› Keskustelut › Metsänhoito › Tukien turhuus ?

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 175)
1 2 3 … 11 12 13 … 16 17 18

  • Tukien turhuus ?

    Lähetetty: 17.3.2017, 09:16

    Merkitty: 

    Metsälehdellä on viisas kolumnisti, Heikki Smolander, joka kirjoittaa 16.3.2017 Metsälehdessä:

    ”Nykyiset kemeratuet ovt noin kaksi prosenttia metsänomistajien tuloista. Tätä vastaan metsänomistajat joutuvat ajoittamaan metsänhoitotyönsä normien eikä käytäntöjen mukaisesti.

    Puuntuotannon kannalta ei ole kestävää, että vuotuisen taimikonhoitopinta-alan määrää todellisen tarpeen sijasta eduskunta hyväksyessään valtion tulo-ja menoarvion. Valtakunnan metsien inventoinnin tulokset taimikonhoitorästeistä kertovat tästä karua kieltä. Väitän, että metsänomistajat ovat maksaneet kohonneina kustannuksina ja menetettyinä hakkuutuloina enemmän kuin saaneet tukia.

    Ehdotukseni on metsänomistajille ja teollisuudelle yhteisesti: testatkaa hallituksen valmius normien purkuun tarjoamalla vastikkeeksi valtion budjettiin vajaan 100 miljoonan euron vuosisäästöt. Huolenpitoon hiilinielusta, matsäluonnon monimuotoisuudesta ja niukoista vesistöpäästöistä metsäalan on helppo sitoutua jos ala voi valita keinot itse.”

    Voiko asiaa enää viisaammin sanoa!

    Kannattaa miettiä, onko järkevää ajaa 40 kilometriä jonottamaan tunniksi ilmaista yhden euron muoviämpäriä, kun polttoaineeseenkin menee jo viisi euroa.

     

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • wanhajätkä 19.3.2017, 07:41

    Kyllä metsänomistajat kantavat varmasti kortensa yhteiseen kekoon. Torppareitahan olemme. Joka sukupolvi lunastaa valtiolta maan uudelleen ja uudelleen. Ei sukupolvenvaihdos ole halpaa. Vai onko joku teistä periny tilan maksamatta siitä. Aina joko luovuttaja tai jatkaja/ostaja maksaa ruhtinaallisesti valtiolle.

    Kemera on siinä ihan mitätön kulu yhteiskunnalle.

    Tolopainen 19.3.2017, 07:48

    Rahastojen purku pitäisi aloittaa pienentämällä eläkemaksuja. En usko että tuolla rahastoinnilla on mitään tulevaisuutta, kun maksujen kuitenkin pitää vasta menoja, kerätyt varat ovat pois talouden kierrosta ja paljon varoja ohjautuu ulkomaille, kun noin suurelle rahamäärälle ei kotimaassa ole järkeviä sijoituskohteita. Tulevaisuudessa yhteiskunta hoitaa vain sosiaaliturvaa,joka kuuluu kelalle. Jokainen voi senlisäksi säästää itselleen haluamansa suuruisen eläkkeen.

    Timppa 19.3.2017, 10:57

    Kemeraakin on periaatteessa kahdenlaista.  Perusteltua on ollut aikanaan panostaa ojituksiin ja teihin.  Hankkeet ovat olleet suuria ja niistä on saatu pysyvää hyötyä.  Toki ojitus meni aika lailla överiksikin ja monilla hankkeilla saatiin aikaan merkittävää vesistöjen saastumista ja vähemmän metsien kasvua.  Tiehankkeet paransivat merkittävästi metsätalouden tuottavuutta ja ovat siinäkin mielessä olleet erittäin kannattavia.  Myös muut kuin metsänomistajat ovat niistä hyötyneet.  Eivät ne tiehommatkaan ihan halpoja olleet.  Viimeinen tierakennus toteutettiin meillä täysin omalla rahalla.  Saatiin riittävän hyvä tie halvemmalla kuin Kemera-normien mukaan tehty ja Kemera-tuettu tie olisi maksanut.

    Sitten normaalin jatkuvan toiminnan tukeminen, siis vaikka taimikko-Kemerat, on täysin järjetöntä.  Kyllä noin suuret investointipanokset hyödykseen saaneen elinkeinon pitää pärjätä omillaan.  Ja tietysti pärjääkin.  En tiedä mitään muuta elinkeinoa, jossa tuottojen ja kulujen suhde on niin edullinen kuin metsätaloudessa.  Tietysti on tapauksia, joissa rahaa kuluu enemmän kuin tulee, mutta ei sellaisten perusteella voi talouspolitiikkaa ohjata.  Sellaisia varten on olemassa mm konkurssilainsäädäntö.

    Tämän päivän Hesarissa oli pääkirjoitus, jossa kerrottiin, että elinkeinotukia ollaan karsimassa.   Epäilemättä Kemeratkin ovat harkinnassa.   Tosiaan vielä kerran hämmästelen sitä kuinka intohimoisesti täällä rakastetaan niitä muutamia roposia, jotka siitä taimikonperkauksesta saadaan.

    A.Jalkanen 19.3.2017, 11:10

    Timpan kanssa samoilla linjoilla: taimikonhoitotuki on pieni erä kokonaisuudessa. Metsätalouden kannattavuutta heikentävät suuret sukupolvenvaihdoskulut: luovuttavan sukupolven kerryttämä omaisuus (puustopääoma) verotetaan ensin ja sitten toiseen kertaan puuta myytäessä. Metsävähennykset ovat tuoneet tähän merkittävän avun, vaikka uusin metsälahjavähennys tulikin vähän vesitettynä versiona ulos. Kokonaiskuvassa pitää muistaa suorien tukien lisäksi merkittävät muut verorahoitteiset erät kuten metsävaratiedon keräys.

