› Keskustelut › Metsänhoito › Tukien turhuus ?

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 175)
1 2 3 … 12 13 14 … 16 17 18

  • Tukien turhuus ?

    Lähetetty: 17.3.2017, 09:16

    Merkitty: 

    Metsälehdellä on viisas kolumnisti, Heikki Smolander, joka kirjoittaa 16.3.2017 Metsälehdessä:

    ”Nykyiset kemeratuet ovt noin kaksi prosenttia metsänomistajien tuloista. Tätä vastaan metsänomistajat joutuvat ajoittamaan metsänhoitotyönsä normien eikä käytäntöjen mukaisesti.

    Puuntuotannon kannalta ei ole kestävää, että vuotuisen taimikonhoitopinta-alan määrää todellisen tarpeen sijasta eduskunta hyväksyessään valtion tulo-ja menoarvion. Valtakunnan metsien inventoinnin tulokset taimikonhoitorästeistä kertovat tästä karua kieltä. Väitän, että metsänomistajat ovat maksaneet kohonneina kustannuksina ja menetettyinä hakkuutuloina enemmän kuin saaneet tukia.

    Ehdotukseni on metsänomistajille ja teollisuudelle yhteisesti: testatkaa hallituksen valmius normien purkuun tarjoamalla vastikkeeksi valtion budjettiin vajaan 100 miljoonan euron vuosisäästöt. Huolenpitoon hiilinielusta, matsäluonnon monimuotoisuudesta ja niukoista vesistöpäästöistä metsäalan on helppo sitoutua jos ala voi valita keinot itse.”

    Voiko asiaa enää viisaammin sanoa!

    Kannattaa miettiä, onko järkevää ajaa 40 kilometriä jonottamaan tunniksi ilmaista yhden euron muoviämpäriä, kun polttoaineeseenkin menee jo viisi euroa.

     

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • MaalaisSeppo 20.3.2017, 09:06

    Peruslähtökohtahan erilaisilla talouselämän ja joissakin tapauksissa myös kansalaisten tuilla on poliitikkojen pyrkimys vaikuttaa tukien kohteen toimintaan. Tämä tehdään esim niin, että kohderyhmältä kerätään ensin veroja, joista pieni osa palautetaan samasta kohderyhmästä niille, jotka toimivat, kuten halutaan.

    Minusta ko. toimintamalli on ok. niin kauan, kun se on demokraattisesti saatu aikaan. Itsekin olen ko. tukia käyttänyt. Pääosa on mennyt peltojen metsitykseen ja terveyslannoitukseen. Minusta on ollut myös yhteiskunnan kannalta järkevää mm. kasvihuoneilmiön torjunnassa. Metsäpinta-alani kasvattaminen säästää myös yhteiskunnalle tulevia Durban-sopimuksen kustannuksia.

    Timppa 20.3.2017, 10:19

    Taimikoiden hoidossa on kyllä kysymys ennen kaikkea asenteesta.  Kuten tuolla edellä kirjoitin, niin taimikonhoito-Kemeralla on minimaalinen vaikutus metsänomistajan talouteen.  Kyllä jokainen metsänomistaja pystyy pitämään taimikkonsa kunnossa oli Kemeraa tai ei.  Jos maksaisi myynnistä vähän vähemmän veroa, niin ei se varmasti yhtään parantaisi tilannetta.  ASika tappiollista toimintaa siinäkin mielessä, että Kemeraan kerätyistä veroeuroista vain pieni osa päätyy varsinaiseen tarkoitukseen.  Lopulla elätetään virkakuntaa.

    Nythän nämä Kemeran vaihtelevat hakuajat ja myöntämisperusteet sotkevat totaalisesti lisää perkaushommia.  Ei kyllä vaikuta meihin.  Ei satu olemaan yhtään varhaisperattavaa kohdetta.  Muissa kohteissa on aiempien perkausten jäljiltä niin vähän perattavaa, ettei löydy sitä 1500  runkoa hehtaarilta.  Perataan kyllä kuitenkin monta kuviota tänäkin vuonna.  Ja siis ilman tukea.

    Olisitko Seppo jättänyt peltosi kesannolle ilman Kemeraa?  Peltojen istutukseen käytetystä Kemerasta on meillä päin karmea esimerkki.  Mökkiläinen istutti keskelle suurta peltoaukeaa oman pienen peltonsa koivulle.  Ympäröivät pellot ovat  tehokkaassa viljelyksessä naapurissa olevan tehoviljelijän toimesta, joten kyseessä ei ollut mikään peltoheitto.  Tuollaiseen puuhaan ei kyllä pitäisi yhteiskunnan varoja käyttää.  Eikä vaikeuttaa tehokasta maataloutta.

    Puuki 20.3.2017, 10:45

    Uusi kemeralaki sotki tuen hakemisen huonompaan suuntaan. Vähänväliä  vaihtuvat säännöt heikentää tukien tarkoituksen alkuperäistä päämäärää.

