Keskustelut Metsänhoito Tuhkalannoitus

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 130)
  • Tuhkalannoitus

    Merkitty: 

    Muhokselle tehtiin aikoinaan aavan suon metsityskokeilu. Tiedotteen mukaan:

    Puuston kokonaistuotos kolmella koealueella 60 vuoden aikana (puustomittaus vuonna 2004):
    -Ei tuhkaa 45 m³/ha
    -Tuhkaa 8 t/ha 445 m³/ha eli 10-kertainen verrattuna lannoittamattomaan
    -Tuhkaa 16 t/ha 592 m³/ha eli 13-kertainen verrattuna lannoittamattomaan.

    Näyttää, että tosi hyviin tuloksiin päästään täällä pohjan perilläkin. Isommalla tuhkamäärällä on päästy 60 vuoden aikana lähes 10 kuution keskikasvuun!

    Linkki tutkimuksen tiedotteeseen tässä:
    http://www.metla.fi/mu/mu-puuntuhkakoe.htm

    Portimon metsiin on rakeistettua tuhkaa levitetty maalevityksenä ja nyt odotellaan helikopteria 8 hehtaarin töihin.

    Portimon haaveena olisi, että turvemaiden harvennuksen yhteydessä tehtäisiin aina tuhkalannoitus. Samoin turvemaiden uudistamisen yhteydessä, jos on pelkoa ravinteiden epätasapainosta tai boorin puutteesta. Itsekovetustuhkaa olisi saatavilla. Talviaikaan se pitäisi kuormata murskaavan seulakauhan läpi, että ei tule turhan suuria kokkareita.

    Kysymys palstalaisille. Onko teillä kokemuksia tuhkan omatoimisesta levittämisestä? Tai oisko vinkkiä hyvästä levityskalustosta?

  • metsänvartija

    Metlan tutkimuksen mukaan tuhka ja typpilannoitus on paras ratkaisu kivennäismailla.

    Tuhka parantaa typen tuomaa kasvua, kestoaika tuhkalla 20 v.

    Ensin tuhkaa ja sitten typpeä sopiva annos kerrallaan 5″n vuoden välein.

    MV;n viljelykuusikko kokeissa olen lisäksi vienyt kuviolle ihan kesannolla olevaa ruohoa.

    Lopputulos on todella hyvä, kustannuksia tosin tulee, kannattavuutta en ole laskenut.

    wanhajätkä

    Kokemusta on pikkusen ja lisää tullee.Koko tuo nuorenmettän hoito suometsissä vaatii vahvaa uskoa. Viime keväänä kylvi 75 tonna tuhkaa…reilu 15 ha. Nyt on kasassa satakunta tonnia ja ku maa jäätyy ni levitys.Pissaa pijätellen odotan mitä tapahtuu. Tuo kaikki non lentotuhkaa ja jooku kertoo että se vaikuttais nopeemmin ku rakeistettu, vähän niinku lehtilannotus.
    Jatkan ainakin tämän talven…kemijärvi tuottaa noin 30 tonnia viikko.Kaiken meinaan mettään viijä. Just ja just saan omalla koneketjullakulut kuriin mutta rikastummaan ei pääse. Toivotaan että tukimuksien tuloksiin kasvun lisäyksessä päästään. Eihän tässä metsänhoidossa muuten taida mitään järkeä olla…

    tupe

    Voimia wanhalle jätkälle. Hyvä siitä tulee ja plussaa aikanaan. Viime kesä oli paikoin huono puunkasvulle, mutta tuhkatut alueet kasvoivat mukavasti.

    mutukka

    Mitäpä olette mieltä, kannattaako tuhkalannoitus helikopterilevityksenä seuraavanlaisessa kohteessa Ylä-Savossa:

    Ojitettu rämemännikkö (muuttuma), ikä 77 vuotta, kasvu 4 m3/ha, keskiläpimitta 15 cm, pituus 16 m, PPA 19 m2/ha, runkoluku 1000 kpl/ha, tilavuus 150 m3/ha.

    Lähinnä tuo korkea ikä arveluttaa…

     

    mehtäukko

    En laittaisi tuohon tuhkaa.Se on sen 30 vuotta myöhässä.

    Jos lannoittaisi, niin typpitälli ja 6-10 vuoden jälkeen nilkasta poikki.

     

    A.Jalkanen

    Riippuu latvuksen kunnosta ja vuosilustojen paksuudesta. Kasvuluku viittaisi siihen, että kasvu ei ole tyrehtynyt. Jos laittaisi molempia, sekä tuhkaa että typpeä, ainakin ravinnetalous olisi kunnossa.

    Visakallo

    Melkoinen runkoluku on hehtaarilla, jos yrittää tukkipuita kasvattaa.

    Jätkä

    Jos runkomuoto on hyvä, niin ehkä kannattaisi kokeilla saada keskiläpimittaa nostattaa lähelle 20 senttiä. puuston arvo moninkertaistuisi, ja kustannukset olisivat melko pienet.

    Niin ja tietty pudottaa runkoluku puoleen. Yläharvennusta ei ehkä kannattaisi toteuttaa.

    mehtäukko

    Harvennus olisi tietysti ollut…olisi ehkä…

    Juuristo on nyt se mihin se on 60 vuoteen kehittynyt,- paalu ja pikku pallo. Lannoitus pörhistää neulaset.Lumi ja tuuli osaavat koko höskän töllätä pitkän aikaa.

    Kuitupuunkasvattaja

    Rämemännyllä voi olla ikää jo runsaasti, mutta silti ojitus ja lannoitus saattavat saada kasvun elpymään.

    Mulla on omissa kohteissa kangasmailla lannoituksen (käytetty normi mineraali- tai kivennäislannoitteita) jälkeen lusto ollut hyvin leveää vielä 10-14 vuotta lannoituksesta. Siinä mielessä 6 vuotta lannoituksesta kuulostaa tosi lyhyeltä.

    Tuhkan hyötyvaikutus jää tietenkin maaperään vielä seuraavalle sukupolvelle, mutta ottaisin tarkkaan talteen tukin lihomisen. Jos lannoitusvaikutus näyttää onnistuvan, niin rämellä voimakasta kasvua voi olla helposti se 12-16 vuotta. Pääoman optimoijilla voi olla tietenkin eri tuloksia.

     

    Lisätty tarkennus kangasmaiden lannoituksissa (normaalit mineraalilannoitteet eli mallia Kemira ja Yara).

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 130)