› Keskustelut › Metsänhoito › Tuhkalannoitus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 130)
1 2 3 … 11 12 13

  • Tuhkalannoitus

    Lähetetty: 10.7.2015, 08:40

    Merkitty: 

    Muhokselle tehtiin aikoinaan aavan suon metsityskokeilu. Tiedotteen mukaan:

    Puuston kokonaistuotos kolmella koealueella 60 vuoden aikana (puustomittaus vuonna 2004):
    -Ei tuhkaa 45 m³/ha
    -Tuhkaa 8 t/ha 445 m³/ha eli 10-kertainen verrattuna lannoittamattomaan
    -Tuhkaa 16 t/ha 592 m³/ha eli 13-kertainen verrattuna lannoittamattomaan.

    Näyttää, että tosi hyviin tuloksiin päästään täällä pohjan perilläkin. Isommalla tuhkamäärällä on päästy 60 vuoden aikana lähes 10 kuution keskikasvuun!

    Linkki tutkimuksen tiedotteeseen tässä:
    http://www.metla.fi/mu/mu-puuntuhkakoe.htm

    Portimon metsiin on rakeistettua tuhkaa levitetty maalevityksenä ja nyt odotellaan helikopteria 8 hehtaarin töihin.

    Portimon haaveena olisi, että turvemaiden harvennuksen yhteydessä tehtäisiin aina tuhkalannoitus. Samoin turvemaiden uudistamisen yhteydessä, jos on pelkoa ravinteiden epätasapainosta tai boorin puutteesta. Itsekovetustuhkaa olisi saatavilla. Talviaikaan se pitäisi kuormata murskaavan seulakauhan läpi, että ei tule turhan suuria kokkareita.

    Kysymys palstalaisille. Onko teillä kokemuksia tuhkan omatoimisesta levittämisestä? Tai oisko vinkkiä hyvästä levityskalustosta?

    Tekijä
    Portimo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä pätkät 17.2.2016, 12:28

    Paikallislehdessä oli tänään juttua, kun levittivät kuorenpoltossa syntynyttä tuhkaa metsätraktorilla ja levittimellä Lehtimäellä.
    Turvemaalle pistivät 5000 kg / ha ja työmaalla oli pinta-alaa 28 hehtaaria.
    Hintaa lannoitukselle tuli n. 300 € / ha. Helikopterilla sanottiin maksavan n. 500 € / ha. sillä onnistuisi kesälläkin levittää.
    Aika kovasti väittävät turvemaan kasvun lisääntyvän ja vaikutus yli kaksikymmentä vuotta.

    metsänvartija 17.2.2016, 17:48

    Sinkki ämpärillä olen vienyt suolle pystykarsitun valiorungon juurelle tuhkaa ym. biojätettä.

    Hyvin näyttää kasvavan.

    kisi 19.2.2016, 10:11

    Identtinen toimintamalli minulla metsänvartijan kanssa ? Pienessä mittakaavassa.

    Aamun radiouutisissa hehkutettiin puutuhkan erinomaisuutta lannoitteena. Metsäkeskuksen asiantuntija säesti Veli-Jussi Jalkasta, joka valisti kuulijoita mainiten muun muassa, että yksi tuhkalannoitus riittää yhden puusukupolven ajaksi. Ja edelleen, että kaiken maailman biotaloushankkeille riittää Suomessa raaka-ainetta ”hyppien keikkuen” (tätä ilmaisua hän nimenomaan käytti!), kunhan metsien hoito ja korjuupuoli saadaan toimimaan.

    Anton Chigurh 19.2.2016, 10:26

    Nimimerkkien tapaamisessa muutama vuosi sitten sahalan parooni velijussijalkanen mainitsi myös puumäärän joka on helposti tuotettavissa hänen metodejaan (kertoi harjoittavansa metsätalouttaan niinsanotusti vasemmalla kädellä) noudattaen: 180 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa.
    Hänen mukaansa kaikki käyttämämme energia olisi tuotettavissa puulla, jonka lisäksi täällä vallitsisi ennennäkemätön vauraus.