    Ristiriitaisia neuvoja tukien hakemiseen tulee, kun tuen myöntäjätkään ei tiedä etukäteen muuttuvia myöntämisaikoja . Tuet lisää muuten heikkoa kiinnostusta pitkän aikavälin ”th-sijoitusten” tekemiseen. Mutta verohyötynä ko. tuki olisi edullisempi ja yksikertaisempi toteuttaa.

    MaalaisSeppo 20.3.2017, 14:02

    Tukien turhuutta perustellaan usein sillä, että ilman niitäkin ainakin jotkut toimivat, kuten ilman tukia. Tyypillisimmin tätä tukien vähättelyä tapahtuu omaishoidon alueella.

    Laskeskelin, että säästin peltoheittojen metsityksellä (4.5 ha) selvästi enemmän yhteiskunnalle tulevia Durban sopimuksen kustannuksia (n. 1500- 2000 €/ha) kuin sain metsityksestä + terveyslannoituksesta tukea. Voi olla, että olisin tehnyt homman ilman tukiakin, kun en ennen hommaan ryhtymistä tiennyt mihin ryhdyin. Nykyjärjellä todennäköisesti en. Nyt on jokatapauksessa peltoheitoilla hyvin kasvava kuusikko. Loppujen lopuksi järkevää minun ja yhteiskunnan (veronmaksajat) kannalta. Aikanaan verottajakin saa ko. alueiden puun myynnistä paremman tilin kuin peltoheitoista muutoin. Silkkaa säästöä ja tuloa yhteiskunnalle.

    Timppa 20.3.2017, 15:06

    Kannattaa Seppo muistaa sekin, että tukien maksu maksaa ja paljon, kuten epäilemättä tiedät.  Parempi pienet verot ja jokainen saa varoillaan tehdä mitä haluaa.

    MaalaisSeppo 20.3.2017, 16:27

    Kemeraa käytin aiemman, kevyemmän tukibyrokratian aikana. Uskon, että niissä hommissani tuoto/panos oli kohdallaan sekä yhteiskunnan, että minun kannalta.

    Nykyään byrokratia on lisääntynyt siinä määrin, että Kemeran kannattavuus on varmaan heikompaa, joissakin tapauksissa voi mennä miinuksen puolelle etenkin yhteiskunnan osalta. Vaikea sanoa, kun en ole nykymenoon perehtynyt.

    Petkeles 20.3.2017, 17:30

    Eräs aspekti on sitten siinä, että metsänomistajan ja kansantalouden edut ovat jossain määrin ristiriidassa. MTK:n metsäpomo teki aiheesta ansiokkaan kirjoitelman Maaseudun Tulevaisuuteen.

    KEMERA kannustaa maksimaaliseen puuntuotantoon, joka on jalostavan teollisuuden ja sitä kautta tulevan hyvinvoinnin etu. Metsänomistajan etu taasen on maksimaalinen rahantuotanto, joka ei aina ole sama asia maksimaalisen puuntuotannon kanssa. Metsärahastojen jatkuvan kasvatuksen hakkuut ja epämääräisempien liikemiestahojen harrastama uudistamisen laiminlyönti ovat tästä esimerkkejä.

    sitolkka 20.3.2017, 17:36

    Nimenomaan tukibyrokratia syö rahat. Veroja olisi varaa laskea byrokratian ja tukien  verran, niin metsänomistajalle jäisi huomattavasti enemmän käteen. Nyt elätetään suojatyöpaikoissa byrokraattiloisia.

    pihkatappi 20.3.2017, 18:04

    Sitolkka on kyllä oikeassa, metsärahoilla byrokratia pyöritetään. Varmaan metsään.fi palvelukin metsäverotuksella rahoitettu, Toistaiseksi itse olen hyötynyt kemeroista ja tänä vuonakin tulee kemerarahoja ihan mukavasti, ei kuitenkaan kuten puukauppatuloja. Ilman kemeroitakin pärjäisi.

    Visakallo 20.3.2017, 18:24

    Tolopainen: ”Minä en ainakaan ole saanut verottajalta mitään palkintoa, vaikka mitään myymistä ei ole metsissä ollut viime vuosina.”

    Kirjoitin kyllä niin, että verottaja palkitsee niitä, jotka eivät myy, vaikka puita olisi. Tolopainenkin on saanut verottajalta aivan mukavasti huomiota, koska kaikki kulut, mitä metsä on kymmenen puuta myymättömän vuoden aikana aiheuttanut, on saanut vähentää muista pääomatuloista tai ansiotulojen verosta. Eikö se ole Tolopaisen mielestä ole yhtään mitään? Se on ihan oikesti melkoinen etu, ja sitä ovat usemmat täällä palstalla myös rehellisesti kehuneet.

     

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 175)
1 2 3 … 12 13 14 … 16 17 18