Keskustelut Metsänomistus Tuhka tien rakenteena

  • Tämä aihe sisältää 18 vastausta, 10 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Puuki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)
  • Tuhka tien rakenteena

    Uutisissa on juttua tuhkan käytöstä tien rakenteissa. Lieneekö kyse kivihiilen poltosta kertyneestä tuhkasta, koska puhtaalla puutuhkalla ei käsittääkseni ole ongelmaa loppusijoituksen suhteen?

    Kivihiilestä saadaan tuhkaa, jossa haitta-aineiden määrä on vähäinen ja jota käytetään mm. betoniteollisuudessa. Osa tuhkasta menee kaatopaikoille liian korkean haitta-ainepitoisuuden takia. Nykyinen lainsäädäntö edellyttää tällaisilta kaatopaikoilta pohjavesisuojauksia yms. vaativia rakenteita.

    Asia kiinnostaa muutamasta syystä. UPM:n sivuilla kerrotaan, kuinka erinomainen tuote tuhka tienrakennuksessa on. Tämä siitä huolimatta, että asiaa vasta selvitetään, eikä tietoa pitkäaikaisvaikutuksista ole. Jos kyse on haitallisia aineita sisältävästä materiaalista, kuormitus pysyy kohtuullisena hitaan liukoisuuden ja suhteellisen vähäisen määrän takia. Onko tuo silti peruste kylvää maahan ikuisiksi ajoiksi haitallista jätettä?

    Ymmärrän teollisuuden tarpeen keksiä tuhkalle uusiokäyttömuotoja jäteveron takia. Muutenkin soran ja murskeen käytön vähentäminen on hyvä tavoite.

    Kiinnostavaa on myös hankkeen rahoituspohja. Tapion sivuilla aiheesta kerrotaan seuraavaa:

    ”Tuhkatie -hanke toteutetaan yhteistyössä Aalto-yliopiston sekä Suomen metsäkeskuksen Keski-Suomen alueyksikön kanssa. Tapion Tiet ja Ojat Oy on vastannut testiteiden käytännön toteutuksesta. Aalto-yliopisto vastaa aineiston tieteellisestä käsittelystä. Rahat hankkeeseen on saatu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.”

    Kehittämisohjelmasta on tehty liki 400 sivuinen selostus, mutta rahoituksen alkuperä ei minulle auennut. Osa tästä hankkeesta rahoitetaan julkisella rahalla, osan rahoittaa maaseuturahasto. Onko todellakin niin, että julkisen puolen rahoitus on verorahaa ja maaseuturahasto eu:n rahaa, eikä teollisuuden rahoitusta käytetä ollenkaan?

  • jees h-valta

    Todella aivan kannatettavia tavoitteita mutta aivan samaa mieltä että tutkia pitäisi loppuun asti ennen maastoon levitystä. Meillähän täällä H-vallassa olisi myös valtavat reservit kuonakasoissa jotka pian alkavat pursuta jo yli kuntarajojen.

    Metsuri motokuski

    Ymmärtäisin että kyseessä on ns leijupetikattiloiden tuhkasta jota voimaloissa käytetään. Siinähän tuhka sekoittuu hiekkaan kun polttoaineeseen puhalletaan ilmaa hiekkapedin läpi. Siinähän tuhkalla on sitova vaikutus joka varmaan toimii tiessäkin hyvin.

    Pinsiön vaari

    Vuosi sitten Pinsiöntietä kunnostettiin. Oikeastaan suurilta osin rakennettiin uudestaan kun oiottiin ja levitettiin. Yksi materiaaleista oli kuitutuhka. Sitä upposi tiehen kuorma poikineen. Ainakin nyt näyttää tie hyvältä. Netistä löytyy haulla ”pinsiöntien parantaminen”. Asiasta oli paljonkin nettisivuilla, mutta ei ole aikaa pöyhiä. Hyvähän se on että materiaaleille löytyy muutakin käyttöä kuin täyttyvät kaatopaikat.

    Gla

    Pinsiöntien korjauksesta kerrottua: ”Soratien rakennekerroksessa käytettävää kuitutuhkaa saadaan lisäämällä yleissementtiä ja vettä kuitusaven ja lentotuhkan seokseen.”

    Jos tuhkan käyttö yleisesti ottaen menee tuolla systeemillä, sementti varmaan sitoo materiaalia hyvin, eikä isoja päästöjä tule. Mutta edelleen tuossa maaperään haudataan haitallisia aineita sisältävää materiaalia, mikä ei kuulosta hyvältä ajatukselta.

