Keskustelut Metsänhoito Tuhkalannoitus

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 130)
  • Tuhkalannoitus

    Merkitty: 

    Muhokselle tehtiin aikoinaan aavan suon metsityskokeilu. Tiedotteen mukaan:

    Puuston kokonaistuotos kolmella koealueella 60 vuoden aikana (puustomittaus vuonna 2004):
    -Ei tuhkaa 45 m³/ha
    -Tuhkaa 8 t/ha 445 m³/ha eli 10-kertainen verrattuna lannoittamattomaan
    -Tuhkaa 16 t/ha 592 m³/ha eli 13-kertainen verrattuna lannoittamattomaan.

    Näyttää, että tosi hyviin tuloksiin päästään täällä pohjan perilläkin. Isommalla tuhkamäärällä on päästy 60 vuoden aikana lähes 10 kuution keskikasvuun!

    Linkki tutkimuksen tiedotteeseen tässä:
    http://www.metla.fi/mu/mu-puuntuhkakoe.htm

    Portimon metsiin on rakeistettua tuhkaa levitetty maalevityksenä ja nyt odotellaan helikopteria 8 hehtaarin töihin.

    Portimon haaveena olisi, että turvemaiden harvennuksen yhteydessä tehtäisiin aina tuhkalannoitus. Samoin turvemaiden uudistamisen yhteydessä, jos on pelkoa ravinteiden epätasapainosta tai boorin puutteesta. Itsekovetustuhkaa olisi saatavilla. Talviaikaan se pitäisi kuormata murskaavan seulakauhan läpi, että ei tule turhan suuria kokkareita.

    Kysymys palstalaisille. Onko teillä kokemuksia tuhkan omatoimisesta levittämisestä? Tai oisko vinkkiä hyvästä levityskalustosta?

  • Pete

    Petkeles, annetuilla tiedoilla en pidä kyseistä kohdetta muuttumana. Siellähän on ihan hyvä puusto. Ravinnetila on sinällään tasapainossa, mutta typpeä on vaan niukanlaisesti. Tuotantopuusto on ihan ok, huippuluokan tukkia sieltä ei saa, mutta kannattaa pyrkiä järeyttämään sitä jotta pääsee kohtuu ajassa kohtuu tukkiprosentyiin. Tuhka ei tuolla kohteella ole näillä tiedoilla oikea ratkaisu.

    Se on kyllä sääli kun metsä-ammatilaiset ja metsänomistajat eivät selvitä turvekerroksen paksuutta. Turverassin voi jokainen tehdä ohuesta rautatangosta. Ei maksa paljon ja hyvin helposti saa käsityksen turvekuvion turpeen paksuudesta. Kun turvekerros on alle 40cm, niin kyseessä ei ole enää suometsä vaan entinen suometsä. Näin siis puiden ravinnetalouden osalta.

    wanhajätkä

    Olen jokseenkin erimieltä Peten kanssa kaupallisen tuhkan parenmuudesta. Rovaniemellä rakeistetaan terveyslannoitetta lämpölaitoksen tuhkasta. Otso sitä markkinoi yksinoikeudella. Ja varsin epämääräisti. Otson mies soitteli ja kauppas. Olihan se niin ylivoimaista tavaraa hänen mielestä. Onhan sitä terästetty. Pyysin analyysituloksia…Öhöm, sitä on terästetty….miten? No en nyt muista mutta onhan se niin paljon parempaa… Se on 350 ha jos et itse ota kemeraa…me hoidetaan sekin. Pannaan neljätonnia hehtaarille….tai jos haluat voidaan panna vaikka seittemän. Mites arseeni ja kadmium pitoisuudet. Hoidossa ovat. Hommasin näytteen joka analysoitiin…. ainakaan sitä näytettä ei ollut terästetty muuta kuin vedellä. 7000 määrällä suorastaan myrkkyä. Sattukohan mulle vain ammattitaidoton myyntimies. Tuotanto oli pyörinyt jonkun aikaa ja ovat voineet oppiakkin jo jotakin.  Säkin tuoteselostetta en nähnyt. Omavalvonta tuottajalla on hyvinkin ohjeistettu Eviran valvonnassa. Jos se toteutetaan niin tuoteslosteeseen voi kyllä luottaa.

    Pakkasilla poltetaan paljon turvetta ja tuhkan pitoisuudet muuttu poltetun raaka-aineen mukaan. Turvetuhka ei rapposta ole. Sahojen kuori-ja puuhaketuhka on ihan eri tason tavaraa…

    Pete

    Kyllä me ollaan samaa mieltä. ”Kaupallisuus” ei tosiaan ole mikään tae tuhkan laadusta. Löytyy tosin sellainenkin toimija joka toimittaa mitä lupaa ja on tehnyt sitä jo kohta 10 vuotta. Se toimija ei olekaan ”tuhkan tuottajan” kyljessä kiinni/omistuksessa vaan hakee parhaita jakeita. Niitä on taatusti saatavilla mutta vaatii pitkäjänteisyyttä ja moraalia toimia niin. Voimalaitoksen näkökulmasta on tarve päästä jätteestä eroon eikä jaotella sitä parempiin ja huonompiin osiin. Turvetta jos on poltossa mukana niin lähtökohta on metsälannoitukseen jokseenkin kelvoton. Parasta olisi koivukuoren tuhka, mutta siinä jostain syystä nämä raskasmetallit ovat aina koholla.

