› Keskustelut › Metsänhoito › Tuhkalannoitus

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 130)
1 2 3 4 5 … 11 12 13

  • Tuhkalannoitus

    Lähetetty: 10.7.2015, 08:40

    Merkitty: 

    Muhokselle tehtiin aikoinaan aavan suon metsityskokeilu. Tiedotteen mukaan:

    Puuston kokonaistuotos kolmella koealueella 60 vuoden aikana (puustomittaus vuonna 2004):
    -Ei tuhkaa 45 m³/ha
    -Tuhkaa 8 t/ha 445 m³/ha eli 10-kertainen verrattuna lannoittamattomaan
    -Tuhkaa 16 t/ha 592 m³/ha eli 13-kertainen verrattuna lannoittamattomaan.

    Näyttää, että tosi hyviin tuloksiin päästään täällä pohjan perilläkin. Isommalla tuhkamäärällä on päästy 60 vuoden aikana lähes 10 kuution keskikasvuun!

    Linkki tutkimuksen tiedotteeseen tässä:
    http://www.metla.fi/mu/mu-puuntuhkakoe.htm

    Portimon metsiin on rakeistettua tuhkaa levitetty maalevityksenä ja nyt odotellaan helikopteria 8 hehtaarin töihin.

    Portimon haaveena olisi, että turvemaiden harvennuksen yhteydessä tehtäisiin aina tuhkalannoitus. Samoin turvemaiden uudistamisen yhteydessä, jos on pelkoa ravinteiden epätasapainosta tai boorin puutteesta. Itsekovetustuhkaa olisi saatavilla. Talviaikaan se pitäisi kuormata murskaavan seulakauhan läpi, että ei tule turhan suuria kokkareita.

    Kysymys palstalaisille. Onko teillä kokemuksia tuhkan omatoimisesta levittämisestä? Tai oisko vinkkiä hyvästä levityskalustosta?

    Tekijä
    Portimo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • tupe 21.2.2016, 07:21

    Olen levittänyt tuhkaa salpietarilla lannoitetulle kuivalle kankaalle ja kyllä vaikutuksen huomaa. Kuiva kangas voi olla hapan ja siellä tuhka tekee hyvää. Erityisesti lannoitukseen vaikutuksen huomaa kanervakankailla, jotka ovat happamia. Erityisesti kuusi innostuu kasvamaan.

    Tuhkaa odottelen paikalliselta lämpölaitokselta. Harvennetulla suopalstalla ovat ajourat valmiina ja uria olen tasoittanut lumella. Lingolla levitän, koska se on helppoa ja nopeaa. Tuhka on ilmaista, levitykselle tulee kulua muuan euro.

    Timppa 21.2.2016, 11:04

    Siihen minäkin uskon, että kanervakankaalla tuhkasta saattaa olla apua. Maastohan muistuttaa kanervaa kasvavaa suota. Kanervahan pyrkii estämään muiden kasvien kilpailua kaiketi joillakin myrkyillä. Jos tuhka heikentää kanervan kasvua, niin sitten kuusi elpyy.

    Itsellä omakohtainen kokemus muutaman kymmenen aarin alueesta, jossa alun perin kasvoi kuusta. Tehtiin isompi aukko, johon tämä alue kuului. Istutin kuuset, mutta niistä valtaosa kuoli. Alue alkoi kasvaa kanervaa. Täydennysistutin taas kuuset. Niistäkin valtaosa kuoli. Ja jäljellejääneistä suuri osa on tosi kituvia. Kaiketi kuusten ongelman syynä oli kanerva. Onneksi alella kasvaa jonkin verran mäntyä.

    Mustikkakankaalla tuhkasta ei taida olla apua.

    Pete 23.2.2016, 21:01

    Timppa, jos sillä kuviolla kanerva viihtyy oikein hyvin, niin se on vaan liian kuiva ja vähätyppinen kuuselle. Kanervalla on kyllä allelopatisia ominaisuuksia, eli se pyrkii estämään männyn siemenen itämistä ja sirkkataimen kasvua. En ole kuullut, että se vaikuttaisi istutustaimiin millään tavalla. Kanervakankailla tarvitaan äestys joka poistaa kanervaa tehokkaasti. Auraus olisi vielä parempi. Ja kulotus.

    Tutkimusten mikaan pelkkä tuhka ei karuilla kivennäismailla lisää kasvua käytännössä lainkaa. Kanervaa kasvava räme ja ohutkunttainen kivennäismaa ovat kyllä totaalisen erilaisia kasvupaikkoja. Se on toki yhteistä, että monemmissa typpeä on liian vähän.

    Happamuuden säätämiseen metsämaalla täällä taas uskotaan. Siitä ei ole hyötyä kuin aivan poikkeustapauksissa. Suomalisen metsän kasvit ovat sopeutuneet happamiin olosuhteisiin. Ph- nostolla ei saada lisäkasvua, mutta tuhkan sisältämällä fosforilla ja kalumilla kyllä saadaan, varsinkin turvemailla.

    Timppa 24.2.2016, 11:23

    Lähtötilanne ei ollut kanervakangas vaan sekametsä. Paikka on toki mäen päällä, mutta supra-aktiinen alue. Ei siis ole ollut mannerjään sulettua vedenpinnan alla, siis vähintäänkin kohtuu ravinteinen. Vieressä kasvavat kuuset hyvin.