    Timppa 19.2.2016, 11:29

    Mikähän se totuus siitä tuhkasta kivennäismaalla on? Kerran selvitin asiaa ja . löytyi ihan päinvastaisia tutkimustuloksia. Oli myös havaintoja, että liian emäksinen maa on haitallista havupuille, jotka ovat tottuneet saamaan hivenaineita happamasta maasta.

    Ei siis liene täyttä varmuutta, että aina olisi hyödyksi. Riippuu varmaan monista maaperän ominaisuuksista.

    Jätkä pätkät 19.2.2016, 11:58

    Kun on tehty uudistusalan kulotus hyvissä olosuhteissa kivennäismaalle, on tulokset metsänkasvatuksen kannalta olleet hyvät ja puusto on ollut hyväkasvuista ja tervettä.
    Kulotuksen jälkeen yleensä marja – ja sienisadotkin ovat olleet oikein hyvät.
    Lisäksi kannoissa mahdollisesti piileskelevät tuhohyönteiset tuhoutuvat samoin kuin kuusen tyvilaho huomattavasti vähenee.
    Kulotuksessa alueelle tulee tuhkaa melko reippaasti ja hiiltynyt puuaines omalta osaltaan edesauttaa metsäluonnon monimuotoisuutta elättämällä lajeja, jotka ovat hiilestä riippuvaisia.

    Kasvuntekijä 19.2.2016, 12:56

    Portimon avaukseen. Tuhkalannoitetta on saanut nyt parin kuukauden ajan K-maatalouksista. Tuote on meidän uusi tuhkalannoite PK3000, jolla ravinnemäärissä pääsee suosituksiin 3000-4000 kg/ha määrällä. Aiemmin käytössä olleista metsätuhkista poiketen tässä aina lisänä myös boori. Toimitustapa 700 kg säkki.

    Uusi tuote rakeisuudeltaan 0-20 mm, joten sen voi levittää tavallisella, simppelillä traktorin pintalevittimellä.

    – Heikki, Ecolan Oy

    Timppa 19.2.2016, 13:06

    Meikäläisen omakohtainen kokemus ”kulotuksesta” on puolen hehtaarin suuruinen metsäpalon männikköön tekemä aukko. Kokemus ei ollut rohkaiseva. Hirvet söivät syntyneet männyntaimet lähes 100-psenttisesti. Luulen, että taimissa oli vähän typpeä. Siksi ne maistuivat. Olen nimittäin saanut sellaisen käsityksen, että typpi palaa kulotuksessa taivaan tuuliin. Tämä alue jouduttiin sitten täydennysistuttamaan kuuselle, jonka kasvua taivaalta tuleva typpi avittaa.

    Totta tietysti on, että metsäpalon jälkeen alueelle kasvaa kunnon metsä ja tulee marjoja. Joskus se kyllä vaatii aikaa. Olen joskus Lukijan kuviin lähettänyt kuvia 1911 olleen suuren metsäpalon jälkeen syntyneestä männiköstä. Hyvännäköistä se on parin harvennuksen jälkeen ja kasvaa hyvin mustikkaakin.

    Kasvuntekijä 19.2.2016, 13:48

    Tuhkalannoitteelle ilma typpeä löytyy rajatusti käyttöä myös kangasmailta. Kun P ja B sekä hivenravinteet saadaan kohdilleen, kasvu lisääntyy varsinkin rehevillä paikoilla. Eli sama mekanismi kuin turvemailla… jos alustassa on reilusti typpeä, lisää muiden ravinteiden korjaaminen kasvua. Vaikutus heikkenee mitä karummalle paikalle mennään.

    – Heikki, Ecolan Oy

    A.Jalkanen 19.2.2016, 14:36

    Eipä ole kokemuksia levityksestä, mutta paras hyötysuhde saavutettanee, jos tuhkaa levitetään nimenomaan metsänkasvatuskelpoisille soille eikä kivennäismaille.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 130)
1 2 3 … 11 12 13