› Keskustelut › Metsänhoito › Tuhkalannoitus

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 113)
1 2 3 … 10 11 12

  • Tuhkalannoitus

    Lähetetty: 10.3.2022, 14:36

    Merkitty: 

    ”Tuhkalannoitus lisää metsien hiilinielua. Sen määrä voitaisiin jopa nelinkertaistaa. Jutussa on laskeskeltu että tuhkalannoituksella saadaan ainakin noin 3 kuutiometriä lisäkasvua hehtaarille vuodessa. Parhailla kohteilla selvästi enemmän.”

    Mistähän nämä A.Jalkasen kasvuluvut ovat peräisin?

    Tapion julkaisu: Puutuhkalannoituksen vaikutus kasvuun

    Mervi Matilainen

    Tämän tutkimuksen mukaan kasvunlisäykset olivat  merkittävästi vaatimattomat kasvuluvut kuin 3 kuutiota vuodessa.

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jean S 23.3.2022, 21:58

    Mielenkiintoinen eepos sinänsä Verkasalolla ym., kirjoittajat tuovat lisäksi esiin, että pikkutukilla on keskeinen rooli suometsätalouden kannattavuudessa, kun puut jäävät pieniksi mutta hyvälaatuisiksi ja että viat ovat pääasiassa tyvilenkoutta. Kirjoittajat arvioivat ilman tutkimustietoa, että myöhemmät puusukupolvet olisivat parempilaatuisia kuin luontaisesti syntyneet, aluksi hidaskasvuiset männyt. Lisäksi kirjoittajat tuovat esiin erilaisia aiempia tutkimustuloksia siitä, ovatko puut heikkolaatuisempia ojan varressa vai keskisaralla päätymättä oikein mihinkään ihmeelliseen näkemykseen.

    Kysymys onkin sitten, että mitä tästä pitäisi seurata suometsien hoidon näkökulmasta.

    Jos ajatellaan kunnostusojitusta ja lannoitusta, niin kemera-tukia ei voi saada päätehakkuumetsään/aukkoon. Toisaalta taas heikkolaatuisen suometsän kasvattaminen kovin järeäksi ei välttämättä ole kannattavaa. Terveyslannoituksen vaikutusaika lienee kohteesta riippuen siellä 15-30 vuoden välillä.

    Päädymmekö siis tästä siihen, että luontaisesti syntynyt suometsä kannattaisi siis useimmiten kunnostusojittaa ja lannoittaa yhteiskunnan tuella jo jossain 13 cm rinnankorkeusläpimitan paikkeilla – ehkä jopa ensiharventamattomana, jos runkoluku ei ole kovin suuri – ja tämän jälkeen odottaa 15 vuotta, jonka jälkeen metsikkö päätehakataan yhden tukin puina ja kuituna ja jäädään odottamaan parempilaatuista toista puusukupolvea, joka saa nauttia taimikkovaiheessa tasapainoisista ravinneolosuhteista?

    Puuki 24.3.2022, 08:44

    Joskus vuosia sitten on tehty  tutkimus jossa selvitetty mitä kannattais tehdä heikkolaatuiselle istutusmännikölle. (70-luvulla istutettiin liian reheville pohjille mäntyä).    Sen tuloksista jäi mieleen lopputulos, että jo n. 15 %:n tukkipuuosuus riittäisi edelleen kasvatuksen jatkamisen parempaan kannattavuuteen kuin avohakkuun tekeminen keskenkasvuiseen metsään.

    Pikkutukin saannon ottaminen huomioon olisi aiheellista muuallakin kuin vain turvemailla.  Se lisää hakkuutuloa selvästi  ja kannattaa melkein aina milloin metsä on sen korjuuseen sopivan kokoista,  ja niitä aihioita on riittävän paljon /ha.

    Jätkä 24.3.2022, 17:07

    Mutta – mutta…. Väkisin ei kannata tukkia yrittää vääntää, eikä siihen ole tarvetta ainakaan sen takia, että tukista olisi pulaa.

    Tuo nuoresta iso-oksaisesta ja vinosyisestä puusta tehty sahatavara on niin halvalla myytävää normaalitilanteessa, että sen tuottaminen on tappiollista.

    Ei kertakaikkiaan kannata. Käytännössä normaalissa markkinatilanteessa ne huonolaatuiset pöllit menevät sahalla joko suoraan hakkuriin, taikka sellaisenaan sellutehtaalle.

    Pikkutukit, jotka ovat täysin laatuvaatimusten mukaisia, ovat aivan eri juttu, mutta pitää muistaa, että mitä pienempi on pöllin läpimitta ja mitä pidempi se on, sitä suorempi sen täytyy olla. Jos ette ole ikinä sahanneet uhuempia tukkeja ( 12 – 14 cm), niin ette tosiaankaan tajua suoruuden merkitystä.

    pystykorvat 24.3.2022, 18:00

    Jätkä

    ”Tuo nuoresta iso-oksaisesta ja vinosyisestä puusta tehty sahatavara on niin halvalla myytävää normaalitilanteessa, että sen tuottaminen on tappiollista.”