    Olettaisin, että alue ennen päätehakkuuta ollut harvahko ja mäen päällä saanut runsaasti valoa, mikä on saanut kanervat kasvamaan. Aukon teon jälkeen ne ovat vallanneet alueen ja aika tehokkaasti estäneet myös mäntyjen taimettumisen.

    Uskon edelleen, että kanervilla saattaa olla vaikutusta kuusentaimien kasvuun. Onko kyseessä myrkky vai maan muuttuminen liian happamaksi, siihen osaa ottaa kantaa.

    uudehko metsänomistaja 24.2.2016, 13:45

    En ole pätevä arvioimaan tuhkalannoitteiden sopivuutta metsän kasvuun. Ilmeisesti kasvun lisääntyminen on kiistämätön tosiasia.

    Epäluuloisena luonteena epäilen kuitenkin tuhkalannoitteiden suositusten syyn löytyvän toisaalta kuin metsän kasvattamisen edistämisestä.

    Tuhka on puun poltosta syntynyttä ”jätettä”, joka sisältää kaiikia niitä puun mukana polttoon kulkeutuneita aineita, joita ei saa päästää takaIsin luontoon savukaasun tai jätevesien mukana. Eli käytännössä tuhka sisältää pienessä määrin kaikkia niitä aineita, joita puissa löytyy. Tuhkassa aineet ovat pääosin metalleiksi tai metalliyhdisteksi muuttuneina. Vaikka aineita on puussa vähän, niin palotilaan niitä rikastuu aikaa myöten niitä merkittäviä määriä.

    Polttajan on löydettävä joku keino päästä eroon tälläisistä ainakin osittain vahingollisista tai myrkyllisistä aineksista. Luontoon niitä ei voi suurina pitoisuuksina palauttaa. Tuhkan muuntaminen vaarattomioksi aineiksi olisi vaikeaa ja vaatisi rahaa. Mikäli niitä varastoitaisiin, pitäisi varastot suojata ja pitää kunnossa liki ikuisuuteen.

    Metsän lannoitekäyttö on oiva tapa jopa hyödyntää kyseisiä aineita. Pellon lannoitteeksi niitä ei ilmeisesti saa käyttää. Ainakaan vielä ei metsän lannoitekäytössä liene havaittu mitään negatiivisia vaikutuksia. Huolelliseen levittämiseen kannattaisi ehkä kuitenkin kiinnittää huomiota.

    Jätkä pätkät 24.2.2016, 15:34

    On täysin yhdentekevää, mikä on tuhkantuottajan motiivi. On kuitenkin kiistatta todettu, että turvemailla puuston kasvu kiihtyy paljon, taikka erittäin paljon.
    Nythän ei tarvita muuta kuin kalusto, jolla levitys maastoon saadaan taloudellisesti, mutta kannattavasti suoritettua.
    Aikoinaan meillä tehtiin turvemaalle peltoa useita hehtaareita, samoin kivennäismaalle, joista molemmista kertyi kantoja ja ns. liekoja melko paljon. Puutavara kasattiin raiviolle, jossa se kuivui ja sopivalla kelillä kasat poltettiin. Kasojen sijainti näkyi sekä kivennäismaan, mutta myös turvemaan peltojen kasvustoissa. Tuhkat tietysti vuosien saatossa levisivät maanmuokkauksen vaikutuksesta , joten niin selvästi eroittuvia laikkuja ei enää muutaman vuoden kuluttua näkynyt.
    Sen aikuisella kalustolla tuollaisen puumäärän kuljettaminen metsänreunaan olisi ollut melkomoinen urakka ja tullut jopa kalliiksikin.

    pikkutukki 27.2.2016, 08:32

    Kolmekymmentä hehtaaria irtotuhkattu 2007 , määrä oli 180 000 kiloa eli 6 tonnia hehtaarille . Kemeraa tuli ja oma osuus noin satanen /ha . Tämän päivän kustannuksista en tiedä . Silloin oli metsäkeskuksessa töissä miehiä !

    tupe 29.2.2016, 05:13

    Hehtaarikustannuksena 100 euroa on edullinen, kun huomioi tuhkan pitkän lannoitusvaikutuksen.

    Jätkä pätkät 29.2.2016, 07:41

    Sata euroa / ha on varsin edullinen, eikä hinta varmaan merkittävästi nousisi, vaikka hehtaarille rojauttaisi 50 % enemmänkin.
    Metsäkeskuksessa ei tarvita MIEHIÄ – riittää se, että on yksi henkilö, joka pistää homman pyörimään.
    Esim ketjuttamalla kohteet päästään huomattaviin säästöihin kuljetus – ja levityskaluston käyttösuhteessa.
    Pohjanmaalla on ojitettuja soita, joissa täystiheä männikkö ja ravinnepuutos, joka hoituisi tuhkalla.
    Siis sellaisia soita on kymmeniätuhansia hehtaareita.

    pikkutukki 29.2.2016, 08:18

    Juuri näin . Tarvitaan HENKILÖ , joka aktiivisesti markkinoi hankkeet ja toteuttaa ! Ei niin , että pyritään toimistossa pöydän alle , jos tulee asiakas . No markkinatalous on tullut näihinkin ja tulosta on tultava !

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 130)
1 2 3 4 5 … 11 12 13