› Keskustelut › Metsänomistus › Tuhka tien rakenteena

  • Tämä aihe sisältää 18 vastausta, 10 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Puuki toimesta.
Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
1 2

  • Tuhka tien rakenteena

    Lähetetty: 18.7.2013, 05:31

    Merkitty: 

    Uutisissa on juttua tuhkan käytöstä tien rakenteissa. Lieneekö kyse kivihiilen poltosta kertyneestä tuhkasta, koska puhtaalla puutuhkalla ei käsittääkseni ole ongelmaa loppusijoituksen suhteen?

    Kivihiilestä saadaan tuhkaa, jossa haitta-aineiden määrä on vähäinen ja jota käytetään mm. betoniteollisuudessa. Osa tuhkasta menee kaatopaikoille liian korkean haitta-ainepitoisuuden takia. Nykyinen lainsäädäntö edellyttää tällaisilta kaatopaikoilta pohjavesisuojauksia yms. vaativia rakenteita.

    Asia kiinnostaa muutamasta syystä. UPM:n sivuilla kerrotaan, kuinka erinomainen tuote tuhka tienrakennuksessa on. Tämä siitä huolimatta, että asiaa vasta selvitetään, eikä tietoa pitkäaikaisvaikutuksista ole. Jos kyse on haitallisia aineita sisältävästä materiaalista, kuormitus pysyy kohtuullisena hitaan liukoisuuden ja suhteellisen vähäisen määrän takia. Onko tuo silti peruste kylvää maahan ikuisiksi ajoiksi haitallista jätettä?

    Ymmärrän teollisuuden tarpeen keksiä tuhkalle uusiokäyttömuotoja jäteveron takia. Muutenkin soran ja murskeen käytön vähentäminen on hyvä tavoite.

    Kiinnostavaa on myös hankkeen rahoituspohja. Tapion sivuilla aiheesta kerrotaan seuraavaa:

    ”Tuhkatie -hanke toteutetaan yhteistyössä Aalto-yliopiston sekä Suomen metsäkeskuksen Keski-Suomen alueyksikön kanssa. Tapion Tiet ja Ojat Oy on vastannut testiteiden käytännön toteutuksesta. Aalto-yliopisto vastaa aineiston tieteellisestä käsittelystä. Rahat hankkeeseen on saatu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.”

    Kehittämisohjelmasta on tehty liki 400 sivuinen selostus, mutta rahoituksen alkuperä ei minulle auennut. Osa tästä hankkeesta rahoitetaan julkisella rahalla, osan rahoittaa maaseuturahasto. Onko todellakin niin, että julkisen puolen rahoitus on verorahaa ja maaseuturahasto eu:n rahaa, eikä teollisuuden rahoitusta käytetä ollenkaan?

    Tekijä
    Gla
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • sata 27.9.2017, 22:22

    Tuhka on kovuudeltaan hiontaan sopivaa kovarakeista ja tien pintana verraten liukasta.

    Pintakerrokseksi ei sinällään,mutta täytekerroksena moneen sopivaa.

    sa-ta

    wanhajätkä 27.9.2017, 22:23

    Kiitos Anneli linkeistä. Luen hartaudella ku vaan ehin.

    Maapetoni on vanha keksintö. Siinä sekoitetaan sementtiä moreeniin, mieluummin hiesupitoista. Ihan normi peltokarhilla sekoitetaan ja jyrätään. Se on semmosta torpparin betonia ilman raudoitusta. Oon siitä suunnitellu tekeväni klapilaanin ja maavaraisten suojien ja aumojen pohjia. Ei sekottus maa-aines käsiteltävään tavaraan kun koneillahan niitä pitää siirrellä.

    Lentotuhkaa en ole vielä saanut sitoutumaan maa-aineksen kans. Metsätielläni on nyt koepätkiä kun metsäkoneen telat levitti keväällä tielle jonku kymmenen metriä samalla sekoittaen. Ainakin tämän kesän ne paikat pölisi pirusti. Pitänee olla välikerros ja sitten riittävä murskepatja päällä tuolla systeemillä.