    Mutta oli tuhkan laatu mitä tahansa, ja on se sitten vaikka lähes ilmaista, niin ohutturpeisille rämeille sitä ei kannata ajaa. Paksuturpeisia alkujaan puuttomia suometsiä on aivan tarpeeksi, niillä tuhkan (tai pikemminkin fosfori ja kalium lisäyksen) vaikutus voi olla todella dramaattinen.

    Ammattitaitoa on tunnistaa mitä missäkin kannattaa ja ei kannata tehdä. Ammattiylpeyttä on toimia sen mukaan.

    Petkeles

    Paikka on alussa annettujen kuviotietojen mukaan muuttuma. Hyvä puusto siellä voi olla siitä huolimatta. Sen sijaan kasvupaikan ravinnetasapainon ja puuston laadun määrittäminen ja toimenpideketjun antaminen keskustelufoorumilla on huuhaata.

    A.Jalkanen

    Hyvä kuva lukijoiden kuviin ja turvekerroksen paksuusmittaus auttaisi vertaisanalyysissä. Itse asiassa jos on epävarma lannoituksesta, kannattaa teettää neulasanalyysi. Ei ole kallis ja tulokset tulevat muutamassa viikossa.

    Ohjeet:

    http://viljavuuspalvelu.fi/sites/default/files/sites/default/files/neulas-_ja_metsamaasaate.pdf

    harrastelija

    Tuossa lähikohteessa tekemäni tuhkalannoitus meni juuri rataa: * neulasnäyte silmämääräisen tarkastuksen jälkeen Muhoksen tutkimusasemalle (ei näytä enää olevan toiminnassa?) Tuloksena todettiin boorin puute, kuten silmämääräinen arvioinnissa. Kemerassa hyväksyttiin terveyslannoituksena.

    Ropsautettiin helikopterilla 12 ha, eli 1 rekallinen raestettua ja boorilla terästettyä tuhkaa, Sillloin vain 2 toimittajaa löysin Suomesta. Siitä on jotain 10 vuotta. Tuulenkaatoja kerätessä otin tyvikiekon eräästä kuusesta, vuosilusto oli lannoituksen jälkeen n. 10 mm. Alue oli ojitettu aikaisemmin ja kivennäinen oli osittain melkein pinnassam, mutta välistä oli kyllä syviä turveputureitakin.

    Pete

    Huuhaata tai ei niin toivottavasti tästä seuraa ainakin se, että mutukka selvittää turvekerroksen paksuuden (se tieto riittää, etä onko turvetta yli vai alle 40cm). Jos se on alle, niin NPK lannoitus typpipainotuksella varmasti toimii ja toisaalta tuhkalannoituksesta ei ole juurikaan hyötyä.

    Mutukka kertoi, että kenttäkerroksena on suopursua. Vaikuttaa vahvasti isovarpurämeeltä. Isovarpurämeistä ei kehity kakkostyypin puolukkaturvekankaita, joilla ravinne-epätasapaino on hyvin tyypillistä.Petkeleen iloksi myönnettäkööön, että voin tietysti olla väärässäkin.

    Ykköstyypin varputurvekankailla ei ole ravinne-epätasapainoa, mutta typestä on selkeää niukkuutta. Puuston rakenne ja metsänomistajan tavoitteet määrittävät kannattaako lannoitus.

    Olisi hyvä nähdä muutama kuva kohteelta niin voin jatkaa viisastelua.   Muistuttaako joku näistä kuvista Mutukan kohdetta? https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/puustorakenteet-ja-metsankasvatus-turvemailla-saarinen.pdf

     

    Pete

    Anneli on ihan oikeassa, neulasanalyysi voisi olla paikallaan, mutta turvekerroksen paksuus täytyy aina ensin selvittää. Ei neulasanalyysikään anna selkeitä raja-arvoja milloin terveyslannoitus kannattaa ja milloin ei. Analyysi on vain yksi apukeino. Selkeät tapaukset ammattilaisen tulee erottaa ilman analyysiäkin.

    Joku ihme vimma tähän lannoitukseen tuntuu liittyvän. Ilmeisesti ”kemeran himo” on niin voimakasta, että ollaan valmiita lannoittamaan ohutturpeisiakin rämeitä, vaikka lisäkasvua ei niillä saada, ja maksetaan se 60 prosenttia kustannuksista.

    Taviokuurna

    Hyvä esiinnosto Portimolta; tänään Hesarissa oli at-artikkeli karujen soiden ennallistamisesta, ei patoja ojiin, vaan tuhkaa suolle, ruoka tuo metsän perässä ja kasvaa huimasti eli sitoo hiiltä puuhun.

     

    mutukka

    Pete, kohde muistuttaa eniten kuvaa, jossa on varputurvekangas I.  Räme on ojitettu ensimmäisen kerran joskus 60- luvulla ja kunnostusojitus on tehty 90-luvulla. Turpeen paksuutta en ole vielä mitannut.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 130)