Mutukka, kyseessä on mitä ilmeisimmin ravinteisuudeltaan karuhko ja jo ennen ojitusta ainakin jossain määrin puustoinen suo. Turve on tod.näk. puurahkaturvetta. Varsinaista ravinne-epätasapainoa näillä ei ole. Kasvunlisää antaa käytännössä vain typpi. Paras ratkaisu olisi Pellon Y3 ja käyttömäärä noin 700kg/ha. Tällä annoksella typpeä tulee 160kg, fosforia 21kg ja kaliumia 56kg/ha. Fosforia ja kaliumia tulee jo reilu puolet varsinaisen terveyslannoituksen määristä. Se riittää varmistamaan sen ettei typpilisä ainakaan aiheuta epätasapainoa.

Sitten mielellään 6-7 vuoden kasvatus ja alaharvennus jos sille on selkeä tarve.

tällä reseptillä investointi on kohtuullinen ja investoinnin tuotto jotain aivan muuta kuin tuhkalla puhumattakaan tuhka+typpi levityksellä. Näin se vaan on vaikka pahalta tuntuiskin.

Antaisiko turpeen paksuus osviittaa siitä, kannattaako tuhkan laitto vai ei?

Tuhkaa on käytetty kalkin korvikkeena ja jos siinä on samoja aineita kuin kalkissa, se auttaa aina puunkasvua.

Jos tekee kuin Wanha, että kymmenen sentin kerros kauttaaltaan, niin kyllä se jotain vaikuttaa.

Kasvukaira (ikäkaira) – kertoo noin kolmen vuoden kuluttua  levityksestä, alkaako vaikuttaa ja siitä eteenpäin se vain lisääntyy, jos vaikutusta on. Lisäravinteiden saanti vaikuttaa terveissä puissa iästä riippumatta, joskus isoissa puissa vaikutusta on hieman vaikea silmin havaita, mutta jos seerottuu, on se isossa vaipassa merkittävä lisäys.

Pikkusen näpiksi tais jäädä senttimäärät. Korostan edelleen että tuhkan tuottajan Täytyy kuulua Eviran valvontaohjelmaan ja saada hyväksyntä lannoitevalmistajaksi. Tuhkassa olevat raskasmetallit määräävät käytettävän enimmäistason.  Määrät vaihteli 3000 ja 5800 välillä / ha tuhkan laadun mukaan. Kiellettyä ja vastuutonta on maastoa myrkyttää.

Hyvä ja ei ollenkaan asiaton heitto Jätkältä ja M-motokokuskilta

Kovin montaa omatoimiseen tuhkanlevitykseen oikeasti pystyvää ei Suomessa ole. Ei ainakaan jos hankkeella on kokoa 20 hehtaaria. Tuhaa tarvitaan 5000kg/ha jos se on jokseenkin hyvää. Kaupallisesti tarjolla on parempaakin ja 3000 kg/ha. Jos joku on joskus levittänyt apulantaa käsin 600kg/ha niin osaa aavistaa minkälainen urakka on levittää viisinkertainen määrä. Minä käyttäisin helikopteria. Mutta vain jos kyseessä on paksuturpeinen ja oikeasti fosforia ja kaliumia kaipaava turvemaa.

Vaikka olisi kuinka innostunut tuhkanlevityksestä, ja siihen saisi kemeraakin, niin onko siinä mitään järkeä kohteilla joilla se ei lisää kasvua? Miksi joillakin on tarve juuri tuhkan osalta todistella että se lisää aina kasvua ja ei siitä haittaakaan ole makso mitä makso? Omituista kun yleensä täällä ollaan, syystäkin, tosi tarkkoja turhien kulujen suhteen.

Kalkki toimii pellolla ja puutarhassa jossa olosuhde on aivan toinen. Kalkituskokeita kyllä tehtiin ihan perusteellisesti sillon kun pelättiin happosateiden tappavan Suomen metsät. Tulos oli, että parhaassa tapauksessa kasvu ei pienentynyt, usein pienentyi ja pahimmillaan aikaansaatiin voimakas boorinpuutos. Boori on mangaanin lisäksi ravinne joka sitoutuu maaperään pH:n noustessa. Metsämaalla juurisienet ovat vuosimiljoonien aikana sopeutuneet happamiin olosuhteisiin. Suometsissä tuhkan on todettu todella pitkällä ajanjaksolla nopeuttavan jossainmäärin turpeen hajoamista eli typen mineralisaatiota. Parhailla soilla typpeä on tarjolla todella runsaasti joten mopeuttamiselle ei ole tarvetta, fosforille ja varsinki kaliumille kylläkin.