    Nyt mulla on n. sata tonnia tuhkaa aumattuna luonnon armoilla kostumassa ja rakeutumassa. Kahdesti sen olen kääntänyt ja nyt ennen pakkasia vielä kerran kaivinkoneen välppäkauhan läpi seulotaan levitettävään kuntoon. Alkaa olla jo melkoista sepeliä. Kokeillaan sitä sitten eri muodoss erilaisiin käyttötarkoituksiin.

    Ihmettelen jos sitä ei voisi käyttää sementin seassa moreenin kanssa muokaten juurikin Annelin kertomissa rinnepaikoissa teillä….ihan lentotuhkana ilman stabilointia. Käytetäänhän sitä betonin lisäaineena.

    Sellaista tietäjää en ole vielä löytänyt joka osaisi minua neuvoa omissa kokeiluissani.

    Minusta homma vaatisi pikaista tutkimista ihan tieteelliseltäkin pohjalta. Saattaa tässä dementtia iskeä ennenkuin minun kokeiluista on hyötyä kellekkään koska kaikki jää dokumentoimatta….ja uskoisko niitä kukaan muutenkaan….ei ainakaan täällä kirjoittelevat saati sitten muut

    Toivon tästä säikeestä hyvin vilkasta ja asiallista keskustelua. Jos joku löytää mielenkiintoisia linkkejä niin heti tänne tietoa.

    Nyt alkaa lokakuussa uusi ohjelmakausi ja olen saanut kuitenkin ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston innostumaan projektista pienvoimaloiden tuhkankäytöstä lähialueilla ihan ktikonstein ja tiloilla olevilla vehkeillä. Mukaan on lupautunut tuhkan tuottajia ja metsäfirmojakin omarahoitusosuuden kasaan saamiseksi. Alustavissa keskusteluissa on saatu lievää vihreää valoa rahoituksesta. Hankehakemus ainakin lähtee Lapin ammattikorkeakoulun vetämänä…

    Toivotaan….toivotaan…

    Metsika 28.9.2017, 13:21

    Johonkin tuhkatiehankkeeseen sotkeutuneena sanoisin sen olevan varsin hyvä rakennusaine tien runkoon. Tuhkissakin on varmaan eroja, mutta se kovettuu todella hyvin kantavaksi kerrokseksi. Tuhkaa tarvitsee ajaa runkoon noin 30 cm vahva kerros, jotta se toimii toivotulla tavalla. Pintaan sitten mursketta 10 cm kulutuskerros. Pintaan tuhkaa ei saa jättää ja voimalaitostuhkan käyttö saattaa vaatia ympäristöluvan, riippuen käytettävästä määrästä ja tuhkan alkuperästä.

    A.Jalkanen 28.9.2017, 19:45

    Kiitos kaikille kommenteista! Itseä kiinnostaisi pienimuotoisesti (vaikka ensin vain muutaman metrin matkalle) kokeilla sekoittaa tien pintasoraan sidonta-aineeksi kesämökin tulisijoista kertyvää tuhkaa. Tuhka pitäisi ilmeisesti myös kastella kovettumisen edistämiseksi.

    Pete 29.9.2017, 15:08

    Kivihiilituhkaa ei pidä luontoon laittaa vaikka siinä voi olla booria aika huikeita määriä. Niin on kuitenkin myös kadmiumia ja arseenia yms. raskasmetallia.

     

    Parikin ”tuhkatietä” on osunut omien tilusten lähelle. Pohjois-Karjalassa palautettiin huonokuntoista valtion asfalttitietä soratieksi. Siihen tuli ilmeisesti hyvinkin 30cm kerros tuhkaa ”väliin”. Tuhkaa ei siis sekoitettu muun aineksen kanssa. Pintaan ainakin 10cm mursketta. Samalla mallilla naapurissa olevan metsäyhtiön maille tehtiin metsätien peruskorjaus. Siihenkin tuhka laitettiin välikerrokseksi. Nämä molemmat tiet ovat pysyneet ainakin muutaman vuoden todella hienossa kunnossa. ”Pinnan sitomiseen” ei tuhkaa voi ainakaan virallisesti käyttää kun se pitää aina peittää. ”Maapetoni” tai vähän virallisemmin ”maakostea betoni” voisi hyvinkin sopia jyrkkiin rinteisiin. Ensin pitää vaan muotoilu tehdä oikein, eli tie viettämään ojiin tavallistakin jyrkemmin niin että vesi juoksee tietä pitkin mahdollisimman lyhyen matkan. Saattaapi tulla tielle vaan aikamoinen hinta…

