› Keskustelut › Metsänomistus › Trollia pukkaa

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 137)
1 2 3 … 11 12 13 14

  • Trollia pukkaa

    Lähetetty: 27.9.2019, 07:53

    Yle – luonto sabotaasiosasto oli tehnyt haastattelututkimuksen Helsingin rautatietasemalta. Kyse on nyt tiedustella ihmisten kantoja hakkuiden määrästä. Tv-ruudussa kolme iäkkään puoleista antoi  lausuntonsa jolla kuvataan yleisesti suomalaisten tuntoja asiasta.

    Näinkö alhaista on uutisointi pakkoverolla pönkitettävän Ylen toiminnassa?

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Rane 30.9.2019, 07:07

    Siis näin.

    mehtäukko 30.9.2019, 07:26

    Just. Ja räkäpetäjään peruuttelu on varmasti vielä vakavampaa vammaisuutta…? 🙂

    Gla 30.9.2019, 08:50

    Rane: ”Miisu siis kysyi että mikä on ongelma jos hakkuita ei lisätä vaan pidetään ennallaan.

    Tämähän tietysti tarkoittaa sitä että ei tehdä uusia metsäteollisuuinvestointeja.Mikä tarkoittaa ettei tule uusia työpaikkoja ja valtiolle verotuloja.

    No,miksi pitäisi saada uusia työpaikkoja ja verotuloja?Ilmastonmuutoksen torjuminenhan edellyttäisi että luovuttaisiin talouskasvusta jolloin luonnonvarojen käyttökään ei kasvaisi.”

    Sen verran olen eri mieltä tai ainakin tarkennan, että meidän pitää korvata fossiiliset raaka-aineet uusiutuvilla. Siihen tarvitaan valtavasti puuta eli hakkuiden lisäystä. Jotta tämä olisi mahdollista, pitää puun kasvua saada tehostettua reippaasti., kuten MaalaisSeppo totesi. Mutta Sitolkan kommenttiin vastaan, että kun on nähnyt onnistuneet uudistamisen ja alkuvaiheen hoidon vaikutuksen puuston kasvuun, ei kannata olla huolissaan rajojen tulosta vastaan. Tämän hetkinen keskimääräinen kasvu ei todellakaan ole kaksista, jos verrataan onnistuneisiin aloihin. Toki meillä kaikilla on kuvioita, joiden kasvu on jo hyvää, eikä niissä ole taloudellisia mahdollisuuksia parantamiseen. Mutta meillä kaikilla on varmaan muunkinlaisia kuvioita. Ja vaikka varttuneen metsän kasvuun vaikuttamisen mahdollisuudet on rajalliset, jokainen päätehakkuu avaa mahdollisuuden entistä parempaan tuotantoon.

    Tolopainen 30.9.2019, 09:00

    Ilman päätehakkuiden lisäystä metsän kasvua ei voi lisätä. Joka ainut päätehakkuuala ainakin meilläpäin kasvaa nykyisin enemmän puuta kuin vanha hakattu metsä, jonka kaavu  oli lähes pysähtynyt ja aukkoja syntynyt vuosikymmenien mittaan.

    mehtäukko 30.9.2019, 10:24

    Kyllähän näin on.Mikäli puulajit saadaan kasvupaikoille oikein ja välttämätön hoito seuraa, kasvu on vanhoihin turistuneisiin metsiköihin eri lukemilla.

    A.Jalkanen 30.9.2019, 10:36

    Näin se on: metsien ikärakenteen muutos ja niiden tihentyminen on oleellinen osa metsiemme kokonaiskasvun lisäystä. Lisäksi hyvä siemen, taimet, muokkaukset, ojitukset, harvennukset… Metsäpinta-ala pitäisi saada pysymään ainakin samana palkitsemalla metsittämisestä, kuten Puuki ehdotti. Turvemailla on kohtalaiset mahdollisuudet kasvun lisäykseen; ikärakenne on niissä nuorehko ja tuhkalannoituksella saadaan lisää vauhtia koneistoon. Lisäksi tärkeää olisi puulajin vaihto kuusesta välillä koivuun.

    Kurki 30.9.2019, 22:20

    Ilman päätehakkuiden lisäystä metsän kasvua ei voi lisätä. Joka ainut päätehakkuuala ainakin meilläpäin kasvaa nykyisin enemmän puuta kuin vanha hakattu metsä, jonka kaavu oli lähes pysähtynyt ja aukkoja syntynyt vuosikymmenien mittaan.

    Näinhän se on.

    Lisäksi (kaivuut käynnissä) vajaatuotoisilla rämeillä (turvetta alle 1m) olen kaivanut ojan metrin alle turvekerroksen  ja levittänyt kivennäismaan ojan molemmin puolin 5m (pieni maatilakaivuri) leveydeltä. Ojan olen samalla korjannut 1 m syvyiseksi tekemällä luiskaa ojan molemmille puolille. Ojaväli 12..15m. Tämä vain yksi variaatio, miten kuorruttaa turvemaapohja kivennäismaalla, ettei pääse syntymään hiilipäästöjä pohjaveden laskiessa. Isolla kaivurilla saisi koko ojavälin 15m umpeen ja olisi tietenkin nopeampaa.

    Kyllä kasvua täällä Pohjois-Suomessa voi lisätä vielä moninkertaiseksi.

    Tuo Ranen kuvan metsä näyttää olevan vajaatuottoinen. Typen puutetta.

    sitolkka 30.9.2019, 22:32

    Se pohjamaa on monesti karulla rämeellä niin karua, että ei kasva oikein mitään. Eihän karuilla rämeillä kivennäismaata sisältävät ojanmultakasatkaan oikein tahdo puuta kasvaa.

    Kurki 30.9.2019, 23:04

    Eihän missään syvemmältä otetussa raakamaassa heti ole ravinteita. Jokainen on varmasti nähnyt soramontuilla paikkoja, joissa männyt eivät oikein löydä latvaa, mutta sama sorapohja montun metsäreunoilla on kovakasvuista. