Keskustelut Metsänhoito Tukien turhuus ?

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 175)
  • Tukien turhuus ?

    Merkitty: 

    Metsälehdellä on viisas kolumnisti, Heikki Smolander, joka kirjoittaa 16.3.2017 Metsälehdessä:

    ”Nykyiset kemeratuet ovt noin kaksi prosenttia metsänomistajien tuloista. Tätä vastaan metsänomistajat joutuvat ajoittamaan metsänhoitotyönsä normien eikä käytäntöjen mukaisesti.

    Puuntuotannon kannalta ei ole kestävää, että vuotuisen taimikonhoitopinta-alan määrää todellisen tarpeen sijasta eduskunta hyväksyessään valtion tulo-ja menoarvion. Valtakunnan metsien inventoinnin tulokset taimikonhoitorästeistä kertovat tästä karua kieltä. Väitän, että metsänomistajat ovat maksaneet kohonneina kustannuksina ja menetettyinä hakkuutuloina enemmän kuin saaneet tukia.

    Ehdotukseni on metsänomistajille ja teollisuudelle yhteisesti: testatkaa hallituksen valmius normien purkuun tarjoamalla vastikkeeksi valtion budjettiin vajaan 100 miljoonan euron vuosisäästöt. Huolenpitoon hiilinielusta, matsäluonnon monimuotoisuudesta ja niukoista vesistöpäästöistä metsäalan on helppo sitoutua jos ala voi valita keinot itse.”

    Voiko asiaa enää viisaammin sanoa!

    Kannattaa miettiä, onko järkevää ajaa 40 kilometriä jonottamaan tunniksi ilmaista yhden euron muoviämpäriä, kun polttoaineeseenkin menee jo viisi euroa.

     

  • Jovain

    Merkityksettöminä ja tarpeettominakin taimiston ja nuoren metsänhoidon tukia pidetään, vaikka niillä on perusteltu kalliiden ja huonosti tuottavien töiden tekemistä. Toki hyvä metsänhoito ja tuottoisa puunmyynti pystyy kulut kattamaan ja onhan pienetkin tuet tulopuolta, mutta onhan mitalilla myös toinen puolensa. Mitä ovat sitten ne huonosti tuottavat työt, joita on tuettava. Löytyykö niille vaihtoehtoja. Voitaisiinko metsänhoitoa ja korjuun logistiikkaa toteuttaa vaihtoehtoisilla tavoilla. Ovathan tuettavat työt menoeriä myös metsänomistajalle, ja ovat menettäneet metsätalouden tuottoina (paljonkin) enemmän, mitä tukina ovat saaneet. Aloituksen 100 milj. säästöt, vaikka elitistisiä ja ajankohtaisia ovatkin, niihin voi sitoutua, voisivat olla myös metsätalouden elinkeinorakenteen kehittämiseen.

    Tolopainen

    Puun myynnillä ja taimikon hoidolla on jo kaukainen yhteys, voi olla että puut on myynyt aivan eri omistaja kuin se joka taimikot hoitaa ja päätehakkuun tekijäkin luultavasti on taas jokin muu, kun ensimäinen tilikin tulee vasta 40v päästä. Kun puun hinta on huono, ilman tukia Suomessa ei enää metsätalous ainakaan pohjois Suomessa häävisti kannata ja tuo on jo matemaattinen fakta. Kun verotuksella tuetaan metsänhoitoa kuitenkin paljon enemmän kuin Kemeralla tuosta ei paljon kannata metsänomistajien vaivata päätään onko toiminta tehokasta, kun muut veronmaksajat maksavat hallintokuluista lähes kaiken. Metsälehden kirjoittajalla ei ole asioista kokonaisnäkemystä. Hallinto menee omia teitään, mutta rahojen anominen on yksinkertaista eikä käsittely pahemmin rasita hakijaa.

    Kemera on noin kolmeprosenttia metsänomistajien tuloista, kun kantoraha on 1,5mrd€ ja Kemera n.50 milj€ vuodessa.

    Visakallo

    Olin aikaisemmin kemeran kannalla, mutta nykymuotoisena se on jo samantapaisessa saattohoidossa kuin hirvivahinkokorvauksetkin. Suomessa on valitettavasti tultu tilanteeseen, ettei koulutetullekaan väelle voida järjestää keinotekoisia töitä. Valtio joutuu rahoittamaan budjettinsa yli viiden miljardin lisävelalla vuosittain ja tulossa oleva korkojen nousu voi nostaa korkomenot samankokoisiksi. Tehokkain keino ohjata metsänhoitoa on verotus ja lainsäädäntö. On sanomattakin selvää, ettei nykyinen hakkaa-ja-unohda -toiminta voi jatkua loputtomiin.

    Tolopainen

    Minä en noihin korkojen nousuihin enää usko, kun rahalla ei ole enää mitään  vastinetta, se on pelkkää paperia ja rahaa on valtavasti ylimäärin markkinoilla, kun liikepankit sitä nykyisin monistavat. Lisäksi länsimaat joutuvat kaikin keinoin pitämään kulut minimissä, rahoituskulut on helppo pitää alhaalla, koska tallettajien rahoista ei kenenkään tarvitse välittää.

    wanhajätkä

    Mistähän nyt tuulee? Kyllä kemeran vaikutus on merkittävä. Olen seitsemänkymmenluvulta saakka hoitanut suometsiä. Silloisen metsänparannuslain ja ja metsänparannuslainojen avulla tehtiin yli sata kilometriä ojitusta ohutturpeisille rämeille. Kannattiko? No entiijä, muttei tässä nyt konkurssiakaan ole tehty. Nyt on sitten ensharvennuksen ja terveyslannoituksen aika. Muutenhan yhteiskunnan tuet niinkuin omatkin investoinnit valuisivat hukkaan. Kemeralla on mulle isokin merkitys. Nyt on toteutusilmoitus 39,5 ha alalta tehtynä. On se 450 per hehtaari iso apu kannattavuuteen.

    Uskokaa tai älkää niin siellä huojuu nyt komeat metsät. Enhän niiden tuotosta kerkeä tietenkään nauttimaan. Sempä vuoksi Kemera onkin olemassa. Teollisuuden puun saannin turvaaminen tulevaisuudessa.

    Visakallo

    Ei voi kuin laittaa kädet kyynärpäitä myöten ristiin ja toivoa Tolopaisen alevan oikeassa.

    Valtio on velkaantunut jo 110 -prosenttisesti, ja suomalaiset kotitaloudet 130 -prosenttisesti. Silloin rytisee pahasti, jos korot nousee.

    Tolopainen

    Omaa liiketoimintaa ei koskaan kannata rakentaa yhteiskunnan tukien varaan,  jotka riippuvat poliittisista päätöksistä ja ovat säännöllisesti katkolla.

    Visakallo

    Tilanne on tällä hetkellä järjetön. Samaan aikaan kun kemeralla vielä laitetaan paikkoja kuntoon, lainsäätäjän ja verottajan suosiollisella avustuksella tehdään koko ajan tuhansia hehtaareita uusia raiskioita tilalle.

    Tolopainen

    Suomen valtio on nettovelaton, ei huippuluokituksia muuten saa. Eläkevarat lasketaan julkisiksi varoiksi, vaikka sielläkin on vastuuvajetta.

    Visakallo

    Kävisikö Tolopaiselle, että ne eläkevarat käytettäisiin tiukan paikan tullen muuhun kuin eläkkeiden maksuun? Näinkin voi vielä käydä Suomessakin. Aika monessa maassa näin on valitettavasti jo käynyt.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 175)