› Keskustelut › Metsänhoito › Tuhkalannoitus

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 130)
1 2 3 … 10 11 12 13

  • Tuhkalannoitus

    Lähetetty: 10.7.2015, 08:40

    Merkitty: 

    Muhokselle tehtiin aikoinaan aavan suon metsityskokeilu. Tiedotteen mukaan:

    Puuston kokonaistuotos kolmella koealueella 60 vuoden aikana (puustomittaus vuonna 2004):
    -Ei tuhkaa 45 m³/ha
    -Tuhkaa 8 t/ha 445 m³/ha eli 10-kertainen verrattuna lannoittamattomaan
    -Tuhkaa 16 t/ha 592 m³/ha eli 13-kertainen verrattuna lannoittamattomaan.

    Näyttää, että tosi hyviin tuloksiin päästään täällä pohjan perilläkin. Isommalla tuhkamäärällä on päästy 60 vuoden aikana lähes 10 kuution keskikasvuun!

    Linkki tutkimuksen tiedotteeseen tässä:
    http://www.metla.fi/mu/mu-puuntuhkakoe.htm

    Portimon metsiin on rakeistettua tuhkaa levitetty maalevityksenä ja nyt odotellaan helikopteria 8 hehtaarin töihin.

    Portimon haaveena olisi, että turvemaiden harvennuksen yhteydessä tehtäisiin aina tuhkalannoitus. Samoin turvemaiden uudistamisen yhteydessä, jos on pelkoa ravinteiden epätasapainosta tai boorin puutteesta. Itsekovetustuhkaa olisi saatavilla. Talviaikaan se pitäisi kuormata murskaavan seulakauhan läpi, että ei tule turhan suuria kokkareita.

    Kysymys palstalaisille. Onko teillä kokemuksia tuhkan omatoimisesta levittämisestä? Tai oisko vinkkiä hyvästä levityskalustosta?

    Tekijä
    Portimo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • tupe 22.1.2018, 17:42

    Tuhkasta pitää olla analyysi ja sen mukaan levitetään, että fosforia tulee vähintään 40 kg/ha. Ylitys ei haittaa, jos raskasmetalleja ei ole liikaa. Itse olen laittanut metsiini 15000 kg/ha tuhkaa, jonka mukana on mennyt 60 kg fosforia hehtaarille. Kokonaislevitysmäärä ylitti äsken miljoonan kilon rajan.

    Petkeles 22.1.2018, 17:57

    Peten suureksi riemuksi todettakoon että mutukan lisäselvitys paljastaa kasvupaikan varputurvekangasta lähestyväksi muuttumaksi. VT ravinteisuustasoltakin olisi voinut jostain suopursuja bongata.

    Petkeles 22.1.2018, 18:06

    Ai niin Pete, isovarpuräme on luonnontilainen suo. Nykyään puhutaan varputurvekankaasta heti kun siihen vedetään ojat.

    Terveisin: Pätijöistä pätevin

    wanhajätkä 22.1.2018, 19:03

    En väitä tietäväni liikaa. Olen kuitenkin lukutaitoinen ja jotenkin ymmärränkin vielä lukemaani. Lasken ojalan laskuopin mukaan vieläkin.Peten rassimittaus turpeen paksuudesta on kyllä suuntaa antava. Neulasanalyysit aistien apuna on paljon käyttökelpoisempi. Sitä itse käytän. Rassi kyllä käy pienien kuvioiden arviointiin.. ehkä. Samoin suotyypin arviointi. Luonnosta löytyy vaan ritirinnan monenlaista kuvioa. Jos puhutaan kymmenien ha levityksestä kerralla maakylvönä väistely turvekerroksen paksuuden mukaan on mahdotonta eikä laskuopin mukaan kannattavaa. Puhumattakaan että kopteri hujauttelee alueen läpi… Keskimäärä on keskimäärä ja menen kyllä saran päästä päähän levittimen luukkuun koskematta. Matkalle sattuu varmasti myös aloja josssa tuhka on vain tuhkaa ja teho ei ole niin hyvä. mitäpä sitten, ei se huononna. Typpeä en nuin ruiluittelisi rassisuunnitteluun nojaten.  Lannoittamisesta minulla on kokemusta teollisten lannoitteista metsään jo liki 50 vuotta. Lustokaira on ollut käytössä ja lannoitettujen  alojen hakkuita on ollut ensiharvennuksista päätehakkuisiin. Ureaa tai Suometsien PK-lannoitetetta levittelin -70 luvulla.

    Mielenkiintoista. Muistatko tupe mistä löysit niin puhdasta tuhkaa että raskasmetallien osalta voi käyttää nuinkin suuria määriä hehtaarille. Sehän olisi sallittua silloin myös peltoviljelyyn kohtuu levitysmäärinä…Miljoona kiloa tuntuu suurelta määrältä…sehän on tuhat tonnia…

    tupe 22.1.2018, 20:07

    Ei se tunnu, kun se todella on suuri määrä.

    wanhajätkä 22.1.2018, 20:37

    Heh onhan se…mulla se on toistatuhatta tonnia mutta kyllähän miljoona kuulostaa paremmalta

    mehtäukko 22.1.2018, 20:49

    Meikällä oli parikymmentä vuotta sitten kova polte alkaa pölistellä tuhkaa omiin kohteisiin.Lämpölaitoksen ukko lupasi ja lupasi, mutta lopulta koko homma töksähti raskasmetalleihin.

