa 16.3.2017 Metsälehdessä:

    ”Nykyiset kemeratuet ovt noin kaksi prosenttia metsänomistajien tuloista. Tätä vastaan metsänomistajat joutuvat ajoittamaan metsänhoitotyönsä normien eikä käytäntöjen mukaisesti.

    Puuntuotannon kannalta ei ole kestävää, että vuotuisen taimikonhoitopinta-alan määrää todellisen tarpeen sijasta eduskunta hyväksyessään valtion tulo-ja menoarvion. Valtakunnan metsien inventoinnin tulokset taimikonhoitorästeistä kertovat tästä karua kieltä. Väitän, että metsänomistajat ovat maksaneet kohonneina kustannuksina ja menetettyinä hakkuutuloina enemmän kuin saaneet tukia.

    Ehdotukseni on metsänomistajille ja teollisuudelle yhteisesti: testatkaa hallituksen valmius normien purkuun tarjoamalla vastikkeeksi valtion budjettiin vajaan 100 miljoonan euron vuosisäästöt. Huolenpitoon hiilinielusta, matsäluonnon monimuotoisuudesta ja niukoista vesistöpäästöistä metsäalan on helppo sitoutua jos ala voi valita keinot itse.”

    Voiko asiaa enää viisaammin sanoa!

    Kannattaa miettiä, onko järkevää ajaa 40 kilometriä jonottamaan tunniksi ilmaista yhden euron muoviämpäriä, kun polttoaineeseenkin menee jo viisi euroa.

     

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 23.3.2017, 20:25

    Visakallohan sitä ”sirppihallaa” on aina mainostanut tekevänsä. Mitä eilen kuuntelin jonkun pipertävän metsäproffan mielipiteitä radiosta oli hänen mielestään alle satakaksikymppinen kuusikko vielä nuorta metsää. Männikkönä ei alle kaksisataavuotista pitänyt vielä minään. Että näin niitä mielipiteitä on laidasta laitaan. Mutta pituudessa kuuskymppinen on kyllä lyhyt päätehakkuuseen oli kuinka kovaa kasvava tahansa.

    sitolkka 23.3.2017, 20:38

    Kyllä se parisataavuotias petäjä on pelkkahirsityömaalla ainoa johon kannattaa kirvestä koittaa.

    oksapuu 23.3.2017, 20:55

    Sahautin tuossa ostopalstan siemenmäntyjä puutavaraksi, 140v. pystyi vuosirenkaista laskemaan…

    Komeaa punahonkaa…

    A.Jalkanen 23.3.2017, 21:57

    No ni. Juuri kun minäkin melkein aloin kallistua sille kannalle että lehtipuu männyn taimikossa altistaisi hirvituhoille, Ari Nikula todistelee tuoreessa väitöskirjassaan toisin: ”Mäntytaimikoissa kasvavat lehtipuut lisäsivät hirven aiheuttamia tuhoja, mutta vain silloin, kun ne olivat mäntyjä pidempiä ja kasvoivat aivan niiden vieressä. Muiden lehtipuiden poistaminen taimikoista ei näytä olevan tarpeellista.”

    Visakallo 23.3.2017, 22:15

    Jätkä: ”Pitää olla hyvät pohjat ja hyvä nuori metsä, että se 25 vuotiaana alkaa lisäkasvaa tukkia.”

    Jotain on silloin pielessä tai jätetty hoitotomenpiteitä tekemättä, jos ensinmäiset puut eivät 25-vuotiaina ala tukiksi muuttua. Koivullahan sitä tapahtuu jo aikaisemminkin.

    Jovain 24.3.2017, 07:31

    Se ei riitä, että metsänomistajilta on elinkeino viety, nyt viedään vielä metsätkin. Taitaa jäädä haaveeksi isot puut toistaiseksi, sillä läpimittaluokat ja lakirajat keinottelijoiden ohella pitävät siitä huolen. Parturointia tapahtuu ja ovat niitä Jätkän ilmiteeraamia hävityshakkuita keskenkasvuiseen metsään.

    Eri-ikäisen 11 on perusteltua, mutta jos sitä käytetään yleisesti kohteesta riippumatta, mennään jo keinottelun puolelle. Eli niistetään vanhoissa metsissä, jolla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä eri-ikäisen metsän kasvattamisen kanssa. Säästyyhän kemerat ja ei tule uudistamiskustannuksia? Erityisen vahingollista se on nuorissa metsissä, joissa niistetään kemeraehtojen täyttymisen puolesta.

    Metsuri motokuski 24.3.2017, 09:44

    Eikö se puun myynti metsästä ole kuitenkin vielä metsänomistajan valittavissa. Jos laki antaa hyvin vapaat metsänkäsittely mahdollisuudet niin eihän se tarkoita sitä että niin on toimittava. Sehän kaiketi tarkoittaa että niinkin voi toimia.

    Elä Anneli tuo sitä hirvikeskustelua tähänkin ketjuun. Tuo mitä kirjoitit on tiedetty jo aika päivää sitten.

    mehänpoika 24.3.2017, 10:02

    Uudistushakkuun osalta on uudistettavan puulajin valintakin olevinaan metsänomistajan valittavissa. Valitettavasti jo 30-40 vuotta harjoitettu hirvipolitiikka, liian tiheine hirvikantoineen, on aiheuttanut männyn ja koivun taimikoissa niin laajoja hirvituhoja, että istutusten osalta on hirvituhojen pelossa jouduttu lähes aina valitsemaan kuusen taimet. Muuten on melkein aina jouduttu jännittämään taimikon kehityksen onnistumista kymmeniä vuosia. Hyvin monesti on jouduttu toteamaan, että uudistamistyöt ovat tehty turhaan. Se on vienyt osaltaan metsänhoidolta ja kemera-tuelta mielekkyyden.

    Taimikoiden varaishoidon ottaminen mukaan kemera-tuettaviin aiheuttaa ehkä hirvituhojen lisääntymisen kemeran toteuksen jälkeen. Silloin vation varat menevät entistä enemmän hirvien per…….siin.

    Timppa 24.3.2017, 10:03

    ”Mäntytaimikoissa kasvavat lehtipuut lisäsivät hirven aiheuttamia tuhoja, mutta vain silloin, kun ne olivat mäntyjä pidempiä ja kasvoivat aivan niiden vieressä. Muiden lehtipuiden poistaminen taimikoista ei näytä olevan tarpeellista.”

    Tutkija ei tainnut oivaltaa sitä, ettei tässä tapauksessa puulajilla ole välttämättä merkitystä.  Yhtälailla männyn tai kuusen vieressä kituva männyntaimi on erityisen altis hirven ruoaksi.

    Tutkija ei tainnut ymmärtää sitäkään, että koivu kasvaa mäntyä nopeammin.   Jos se ei ole sattunut houkuttamaan pienenä hirveä, niin koivun myöhempi kasvua hidastava vaikutus siis kuitenkin altistaa männyntaimen.

    Kummallinen näkemys mielestäni on, ettei muiden lehtipuiden poistaminen mäntytaimikosta ole tarpeen.  Kaikki lehtipuut varjostavat ja haihduttavat runsaasti vettä, mikä hidastaa mäntyjen kasvuja ja altistaa ne pitemmäksi aikaa hirvituholle kuin puhdas perattu mäntytaimikko.

    mehänpoika 24.3.2017, 10:07

    Timppa puhuu asiaa!

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 175)
1 2 3 … 15 16 17 18