     

    Kerroppas Jätkä mistä ja milloin sitä halvala myytävää sahatavaraa löytyisi. Ei ole tullut vastaan ainakaan  näissä Oulun lautatavarakaupoissa. Olisi paljonkin käyttöä juuri sellaiselle halvalla myytävälle.  Hinta ei jousta alaspäin.

    Jätkä 24.3.2022, 20:28

    Normaalitilanteessa!

    Nyt sekin ”Kotimaanlaatu” myydään parin vuoden takaisella US-laadun hinnalla.

    metsä-masa 24.3.2022, 20:31

    Itä-Suomessa taitaa olla hieman paremmat markkinat turvemaalla kasvaneille tukille, koska tällä alueella on tavalliata enemmän yksityisiä sahireita. Sahureilla on pituusvalikoima tavallista laajempi, alta neljän metsrin olevia mitojakin useita. Lisäksi sahureilla on vaihtokauppaa hirsitalovalmistajien kanssa, jonne ohjaavat hieman heikompi laatuista hirsitukkia.

    Yleinen käytäntö on, että sahureilla on katkontavalikoimaa myös pikkutukin latvamitoille, siitäkin on hyötyä saannossa, koska turvemaan tukkirungot on yleensä lyhyempiä. Hirsitukki laatu on myyjälle arvokas laji, tukissa sallitaan mutkaisuutta kun mutkan jälkeen palataan samaan linjaan, yleensä hirsitukki on samaa hintatasoa kun ko. leimikon normaalitukki.

     

    Puuki 18.4.2022, 11:16

    <p>Hiilinielun lisääminen tuhkalannoituksella turvemailla on paljon parempi tapa kuin ennallistaminen, jos kasvupaikalla on mahdollista lisätä puun kasvua riittävästi. Eräässä tutkimuskohteessa verrattiin tuhkalannoituksen vaikutusta ennallistamisen vaikutuksiin kasvihuonekaasujen suhteen.   Lannotus lisäsi CO2:n sitoutumista puustoon; yht. 4,9 tn/ha/v, maaperäpäästöt  1,9 tn/ha/v.  CH4 päästöt oli 0,01 tn/ha/v (  0,3 co2-ekvtn .)    Ennallistamisessa maaperän CO2-päästöt  1,5 tn , puustoon co2-sitoutuminen  1,2 tn/ha/v ja CH4-päästöt oli 0,04 tn/ha/v . (Joka on co2-ekv tn;na n. 30 x 0,04= 1,2 tn) . Päästötaseet : 3,3 Co2ekv-tn/ha/v sitoutumislisä lannotuksella  vs 0,9 C02ekv-tn /ha/v  päästölisä ennallistamisella.</p>

    Kurki 18.4.2022, 12:01

    (Joka on co2-ekv tn;na n. 30 x 0,04= 1,2 tn) .

    Pitäisikö ekv-kertoimen olla 72, kun on alkavasta lyhytaikaisesta (20v) päästöstä kyse?

    Wiki: Methane is an important greenhouse gas with a global warming potential of 34 compared to CO2 (potential of 1) over a 100-year period, and 72 over a 20-year period.

    Ennallistamisessa maaperän CO2-päästöt 1,5 tn , puustoon co2-sitoutuminen 1,2 tn/ha/v ja CH4-päästöt oli 0,04 tn/ha/v .

    Tuo maaperän CO2-päästö on yllättävä, sillä runkopuuston kasvu olisi luokkaa 1m3/ha/v ja turvemaapohja olisi tällä perusteella karu, joka päin vastoin sitoo hiiltä kuin päästää Ojasen mukaan.

    A.Jalkanen 18.4.2022, 12:20

    Samoin kuin Kurki pidän maaperän päästöä ennallistetussa tuossa laskelmassa suurena. Riippunee paljon mm. kasvupaikan rehevyydestä ja miten ennallistetaan. Kertoimiin en osaa ottaa kantaa.

    Esimerkiksi Jean S:n suokohde jossa ojitus oli nopeuttanut puuston  kasvua ja tuhkalannoitus oli jo tehty. Kysymys kuuluisi kumpi on parempi päästöjen kannalta: annetaanko ennallistua vai tehdäänkö lisäojat.

    Puuki 19.4.2022, 12:48

    <p>Ei ole  lähdettä antaa tuolle tutkimuksella (vanhoista muistiinpanoista kopsasin) . Mutta vähäinen puun kasvu voi johtua myös  ravinnehäiriöstä tai liiasta vedestä eikä välttämättä   karusta kasvupaikasta. </p>

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 113)
1 2 3 … 10 11 12