Keskustelut Metsänhoito Tuhkalannoitus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 130)
  • Tuhkalannoitus

    Merkitty: 

    Muhokselle tehtiin aikoinaan aavan suon metsityskokeilu. Tiedotteen mukaan:

    Puuston kokonaistuotos kolmella koealueella 60 vuoden aikana (puustomittaus vuonna 2004):
    -Ei tuhkaa 45 m³/ha
    -Tuhkaa 8 t/ha 445 m³/ha eli 10-kertainen verrattuna lannoittamattomaan
    -Tuhkaa 16 t/ha 592 m³/ha eli 13-kertainen verrattuna lannoittamattomaan.

    Näyttää, että tosi hyviin tuloksiin päästään täällä pohjan perilläkin. Isommalla tuhkamäärällä on päästy 60 vuoden aikana lähes 10 kuution keskikasvuun!

    Linkki tutkimuksen tiedotteeseen tässä:
    http://www.metla.fi/mu/mu-puuntuhkakoe.htm

    Portimon metsiin on rakeistettua tuhkaa levitetty maalevityksenä ja nyt odotellaan helikopteria 8 hehtaarin töihin.

    Portimon haaveena olisi, että turvemaiden harvennuksen yhteydessä tehtäisiin aina tuhkalannoitus. Samoin turvemaiden uudistamisen yhteydessä, jos on pelkoa ravinteiden epätasapainosta tai boorin puutteesta. Itsekovetustuhkaa olisi saatavilla. Talviaikaan se pitäisi kuormata murskaavan seulakauhan läpi, että ei tule turhan suuria kokkareita.

    Kysymys palstalaisille. Onko teillä kokemuksia tuhkan omatoimisesta levittämisestä? Tai oisko vinkkiä hyvästä levityskalustosta?

  • koivunkaataja

    Mitä maksaa tuhkatonnin levitys , että onko omtoimisessa levityksessä kannatusta.

    Itse olen harkinnut levitystä apulannan keskipakolevittimellä.

    Puuhastelija

    Todellista puuhastelua olen harrastanut eli talvitielle tuhkaa ja sen olen lumilingolla lingonnut metsään. Sopivasti kun on lunta niin tuhkalumiseos lentää lähes 30 metrin päähän.

    Portimo

    Olen ajatellut, että juju olisi siinä, että levityskone kulkisi monitoimikoneen perässä. Metsäojien ylitykset hoituisivat silloin vaivatta ja kulku olisi muutenkin helppo valmista jälkeä. Autotietkin olisivat valmiiksi aurattuna.

    Maalevityksessä urakoitsijan käyttö on vaikeaa, jos alueella on ojia. Levityksen mettäraktori ei pääse niistä yli, jos ei tee täyttöjä etukäteen. Ovat myös hyvin arkoja kiinnijuuttumisvaaran suhteen. Ihan mietittävä ajatus sekin, että kävisi etukäteen laittamassa rangat ojaan.

    En osaa sanoa urakoitsijoiden hintoja. Aika kalliiksi on tullut ilman kemeraa. Pienet kohteet eivät ole kiinnostaneet ja pitäisi olla muutenkin hyvällä senssillä.

    Portimo

    Olen minäkin pohtinut tuota koivunkaatajan miettimää apulannanlevitintä yhtenä vaihtoehtona. Pitäisi olla riittävän tilava malli, joka myös heittää voimakkaasti. Se olisi ainakin maastokelpoinen ja notkeakulkuinen vaihtoehto.

    Kuormaus pitäisi hoitaa jotenkin koneellisesti. Esim. toisen traktorin etukuormaajalla tai kahmarilla.

    Kuitupuunkasvattaja

    Muista Portimo, että se Muhoksen tuhka oli 1940 -luvun lopulla koivuhalkojen tuhkaa. Muutenkin olisi mielenkiintoista selvittää Metlan / Lukesin kautta, että mistä tuhka oli aikoinaan peräisin ja mitattiinko määrä kuivana yms.

    Turvetuhkien lannoitusvaikutus on jotain muuta kuin puuntuhkan. Silti mm. Vapolla näyttää olevan todella mielenkiintoisia tuloksia myös turvetuhkan käytöstä. Ainakin suopohjien taimettuminen on lähtenyt hyvin käyntiin verrattuna 0-koealoihin.

    Portimo

    Kuitupuunkasvattaja on ihan oikeassa. Turpeentuhkaa on turha metsään viedä. Siitä puuttuu juuri se, mitä tarvittaisiin.

    Minulla on mahdollisuus saada paikallisen kaukolämpövoimalan tuhkaa. Siellä poltetaan haketta. Ei se kuitenkaan koivutuhkan veroista ole sen vuoksi, että joukossa näyttää olevan nokea.

    Pete

    Ihan hyvää pohdntaa, mutta se olennainen asia on kuitenkin fosforin ja kaliumin määrä. Fosforia tulisi saada 40kg/ha ja kaliumia vähintään 80kg/ha. On yhdentekevää paljonko tuhkaa noitten määrien lisäämiseksi laitetaan. Paitsi, että toki levittämisessä ja kuskaamisessa on kulunkia enemmän jos vaikkapa turvetuhkaa käyttää. Sitä tarvitaan 13000-20000kg/ha kun samoihin ravinnemääriin päästään laadukkaalla rakeistetulla tuhkalla jo 3000kg/ha käyttömäärällä.

    Tuhkan ravinnepitoisuus täytyy aina selvittää jotta ei tee turhaa työtä…

    tupe

    Kokemusta on 400.000 kg:n levittämisestä. Takakauhalla tai peräkärryllä olen tuhkaa vienyt metsään. Suurin osa levitetty lapiolla. Lumilinko on ollut käytössä myös ja se onkin hyvä levitin. Ei tarvitse olla kummoinen ura, jota pitkin maataloustraktori lumlingon kanssa voi kulkea. Tuhka lentää n. 20 metriä puolelleen ja sehän riittää yleensä ojitusalueilla. Tuhkan saan paikalliselta lämpölaitokselta ilmaiseksi. Levityskulut ovat olleet hyvin pienet omatoimisesti levitettynä.

    Otin kuvia harvennusalueelta, johon tuhkaa oli levitetty. Kyllä veti hymyyn naaman komeat vuosilustot ja pitkät vuosikasvut. Neulaset olivat erittäin hyvälaatuisia.

    Kuvia löytyy levityksestä ja vuosilustoista.

    reservuaari-indeksi

    Portimo ja koivunkaataja kyseli levityksen hintoja. Viimeisin tuhkalevitys talvelta 2013-2014 Savo-Karjalan alueelta. Traktorilevityksenä 30 € / tn. En nähnyt vehjettä, mutta puhelimessa urakoitsija kertoi sen olevan keskipakolevitin.

    Jätkä pätkät

    Harvennushakkuun jälkeen valmiita ajouria pitkin talvella lumen päälle viuhkalannoittimella menee helposti, mutta hitaasti.
    Pitäisi saada isompi määrä mukaan aina kerralla.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 130)