    Määrässä taisi olla niin paljon turvetuhkaa, ettei olisi pelittänyt muutenkaan.

    wanhajätkä 22.1.2018, 22:00

    Kemijärven Lämmön tuhkan raja tulee vastaan arseenipitoisuudessa. Käyttö on sallittu vain metsätaloudessa. Merkittävä kasvuun lisäys saadaan 2,6 t / ha levitysmäärällä.Tällöin fosforia tulee 30kg ja kaliumia 33kg hehtaaille. Enimmäislevitysmäärä 5,9 tonnia on laskettu arseenin mukaan, jonka  kertymä saa olla korkeintaan 160g/ha 60 vuoden ajanjaksona.

    Levitin maksimissaan 5,8 tonnia.

    Keitelegroupin tuhkassa raja tulee vastaa kadmiumissa.Nyt ei mulla ole analyysit tarkistettavissa levitysmäärä on n.3000tonnia. Kalin ja fosforin yhteismäärä yhteismäärä on 7. Ätyä ainetta.

    Kaikkeen löytyy raja-arvot googlettamalla.

    Jätkä 23.1.2018, 00:02

    Kyllä täällä Etelä- ja Väli-Suomessa yleensä turvekankaat ovat hyviä puuta kasvamaan. Kun turvetta on kivennäismaan päällä alle 40 senttiä, toimii ojitus kohtalaisen hyvin ja havupuusto pärjää, kunhan saa ravinteet tasapainoon.

    Turvemailla on normaalisti typpeä ihan riittävästi, mutta puuntuhkasta tulee niitä puuttuvia ravinteita ja siellä tuhkalannoitus lisää puunkasvua aivan silmissä. Typpeä turvekankaille on yleensä tarpeetonta levitellä.

    Mustikkaturvekankaalla kuusikin kasvaa reippaasti ja turpeen ollessa ohuehko, pysyvät kuuset sen verran suorassa ojanpenkkoja lukuunottamatta, että ne useinkin kelpaavat tukiksi.

    Keski-pohjanmaalla ja lapissa  vähäravinteiset turvekankaat olisi ollut syytä jättää metsittämättä, taikka ne ehkä kannattaisi ennallistaa.

    Pete 23.1.2018, 14:00

    Eipä tässä kannata erityisemmin riemuita. Arvaukseni osui (jos osui) oikeaan sen takia, että näitä isovarpurämeistä ojituksen myötä kehittyviä varputurvekankaita ja sen ykköstyyppiä on niin paljon. Varputurvekankaan jako I ja II tyyppiin on aika uusi asia, mutta se on yhtä perusteltua kuin puolukka- ja mustikkaturvekankailla.

    Turvekerroksen paksuuteen, ja sen ohenemiseen, ei jostain syystä ole 90-luvun jälkeen kiinnitetty huomiota. Suometsien ravinnetaloudesta on kirjoiteltu paljon, mutta media ei ole turvekerroksen paksuuden merkitykseen herännyt ja asiantuntijoilta se on jäänyt mainitsematta. Suometsien hoidon koulutus on ajettu jokseenkin alas kun uudisojituksia ei enää pitkään ole tehty. Minulle on ollut yllätys, että metsä-ammattilaiset eivät tiedosta sen merkitystä. Metsä määritellään suometsäksi sen perusteella, että se näyttää suometsältä (ojat, kenttäkerroksen kasvit jne.), tuoksuu suometsältä, on karttaan merkattu suoalueeksi ojineen ja metsävaratiedossa se on merkattu suometsäksi. Näin siis siitäkin huolimatta, että kyseessä on korkeintaan entinen suometsä.

    Teollisen NPK-lannoitteen levittäminen suometsään oli aivan normaalia ja tutkittuun tietoon perustuvaa toimintaa vielä 80-luvulla. Nyt siitä ei tietenkään haluta puhua enää mitään. En suosittele sitä itsekään kuin aivan poikkeustapauksiin. Niitä ovat lähinnä juuri nämä tukkikynnyksellä olevat ohutturpeiset karuhkot suometsät. Ja näissäkin tapauksissa vain harkiten. Jos vaikkapa ojat on jostain syystä hiljattain perattu, niin en levittäisi sinne mitään. Jos taas ojat ovat jo tukossa ja vesitalous pysyy kunnossa haihdunnalla (puuta yli 100mottia/ha) niin en näe mitään estettä maltilliselle NPK lannoitukselle. Mitään valtavirtaa siitä ei enää koskaan tule, mutta mikäli yksittäinen valveutunut metsänomistaja haluaa nopeuttaa hakkuukiertoaan, niin ei siitä kenellekään/millekään haittaakaan ole.

    Wanhajätkä on aivan oikeassa käytännön toiminnan suhteen. Ei isoja alueita kannata palastella pieniin ositteisiin. Kuitenkin todella paljon löytyy entisiä suometsiä jotka näyttää suometsiltä mutta eivät niitä enää ole. Kuvion keskellä on ehkä pieni lämpäre paksuturpeisempaa, mutta kannattaako sen takia levittää koko kuvio tai ylipäätään mitään?

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 130)
1 2 3 … 10 11 12 13