     

    Omaa kokemusta on ns. ”betorockista”, betonivalimon ”hukkakasasta” jota on kertynyt 50 vuoden ajan. Siinä ei ole rautaa vaan on siis puhdasta betonia. Kyllä tuli viimeisen päälle tietä kun sitä vedettiin reilu 40 senttiä metsätienpäälle. Ei painu ei nitku. Rahtien hinnalla. Lopputulos on juurikin tuon maakostean betonin kaltaista.  Purkubetonia ja asfalttiakin näyttää myös olevan aina silloin tällöin saatavilla. Ne vaativat kunnalta sijoitusluvan ja peittämisen. Peittäminen esim 0-32mm murskeella ja se toki maksaa. Nämä ovat tietysti hyvin paikallisia mahdollisuuksia mutta kannattaa hyödyntää kun mahdollisuus tulee. Purkuhommissa on yleensä aina kiire ja silloin pitää olla ”latu auki” monessakin mielessä.

    A.Jalkanen 29.9.2017, 15:42

    Ojien parantelu on hankalaa, kun tie kulkee kalliomaastossa. Tiehoitokunnan pj ehdotteli jyrkän mäen asfaltointia, mutta se tulee aika kalliiksi (useampi tuhatlappunen), ja muut tieosakkaat arvelevat, että mäki voi olla liukas pakkaskeleillä. Purkuasfalttia myös mietittiin, että jos sen sekoittaisi soraan, pinnan saisi riittävän karkeaksi, mutta jos sitä ei saa jättää pintamateriaaliksi, siitä ei ole hyötyä. Wikipedia: ”Maakosteaa betonisekoitusta myydään rautakaupoissa, mutta sitä voi sekoittaa myös itse. Maakostean betonin ohje on seuraava: 1 osa sementtijauhetta, 4 osaa kivituhkaa raekoko 0 – 6 mm ja vettä siten, että kädessä pystyy puristamaan massasta möykyn.” Tämä voisi tepsiä.

    Pete 29.9.2017, 15:58

    Betoniasemat myyvät maakosteaa betonia ja seoksen saa valita itse. Varmaan valintaan saa ohjeistustakin. Pää-asiallinen käyttökohde on pihakivien ja laattojen alle. Omaankin pihaan tätä tuli laitettua. Tässä tapauksessa se oli kuin kosteaa hiekkaa. Purkuasfaltti ei omien kokemusten mukaan ”asetu” ainakaan kovin nopeasti vaan jää ”kuohumaan”. Betorock voisi olla parempi ratkaisu ja hyvällä tuurilla halpa. Sekin täytyy tosin peittää. Se on sitten eri asia valvooko kukaan pysyykö se peitettynä. Peittäminen taitaa olla enempi byrokraattinen vaatimus. Kun materiaali luokitellaan jätteeksi niin se täytyy peittää riippumatta siitä onko sille ympäristön kannalta mitään tarvetta.

    Jos on oikein hankalat mäet niin ehkäpä täytyy miettiä tielinjausta kokonaan uusiksi. Liukas se mäki on joka tapauksessa sopivalla kelillä.

    Puuki 29.9.2017, 16:13

    Savi ja isokokoinen murske (n.3-8) toimii mäessä, jos ei ihan seinämäki ole kyseessä. Sen kun muotoilee ”sian seläksi” ja tiivistää painavalla koneella, niin aika hyvin pysyy kuosissa kovallakin sateella.

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
1 2