    Ehkäpä joskus tutkimukset valmistuvat, jolloin saadaan arvailujen tueksi lisää tietoa.

    A.Jalkanen

    Kivihiilestä ei koitune tuhkaan haitallisia aineita, sehän on eloperäinen materiaali. Sen sijaan muu aines kuten kotitalousjäte tai rakennusjäte voi aiheuttaa erilaisia jäämiä tuhkaan. Toisin sanoen jos tuhkan lähde on lämpölaitos, joka käyttää polttoaineena puuta, turvetta ja/tai kivihiiltä, se tuottaa ”puhdasta” tuhkaa, vain kivennäisaineita.

    Rahoitusmalli on hankkeessa varmaan juuri noin kuin Gla esitti, paitsi olisiko UPM osallistunut järjestämällä testikohteita omille metsäalueilleen?

    A.Jalkanen

    Onko kellään kokemusta tuhkan käytöstä tien sideaineena? Tuhkahan kovettuu vesikäsittelyllä, tätä käytetään kun halutaan rakeistaa se. Voitaisiinko tuhkan ja soran seos kovettaa vedellä, niin että pysyy vaikkapa jyrkässä mäessä paremmin? Vai tarvitaanko avuksi sementtiä, entä savea tms?

    Puuki

    Filleri lisää betonin kovuutta  ja sama toimii tienpinnasakin. Savi kovettuu samalla tavalla. Pitää olla sopivassa suhteessa raekoot, jotta tulisi kova ja kestävä pinta ilman liiallista liukkautta sadekeleillä.

    Sementin lisäaineet, jos niitä käytetään, voi olla haitallisempia luonnolle kuin tuhka, joka korkeintaan tekee tien emäksiseksi.

    wanhajätkä

    Ihan vähän kokemusta on kertynyt. Tuon tuhkan kans oon värkänny jonku vuoden. Tuhka-aumojen pohjia olen sekoitellut karhilla sen maalajin kans mitä on sattunu olemaan. Hiesusta karkeahkoon moreeniin. Sepeliäkin on siihen sekoittunut. En ole sitä vielä saanut sitoutumaan. Keskustelin asiasta, yhden suomen isoimmista valmispetonifirmoista, inssien kanssa. Arvelivat, eivät tienneet, että tarttee se sementtiä sekaan. No sehän on vanha konsti se maapetoni ja onnistuu ilman tuhkaakin savi ja hiesumailla. Mitä lisäarvoa tuhkalla saatanee? Tämähän on tutkimisen arvoinen asia ehdottomasti.

    Niin se minun tuhka oli puhdasta metsähaketuhkaa, lentotuhkaa. Joissakin kuormissa oli vähän turvettakin poltettu seassa. Tuo on kyllä mielenkiintonen homma. Jos saadaan jätevuoret sidottua vähäpäästöisinä hyötykäyttöön

    sata

    Tuhka tien rakenteena.

    Ainakin 70-80 luvuilla tuhkaa käytettiin koemielessä useissa paikon eri puolella Suomea

    Metsäalalla pyrittiin aloittaa sen käyttö ensisijassa soiden tienpohjissa mutta virallinen Suomi esitti senkaltaisen uhkaus tulvan, että asiasta luovuttiin.

    Tuhkan saastevaikutukset ja sen myötä korvausvaatimukset olivat mittavat. Joitakin yrittäjiä tuolloin erehtyi ja ajoi firmansa konkurssiin.

    On hämmentävää, että samat tahot ketkä tuolloin kielsivät tuhkan nyt hyväksyvät?

    Sekä kevyenlikenteen, että suopohjiin ei järkevää estettä ole ainakaan vielä esitetty.

    Jos haittoja halutaan selvittää niin kohteita löytyy jahka kysytään.

    sa-ta

    A.Jalkanen

    wanhajätkä. Mikä on maapetoni? Ajattelin että kun tuhka kerran kovettuu veteen sekoitettuna, se voisi sitoa sorat jyrkkään mäkeen, johon tulee aina kesäisin ns. nimismiehen kiharat ja sorat valuvat sadevesien mukana alas. Tuhka olisi halpa ratkaisu ja kevyempää liikutella kuin savi tai muu maa-aines.

    Tuhkatie-hankkeen tuloksia: tuhka parantaa metsätien kantavuutta ja vähentää soratien pölyämistä.

    http://www.smy.fi/artikkeli/avoin-tieto-ja-uudet-asetukset-kirittamaan-kiertotaloutta/

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)