Hyvä että tällainen palsta on olemassa kun tarvetta tuntuu olevan. Ravinneasiat eivät palstalaisilla tunnu olevan hallinnassa. Harrastelija pohdiskelee tuhkalannoituksen tekemistä puhtaalla kivennäismaalla. Hiesu ja savimaita. No siellä ei tuhkalla saada minkäänlaista lisäkasvua. Onneksi kasvu ei kuitenkaan sentään laskekaan, ainakaan merkittävästi. Kivennäismailla lisäkasvun tuo typpi ja boori. Toinen erikoinen juttu tässä ketjussa on se, että puhutaan vain tuhkan määrästä eikä lainkaan ravinteista. jos PK lannoitus on tarpeen, niin fosforia pitäisi laittaa 40kg/ha ja kaliumia 70-80kg/ha, jotta toivottu pitkäkestoinen vaikutus saavutetaan. Turve ja turve/puu tuhkilla käyttömäärää täytyy nostaa jopa 20tn/ha tasolle jotta varsinkin kaliumia tulee riittävästi. Kaikenlaista tuhkaa alkaa olla tarjolla, mutta jos metsänomistaja maksaa tuhkasta ja levityksestä täyden hinnan, niin olennaista on, että ravinteita saadaan tavoiteltu määrä. Tämä ei niinkään kiinnosta tuhkan tuottajia, varsinkaan sellaisia joiden tuhka on pääasiassa turvetuhkaa. Olkaa siis tarkkana tässä. Itse toimisin joka tapauksessa niin, että ottaisin metsään toimitetusta tuhkakasasta näytteen ja teettäisin siitä analyysin. Toinen erikoinen juttu on se, että lainkaan ei pohdita sitä mitä ravinteita suometsä paremmin kasvaakseen todella tarvitsee. Aikaisemmin peruslannoitetuissa suometsissä lannoitustarvetta ei ole ehkä lainkaan ja jos onkin , niin tyypillisesti vain kalium lisäyksellä saadaan kasvuvastetta. Jos näin on, niin lannoitukseksi riittää Kaliumsuola 150kg/ha jonka kustannus on luokkaa 100€/ha. Ylipäätään euroa/tonni hinnoittelua ei tulisi lainkaan käyttää. Metsänomistajalle oikea tapa olisi euroa per fosforikilo ja euroa per kaliumkilo.

Suometsän kasvatusketjuista vielä omia, ehkä vääriä, mielipiteitä.
Turvemaalla operointi on kaikella tapaa hankalampaa ja kalliimpaa kuin kivennäismaalla. jos tavoitteena on paras taloudellinen tulos, niin erityisesti turvemailla kannattaa pyrkiä kiertoajan lyhentämiseen. Yhden harvennuksen pitää pääsääntöisesti riittää. Tämä tarkoittaa sitä, että kun harvennetaan, niin harvennetaan reippaasti. Samalla tulisi kuitenkin, jos mahdollista, varmistaa se, että harvennuksen takia/sen jälkeen ei jouduta kunnostus ojittamaan sen takia, että haihdunta ei riitä kuivatukseen. Pääsääntöisesti kaikki yli 200mottia ennen harvennusta puustot pitävät pohjaveden riittävän alhaalla vaikka ojat olisivat kasvaneet täysin umpeen. Eli siis mieluummin raju raivaus nyt, terveyslannoitus (jos tarpeen) ja 10 vuoden lepo. Harvennus sitten kun puustoa on niin paljon, että jäljelle jää +150mottia. Kunnostusojitukselta vesistövaikutuksineen voidaan kokonaan välttyä. Turvemailla kannattaa myös tyytyä alhaisempaan järeyteen kuin kivennäismailla. Aivan liikaa edelleenkin toimitaan niin, että katse käännetään ojiin ja todetaan niiden olevan tukossa. Sitten tehdään kannattamaton harvennus ja ojatkin joudutaan perkaamaan. Ja sitten jätetään vielä tarpeellinen terveyslannoitus tekemättä. Tarpeellinen lannoitus tarkoittaa usein vain kaliumin lisäystä. Mitään lannoitusta turvemailla ei kannata tehdä jos on ilmeistä, että puusto saavuttaa uudistamisläpimitan seuraavan 10v aikana. Hulluinta hommaa on kunnostusojitta ja lannoittaa ja sitten lyödä nurin 10v päästä.

Tuosta lannoittamisesta 10 vuotta ennen uudistushakkuuta. Itse sellaiseen olen syyllistynyt, mutta perustelin terveyslannoitusta itselleni sillä, että apupaskan vaikutusaika on lyhyempi kuin 10 vuotta, toisin kuin tuhkalla, joka vaikuttaa vuosikymmeniä. Eikä sillä minusta ole haittaa, että taimet saavat osansa ravinteista. Mieluummin niin päin, kuin jos taimet joutuisivat kitumaan puutteessa.

En osaa vastata uudistushakkuun jälkeiseen aikaan, koska lannoituksesta on vasta niin vähän aikaa, että tuskin vielä näkyy lannoituksen vaikutusta. Lannoituksen tarkoituksena on kiertoajan lyhentäminen. Mitä nopeammin uudistamisjäreys saavutetaan sen parempi. Ikää turvekangas männiköllä lannoitettaessa oli 70 vuotta ja läpimitta 19 cm.

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille keskustelijoille :)!

Vastauksia Pekka K:n kysymyksiin:

– Käytettävästä raaka-aineesta analysoidaan kaikki kuormat.

– Tuhkat tulevat useilta eri voimalaitoksilta. Liperin tehtaalle tuhkia tulee esim. Kaakkois-Suomen metsäteollisuuskeskittymien voimalaitoksilta.

– Kolmesta tuotteestamme eniten käytettyyn T-4000 metsätuhkaan ei lisätä/poisteta aineita. Hyvä raaka-aine ja sen tarkka laadunseuranta hoitaa homman. Boorilla terästettyjen tuotteiden (BT-300, BT-4000) ravinnelisä tulee boorihaposta jota lisätään tuhkaan tuotantoprosessissa.

Heikki Suvanto
FA Forest Oy – Ecolan