    Puuki 19.3.2017, 12:17

    Taimikonhoidon tukeminen on kannattavaa myös, ja varsinkin, valtion kannalta katsottuna.Pohjoisen hitaammin kasvavien metsien tukena varsinkin sillä on merkitystä työllisyyden lisääjänä.

    Monilla muilla aloilla tukien määrät on aivan eri luokkaa. Esim. asuntovuokraus yritysten tukeminen asumistuilla tai ruotsinlaivojen tukeminen. Nehän elävät pääasiassa tukien voimalla.

     

    Visakallo 20.3.2017, 07:26

    Metsävaratietojen keruu on toki järkevää ja hyödyllistä. Laserkeilausmenetelmän kehittyessä nykyistä luotettavammaksi, alkaa myös säästöjäkin syntyä. Toki pitää muistaa sekin, että metsävaratietojen keruun pohjimmaisena tarkoituksena on puuvarojen verottaminen, joka ei liene kenellekkään yllättävä tieto. Nykyinen verolinjahan palkitsee ne, jotka eivät myy puita lainkaan, vaikka niitä metsässä olisi. Tuleva metsäverotus muistuttaisi vanhaa pinta-alaverotusta, mutta se huomioisi paremmin tilojen käytettävissä olevat puuvarat.

    Tolopainen 20.3.2017, 08:05

    Minä en ainakaan ole saanut verottajalta mitään palkintoa, vaikka mitään myymistä ei ole metsissä ollut viime vuosina.  Kummallinen käsitys, että metsänomistaja voisi jatkuvasti myydä vuosikasvun verran sehän on mahdotonta.

    Koukku 20.3.2017, 08:12

    Nykyinen verolinjahan palkitsee ne, jotka eivät myy puita lainkaan, vaikka niitä metsässä olisi.

    Samalla tavalla nekin metsänomistajat puistaan veron maksavat kun puita joskus myyvät. Puu kuitenkin kasvaa, ja samoin puista maksettava vero myydessä. Jossakin vaiheessa puita joko hakataan, tai sitten myrsky kaataa. Omistajavaihdoskin on kalliimpi verotuksen osalta jos metsässä kasvaa järeä puusto.

    Vanha pinta-alavero se vasta typerä keksintö olikin. Saman veron maksoi, omisti sitten taimikkoa, tai myi tukkileimikkoa.

    Laserkeilaus on muutakin, kuin pelkkää verotusta varten. Menetelmä on todella tarkka jo nyt, enemmän on kyse siitä miten paljon tarkkuuteen käytetään rahaa.

    Kemera tulisi lopettaa. Nykyisellään, varsinkin taimikonhoidon osalta, järjestelmä on turhan kankea. Mkäli metsätaloutta halutaan tukea suoraan, tulisi puunmyyntiveroa laskea, etenkin ensiharvennusten osalta. Jos metsänomistajalle jää enemmän rahaa käyttöön metsätalouteen, samalla paranee myös taimikonhoito.

    Tolopainen 20.3.2017, 08:21

    Jos myy hehtaarin ensiharvennusta ja saa siitä 500€, ei siitä mitään veroja mene vuosimenojen jälkeen. Useita hehtaareja pitää myydä, että jotain verotettavaa jää, ei verotuksella voida hoitaa sitä ongelmaa että tulosta ei synny.

    Jovain 20.3.2017, 08:48

    Niin tarpeellisia kuin tuet ovatkin, ei se kuitenkaan muutamasta roposesta ole kiinni. Paremminkin jää kiinni metsänviljelyn ja metsänhoidon kustannuksista, jotka sentään pahimmillaan ovat moninkertaiset tukiin nähden. Se näkyy myös metsänomistajan tuloissa. Eipä sieltä juurikaan metsäomistajan pussiin ole jäämässä, vaikka nuoren metsähoidon tuki on noin puolet tuloista. Ja se pankkikin on suhteellisen kaukana, jossain 40 v. edessä päin.

    En tiedä millä ne hoidon rästit sitten ovat purettavissa, jos kerran tuetkaan siihen eivät ole riittäneet. Ei ainakaan niillä muutamalla prosentilla, joita tarjotaan ja jotka eivät edusta kokonaisnäkemystä.

    Hyvinkin voi olla jatkuvan toiminnan tukemista, niin kuin Timppa sanoo ja samalla torjuu näkemyksen. Paljon on käytetty yhteiskunnan ja metsänomistajien rahaa tappiollisen toiminnan tukemiseen, vaikka vaihtoehtojakin on. Tuppaa vaan olemaan niin, että vaihtoehdot torjutaan. Niistä ei ole soveliasta edes keskustella, sillä punaväri on kova väri metsätaloudessa ja tuottoisaksi muodostunut palvelutuotanto, jonka puolesta toimitaan.

    Tuo 40 v. tuottamaton ja tappiollinen ajanjakso on kyllä käytettävissä hyödyllisemmälläkin tavalla. Jäisivät ainakin metsäviljelyn ja metsän ensihoidon kustannukset ja valtava työmäärä vähemmälle huomiolle. On hoidettavissa esim. metsänomistajien elinkeinorakenteen kautta, jos kerran teollisuuden metsäosastoilla ja urakoitsijoilla halukkuutta muutokseen ei ole.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 175)
1 2 3 … 11 12 13 … 16 17 18