Kannattaako tuhkalannoitus? Kuvio on lannoitettavan harvennuskuvion vieressä ja siksi lannoitus houkuttelee. Jos vaikka ensiharvennus harvennettaisiin alarajalle ja kasvatettaisiin tukkia? Kyseessä on ohutturpeinen, ojitettu ja mäntyä kasvava kohde.
Lietelanta sopisi varmaan hyvin myös metsälannoitteeksi mutta se pitäisi nykyisten sääntöjen mukaan saada suht. nopeasti maan pinnan alle kuten pelloille levitettäessä .
Toinen mahdollisuus olisi kompostointi, jossa metaani otetaan talteen biopolttoaineeksi ja turpeen kanssa kompostoitunut lanta valmistuu hajuttomaksi ja muutenkin entistä paremmaksi lannoitteeksi.
”Myös heikkopuustoiset, itsestään ennallistumassa olevat ojitusalueet ovat hiilensitojia voimakkaan aluskasvillisuuden (putkilokasvit, sammalet) kasvun myötä. Ojituksen jälkeen puolukka- ja varputurvekankaiden turve ei juurikaan hajoa ja päästä hiiltä taivaalle, ja puut sentään kasvavat melko hyvin sitoen hiiltä. Rehevien kasvupaikkojen, ruoho- ja mustikkaturvekankaiden, turve sitä vastoin jatkaa hajoamistaan – luultavasti niin kauan kuin sitä riittää.
Hiilen kannalta sekä ojittamattomat että ojitetut suot ovat ok. Ojitettujen soiden ravinnepäästöihin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, niihin voidaan vaikuttaa metsänkäsittelymenetelmillä. Tuhkalannoituksiin sopivat kakkostyypin turvekankaat tulee lannoittaa tuhkalla. Päästöjä ei synny, ja metsä kasvaa loistavasti: hiilinielut kasvavat!”
Videolla Remes antoi ohjeita kaliumin puutoksen tunnistamiseen: kuusella neulaskertoja on normaalia vähemmän ja vanhemmat neulaset ovat kellertäviä tai ruskehtavia. Männyllä neulasen kärki kellertävä. Hän sanoi myös, että tuhkalannoituksessa pitäisi saada noin 50 kg fosforia hehtaarille ja 100-120 kiloa kaliumia hehtaarille.
Millaisia ovat kakkostyypin turvemaat? Tapio opastaa.
Rehevien kasvupaikkojen, ruoho- ja mustikkaturvekankaiden, turve sitä vastoin jatkaa hajoamistaan – luultavasti niin kauan kuin sitä riittää.
Rehevillä metsää kasvavilla turvepohjilla, korvet, sammalten häviäminen ja pintakasvillisuuden muuttuminen ruohoja kasvavaksi lopettaa turpeen muodostumisen ja siitä tulee suuri hiilen päästäjä.
Terveys- ja tuhkalannoituksia on meikkäkin taas tehty n. 25 ha, vaikutuksia pääsee sitten muutaman vuoden pästä toteamaan. Remekseltä hyvää täsmä tietoa lannoituksen suunnitteluun, ja lisäksi AJ:tä ja selkeä kooste fifeosta ” tuhkalla tuotosta ” !
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.