Keskustelut Metsänhoito Tuhkalannoitus

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 130)
  • Tuhkalannoitus

    Merkitty: 

    Muhokselle tehtiin aikoinaan aavan suon metsityskokeilu. Tiedotteen mukaan:

    Puuston kokonaistuotos kolmella koealueella 60 vuoden aikana (puustomittaus vuonna 2004):
    -Ei tuhkaa 45 m³/ha
    -Tuhkaa 8 t/ha 445 m³/ha eli 10-kertainen verrattuna lannoittamattomaan
    -Tuhkaa 16 t/ha 592 m³/ha eli 13-kertainen verrattuna lannoittamattomaan.

    Näyttää, että tosi hyviin tuloksiin päästään täällä pohjan perilläkin. Isommalla tuhkamäärällä on päästy 60 vuoden aikana lähes 10 kuution keskikasvuun!

    Linkki tutkimuksen tiedotteeseen tässä:
    http://www.metla.fi/mu/mu-puuntuhkakoe.htm

    Portimon metsiin on rakeistettua tuhkaa levitetty maalevityksenä ja nyt odotellaan helikopteria 8 hehtaarin töihin.

    Portimon haaveena olisi, että turvemaiden harvennuksen yhteydessä tehtäisiin aina tuhkalannoitus. Samoin turvemaiden uudistamisen yhteydessä, jos on pelkoa ravinteiden epätasapainosta tai boorin puutteesta. Itsekovetustuhkaa olisi saatavilla. Talviaikaan se pitäisi kuormata murskaavan seulakauhan läpi, että ei tule turhan suuria kokkareita.

    Kysymys palstalaisille. Onko teillä kokemuksia tuhkan omatoimisesta levittämisestä? Tai oisko vinkkiä hyvästä levityskalustosta?

  • Jätkä pätkät

    Myös metsäkeskuksen toimihenkilöille maksetaan päivärahaa, kun he ovat toimistosta kentällä.
    Toki siihen lannoitukseen pitää saada myös MHY:n henkilöitä mukaan, heillä on kuitenkin kontaktit metsänomistajiin, joten kyläkunnittain neuvontatilaisuuksia ja yhteishankkeita, kalustoakin löytyy sillä tavalla vaikka kuinka paljon.
    Teloilla varustettu metsätraktori veisi kerralla metsään 2 – 3:n hehtaarin tuhkat näin talviaikaan, varsinkin jos maa on jäässä.

    Pete

    Kannattaa muistaa tuhkanlevitystohkeissaankin se, että paras taloudellinen TULOS saadaan kuitenkin ihan tavallisten vt ja mt kivennäismaametsien typpilannoituksella. Omatoimisuuskin niillä ratkaisevasti helpompaa kun 600kg/ha riittää.

    pikkutukki

    Kyllähän rämeillä on kallista puuta . Ojitus -59 ,”taimikonhoito 70-luvulla”, terveyslannoitus 70-80-luvulla hangille kemiallisella lannoitteella ,ojitus 90-luvulla , tuhka 2007 . Nyt osalla alkaa olla sata kuutiota huonolaatuista mäntyä . Kylläpä nuilla vuosilla olisi huikeat tulot sijoituksissa . Joskus vain tuputettiin kaiken maailman hommia kaikenlaisille soille . Paljo on mennyt varmasti järviin ja siellä rehevyys ei ole yhtä hyvä asia kuin metsässä ! Toivottavasti nykyään osattaisiin tehdä oikeita valintoja !

