Keskustelut Metsänhoito Tukien turhuus ?

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 175)
  • Tukien turhuus ?

    Merkitty: 

    Metsälehdellä on viisas kolumnisti, Heikki Smolander, joka kirjoittaa 16.3.2017 Metsälehdessä:

    ”Nykyiset kemeratuet ovt noin kaksi prosenttia metsänomistajien tuloista. Tätä vastaan metsänomistajat joutuvat ajoittamaan metsänhoitotyönsä normien eikä käytäntöjen mukaisesti.

    Puuntuotannon kannalta ei ole kestävää, että vuotuisen taimikonhoitopinta-alan määrää todellisen tarpeen sijasta eduskunta hyväksyessään valtion tulo-ja menoarvion. Valtakunnan metsien inventoinnin tulokset taimikonhoitorästeistä kertovat tästä karua kieltä. Väitän, että metsänomistajat ovat maksaneet kohonneina kustannuksina ja menetettyinä hakkuutuloina enemmän kuin saaneet tukia.

    Ehdotukseni on metsänomistajille ja teollisuudelle yhteisesti: testatkaa hallituksen valmius normien purkuun tarjoamalla vastikkeeksi valtion budjettiin vajaan 100 miljoonan euron vuosisäästöt. Huolenpitoon hiilinielusta, matsäluonnon monimuotoisuudesta ja niukoista vesistöpäästöistä metsäalan on helppo sitoutua jos ala voi valita keinot itse.”

    Voiko asiaa enää viisaammin sanoa!

    Kannattaa miettiä, onko järkevää ajaa 40 kilometriä jonottamaan tunniksi ilmaista yhden euron muoviämpäriä, kun polttoaineeseenkin menee jo viisi euroa.

     

  • Tolopainen

    Näinhän siinä käy kun menovaraus on tehty liian pieneksi ja vuosikymmenien kasvu pitää tulouttaa pääosin yhtenä vuotena.

    MaalaisSeppo

    En oikein ymmärrä Visakallion ajatuksia. Mitenkä verottaja palkitsee niitä, jotka eivät myy puuta? Palkitseeko verottaja jotenkin käsittämättömällä tavalla yrittäjiä, jotka tekevät välillä tappiota.

    Tolopainen

    Tämä yhteiskunta tietenkin palkitsee niitä jotka eivät itse tee mitään toimeentulonsa hyväksi ja ottaa niiltä jotka ahkeroivat.  Yhteiskunnalla on rajoittamaton verotusoikeus, jotkut kunnat ottavat lähes 23%tuloista ja jotkut vain 16%. Tätä epäoikeudenmukaisuutta nimitetään kunnalliseksi itsehallinnoksi, joka olisi pitänyt purkaa jo ajat sitten, kun siitä ei ole enää mitään etua kuntalaisille ja on aivan nimellistä.

    Jovain

    Sanoisin, että on vähemmän demokraattista toimintaa, tuolla edellä tukipolitiikkaa. Vaikutetaan kyllä kohderyhmään, saadaan tuottoa aikaiseksi ja hyödyt mitataan sitten toisaalla, mutta ei kohderyhmälle. Se on vähän kuin maataloudessa, tiedetään montako senttiä jää tuottajalle. En tiedä tuottajaa, onko isäntä talossaan, vai vuokralainen ”kollektiiville”, mutta metsätaloudessa asia lienee selvä. On vuokralainen kollektiiville. Metsänomistajat on suljettu puun ja korjuun ulkopuolelle ja se tarkoittaa. Puuhuollon sopimusneuvottelut käydään ilman metsänomistajia ja ilman, että metsänomistajat voivat sopimuksiin esim. kilpailijoina vaikuttaa, vaikka joutuvatkin puuhuollon kustannukset maksamaan. Menettely syö koko ajan puun hintaa.

