En oikein ymmärrä Visakallion ajatuksia. Mitenkä verottaja palkitsee niitä, jotka eivät myy puuta? Palkitseeko verottaja jotenkin käsittämättömällä tavalla yrittäjiä, jotka tekevät välillä tappiota.

Sanoisin, että on vähemmän demokraattista toimintaa, tuolla edellä tukipolitiikkaa. Vaikutetaan kyllä kohderyhmään, saadaan tuottoa aikaiseksi ja hyödyt mitataan sitten toisaalla, mutta ei kohderyhmälle. Se on vähän kuin maataloudessa, tiedetään montako senttiä jää tuottajalle. En tiedä tuottajaa, onko isäntä talossaan, vai vuokralainen ”kollektiiville”, mutta metsätaloudessa asia lienee selvä. On vuokralainen kollektiiville. Metsänomistajat on suljettu puun ja korjuun ulkopuolelle ja se tarkoittaa. Puuhuollon sopimusneuvottelut käydään ilman metsänomistajia ja ilman, että metsänomistajat voivat sopimuksiin esim. kilpailijoina vaikuttaa, vaikka joutuvatkin puuhuollon kustannukset maksamaan. Menettely syö koko ajan puun hintaa.

Sanoisin, että on hyvinkin epädemokraattista toimintaa. Tuetaan hieman ja mitataan sitten etuudet toisaalla. Ei taida olla edes mistään normista kysymys, vaan vapaasti punaparonin toiminnasta.

Hyvä Toloppa, olet sisäistänyt korvaustason! Eli 1 euro sitä sentään meille kasvatuspalkkiota vuodesta annetaan kuutiota kohti. Eli TODELLA, nimellisestä korvauksesta voidaan puhua. Ja valitettavasti siitä vielä verot pois ja kulut. Että silleen me mettäspojat rikastutaan! kantsii kaapunkilaispipertäjän kadehtia.

Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita, itsekään en katso kuuluvani siihen joukkoon. Tällaiseen suuruuden ekonomiaan muutamia löysiä heittoja.

Saahan sillä 70 ha tilan vuosituotolla käytetyn auton, uuden auton hankintaan tarvitaan kyllä 300 ha. Ennen sai 1 ha puuston myyntitulolla hyvän auton, nykyään siihen tarvitaan 10 ha.  Ja vastaavasti, tällä hetkellä yhden vuoden palkkatulo riittää auton hankintaan, ennen siihen tarvittiin 10 v ja onnistuiko sittenkään.

Pääomia on siirrelty ja kade on myös muuttunut. Ennen palkansaaja kadehti metsänomistajaa, tällä hetkellä palkansaaja on suhteellisen tyytyväinen ja metsänomistajat kadehtivat palkansaajaa.

Metsänhoitokin on muuttunut aikatavalla. Ennen metsiä säästettiin ja puita kasvatettiin. Tällä hetkellä ei säästetä eikä kasvateta ja siitäkin huolimatta puustopääoma ja hakkuumahdollisuudet lisääntyvät kaiken aikaa? Luulisi hännän löytyvän vetäjän käteen jossain vaiheessa, ei yksin metsänhoidon, vaan myös yhteiskunnallisen riiston osalta.

Näin se tuppaa menemään. Ei oikein tunnu kestävälle kehitykselle. Siihen ei ainakaan kiinnitetä huomiota, muutoin kuin menestystarinan osalta.

Metsänomistajallako ei ole omia ja perheen elantokuluja!? Taas tuntuu, että piru lukee raamattua siten mikä pirua miellyttää.