    Jätkä pätkät

    ” /Palvelut/Profiili/?userId=4602
    RE: Tuhkalannoitus
    Kyllähän rämeillä on kallista puuta . Ojitus -59 ,”taimikonhoito 70-luvulla”, terveyslannoitus 70-80-luvulla hangille kemiallisella lannoitteella ,ojitus 90-luvulla , tuhka 2007 . Nyt osalla alkaa olla sata kuutiota huonolaatuista mäntyä . Kylläpä nuilla vuosilla olisi huikeat tulot sijoituksissa . Joskus vain tuputettiin kaiken maailman hommia kaikenlaisille soille . Paljo on mennyt varmasti järviin ja siellä rehevyys ei ole yhtä hyvä asia kuin metsässä ! Toivottavasti nykyään osattaisiin tehdä oikeita valintoja !
    Lähetetty: 1 h, 32 min sitten
    Lähettäjä: pikkutukki ”
    Tuo pitää paikkansa, mutta huomioitavaa metsänomistajan kannalta on tuet, jotka ovat olleet huomattavat.
    Turvemailla ei tule laadukasta sahapuuta, vaikka järeys olisikin riittävä, niin tukin hajotessa laudoiksi ja lankuiksi, näkee hyvin, että kempuroita tuli.
    Siis pelkkää massankasvatusta se on.

    pikkutukki

    Tuo tukien osuus on totta ja työllisyyttäkin on nähtävästi jollakin aikakaudella ajateltu näissä asioissa . Tuleekohan näille rämeille uudesta puusukupolvesta parempi ja tulisiko uudistaminen tehdä hyvissä ajoin , koska laatu ja kasvu on heikkoja .

    Korpituvan Taneli

    Rämeitä on montaa lajia. Erityisesti tuo käsite turvemaa on moniselitteinen. Turvemaata kun on tosiaankin niin moneen junaan.
    Minullakin parhaat kasvut ovat juuri turvemaalla, eli juuri siinä kankaan reunassa. Se kun on ojitettu kunnolla ettei vesi enää vaivaa, niin kasvaa kyllä kelvollisesti ja laatuakin. Ei siitä sitten tarvise mennä kuin muutatma sata metriä suolle päin kun on jo sellaista ojitusaluetta pienialaisesti että jos olisi laajempi alue niin, eikun ojat tukkoon.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pete

    Juuri näin Puuki ja Taneli, turvemaita on todella monenlaisia ja ne kaikki vielä kehittyvät eri tavalla kuivatuksesta tai sen puutteestaan riippuen.

    Huomionarvoista on se, että iso osa parhaista suometsistä ei ole suometsiä enää ollenkaan. Vuosikymmenten kuivatuksen ansiosta paksukin turvekerros on voinut painua niin, että turvetta on alle 30cm. Nämä vastaavat ravinteisuudeltaan kivennäismaita ja niillä uudistamiseenkin kannattaa investoida.

    pikkutukki

    Ojurilla nousi ojia avatessa perämaata ,jolloin hän huikkasi , että tämä se kyllä kasvaa . Voisiko ajatella , että jos ojittaessa ei perämaata nouse ojien pohjalta , on työ turhaa . Vai miten paksusti turvetta saa olla ?

    Korpituvan Taneli

    Jos perämaalla tarkoitat turpeen alla olevaa pohjamaata, niin kylläkai se niin on yleisesti että silloin kun sitä nousee normaali ojasyvyydeltä niin on toivoa kasvustakin.
    Tässä tullaan kuitenkin taas siihen että minkälaista se pohjamaa on, kyllähän turpeen alta saattaa löytyä pelkkää kiveä ja soraakin, silloin löydöksestä ei ole juurikaan apua.
    Minullakaan huonoin kasvu ei kyllä ole siinä kaikkein vahvimman turpeen kohdassa

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    tupe

    Leppiniemessä puu on kasvanut todella hyvin ja puut ovat tukkipuuta. Suo voi tuottaa hyvääkin puuta, mutta hoitamista se vaatii kangasmaata enemmän.

    Yhdeksän kasvukautta olen metsissäni seurannut tuhkan vaikutusta. Sen perusteella levitysintoa riittää. 10 hehtaarille olen pohjustanut urat, joille tuhkaa levitän. Lumilinko on hyvä laite pöläyttämään tuhkan noin 15 metriä puolelleen.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 130)