    Sanoisin, että on hyvinkin epädemokraattista toimintaa. Tuetaan hieman ja mitataan sitten etuudet toisaalla. Ei taida olla edes mistään normista kysymys, vaan vapaasti punaparonin toiminnasta.

     

    Tolopainen

    Metsänomistaja on teollisuuden puuvarannon hoitaja nimellisellä korvauksella. Kaikki muut tuossa ketjussa nauttivat kuukausipalkkaa ja sosiaalisia etuja. Vain yksi ryhmä on puhtaasti markkinavoimien vietävänä. Ja lisäksi ryhmää edustavan lehden toimittaja esittää törkeästi etujen heikennyksiä ja saa etelän ökyisänniltä aploodeja.

    jees h-valta

    Hyvä Toloppa, olet sisäistänyt korvaustason! Eli 1 euro sitä sentään meille kasvatuspalkkiota vuodesta annetaan kuutiota kohti. Eli TODELLA, nimellisestä korvauksesta voidaan puhua. Ja valitettavasti siitä vielä verot pois ja kulut. Että silleen me mettäspojat rikastutaan! kantsii kaapunkilaispipertäjän kadehtia.

     

    Timppa

    Aika huonoa bisnestä näyttää tuo haavan kasvatus olevan.  Kyllä meille jää kulujen ja verojen jälkeen 25 euroa kuutiolta.

    Jovain

    Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita, itsekään en katso kuuluvani siihen joukkoon. Tällaiseen suuruuden ekonomiaan muutamia löysiä heittoja.

    Saahan sillä 70 ha tilan vuosituotolla käytetyn auton, uuden auton hankintaan tarvitaan kyllä 300 ha. Ennen sai 1 ha puuston myyntitulolla hyvän auton, nykyään siihen tarvitaan 10 ha.  Ja vastaavasti, tällä hetkellä yhden vuoden palkkatulo riittää auton hankintaan, ennen siihen tarvittiin 10 v ja onnistuiko sittenkään.

    Pääomia on siirrelty ja kade on myös muuttunut. Ennen palkansaaja kadehti metsänomistajaa, tällä hetkellä palkansaaja on suhteellisen tyytyväinen ja metsänomistajat kadehtivat palkansaajaa.

    Metsänhoitokin on muuttunut aikatavalla. Ennen metsiä säästettiin ja puita kasvatettiin. Tällä hetkellä ei säästetä eikä kasvateta ja siitäkin huolimatta puustopääoma ja hakkuumahdollisuudet lisääntyvät kaiken aikaa? Luulisi hännän löytyvän vetäjän käteen jossain vaiheessa, ei yksin metsänhoidon, vaan myös yhteiskunnallisen riiston osalta.

    Näin se tuppaa menemään. Ei oikein tunnu kestävälle kehitykselle. Siihen ei ainakaan kiinnitetä huomiota, muutoin kuin menestystarinan osalta.

     

     

     

     

    Timppa

    Kylläpä Jovain synkistelet.  Jos oletetaan, että kunnon auto maksaa 30000 euroa, niin suurusluokka, että tarvitaan 300 ha, jotta kulujen ja verojen jälkeen saa sellaisen kerran vuodessa ostettua on kyllä aika oikea.  Jos sitten palkansaajalta jää omien ja perheen kulujen jälkeen nettoa vuodessa 30000 euroa, niin palkan pitäisi olla varmaankin vähintään luokkaa 7000 euroa kuukaudessa.  Ei ihan yleinen taso.

    Meillä myyntitulo sisältäen myös kaksi harvennusta on ollut  keskimäärin noin 15000 euroa uudistettavaa hehtaaria kohti.  Ei siis tarvita 10 hehtaaria.

    Minusta nykyinen hakkuutyyli säästää isoja puita ja edesauttaa uusien kasvamista.  Senhän tilastotkin näyttävät.

     

    sitolkka

    Metsänomistajallako ei ole omia ja perheen elantokuluja!? Taas tuntuu, että piru lukee raamattua siten mikä pirua miellyttää.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 175)