Keskustelut Metsänhoito Tuhkalannoitus

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 130)
  • Tuhkalannoitus

    Merkitty: 

    Muhokselle tehtiin aikoinaan aavan suon metsityskokeilu. Tiedotteen mukaan:

    Puuston kokonaistuotos kolmella koealueella 60 vuoden aikana (puustomittaus vuonna 2004):
    -Ei tuhkaa 45 m³/ha
    -Tuhkaa 8 t/ha 445 m³/ha eli 10-kertainen verrattuna lannoittamattomaan
    -Tuhkaa 16 t/ha 592 m³/ha eli 13-kertainen verrattuna lannoittamattomaan.

    Näyttää, että tosi hyviin tuloksiin päästään täällä pohjan perilläkin. Isommalla tuhkamäärällä on päästy 60 vuoden aikana lähes 10 kuution keskikasvuun!

    Linkki tutkimuksen tiedotteeseen tässä:
    http://www.metla.fi/mu/mu-puuntuhkakoe.htm

    Portimon metsiin on rakeistettua tuhkaa levitetty maalevityksenä ja nyt odotellaan helikopteria 8 hehtaarin töihin.

    Portimon haaveena olisi, että turvemaiden harvennuksen yhteydessä tehtäisiin aina tuhkalannoitus. Samoin turvemaiden uudistamisen yhteydessä, jos on pelkoa ravinteiden epätasapainosta tai boorin puutteesta. Itsekovetustuhkaa olisi saatavilla. Talviaikaan se pitäisi kuormata murskaavan seulakauhan läpi, että ei tule turhan suuria kokkareita.

    Kysymys palstalaisille. Onko teillä kokemuksia tuhkan omatoimisesta levittämisestä? Tai oisko vinkkiä hyvästä levityskalustosta?

  • mehtäukko

    Tuo 6 vuotta ei ole oma keksintö. Ne on ”lukeneitten” ja koronlaskussa kunnostautuneiden julistusta.

    Lannoitusvaikutuksen saa selville muutenkin.

    Pete

    Mutukka, mitä pintakasvillisuutta siellä rämeellä on? Onko suopursua runsaasti? Vaivaiskoivu vai hieskoivua? Oletko varma että se on edelleen paksuturpeinen, eli että turvetta on yli 40cm pohjamaan päällä?

    Tuhkan ja typen yhteisvaikutus tuottaa pelkkään typpeen verrattuna paremmin vain ct-kankailla ja niilläkin niin vähän ettei investointi kannata.

    wanhajätkä

    Tuhkaukseta on jo kokemusta, kasvunlisäyksetä ei vielä. Toki -16 levitetyillä alueilla havusto on tummentunut ja havun pituus lisääntynyt, Eli käsittääksen yhteyttävä massa on selvästi lisääntynyt. Kai se merkitsee myös kasvua. Tuhkaa on mennyt nyt toistatuhatta tonnia. Alaa 200-250 ha. en nii oo mitannu tarkasti. Kustannus on ollu satasen luokkaa hehtaari. Kemeralla ei siis oo merkitystä. Kellosepän hommaahan se on jos ja kun tekee säädösten mukaan. Lentotuhka pitää stabiloida, sen osaan.Raskasmetallien kans pitää olla tarkkana. Kadmium ja arseenipitoisuudet rajoittavat levitysmäärät. Kaikki on kuitenkin tehty eviran valvontavaatimusten mukaisesti. Uus kevät on tulossa ja aijon vielä jatkaa….tuloksen näkenevät vasta jälkipolvet….

    pikkutukki

    Kyllä tuhkan hyödyt itse jo näkee !

    mutukka

    Pete, sillä rämeellä kasvaa suopursua ja hieskoivua. Turpeen paksuutta en ole mitannut. Metsäsuunnitelman mukaan kasvupaikka on kuivahko kangas tai vastaava suo ja muuttuma.

     

    tupe

    Jo vain tuhka vaikuttaa tuollakin rämeellä. Laita niin paljon, ettei seuraavaan 50 vuoteen tarvitse lannoittaa. Tämä on halpaa hommaa: tuhka on ilmaista ja tuodaan perille saakka. Joululomalla levitin kolmena päivänä 100.000 kg/ 7 ha ja polttoainetta meni noin 100 l. Siinä kulu.

    harrastelija

    Minulla ei ole kalustoa tuhkan levitykseen eikä suhteita tuhkan tekijöihinkään. Sen vuoksi haettiin Kemeraa terveyslannoitukseen ojitetulle rämeelle, joka oli harvennettu runkolukuun 8 00 km:n. Alue oli 23,9 ha, ppa km:n 14,6, ikä rämepuilla sama kuin itsellä. Paksuus 16,3 pituus 12,6.

    Homma tehtiin alkusyksystä 2017 helikopterilla. Kustannus nettona tuli jotain 300 €/ha, laitoin sen vähennyksenä verotukseen, joten tippuuko se sitten 30 % vielä jatkossa? Eihän tuolla vaimon mielestä ollut mitään järkeä, mutta tuntuu hän vähän leppyvän, kun varasin rouvalle Dupain metkan 🙂

    Taiki

    Oletko harkinnut matkakulun lisäämistä metsäveroilmoitukseen kertapoistoisena kuluna? Ihan selvästi tuhkanlevitykseen ja metsätalouteen kuuluva menoerä. (heko, heko)

    pikkutukki

    Källi jätkä ei mikään harrastelija rouvan suhteen ! Nuita joskus katsellut suunnitelmasta milloin suometsiä kannattaa hakata pois kuituna hakien parempaa uutta ? Laatu , ikä , kasvu .            Entä rämeen tuhkaus avohakkuun kera , itääkö siemen hyvin tuhkaan vai tuleeko vatukko . Itse olen tuhkalannoituksen kannattaja kun kustannukset pysyy kurissa . Huomasin , että tuhka ei vaikuttanut kovin normirämeellä olleisiin  komeikkokohtiin . Komeikossa samat pintakasvit , mutta luultavasti karkeaa kiveä varpujen alla , eli typpi luultavasti minimitekijä .

    Pete

    Pikkutukilla hyvä havainto. Kun turvekerroksen on ohut (=varttuneella puustolla alle 40cm) niin puut saavat riittävästi fosforia ja kaliumia pohjamaasta.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 130)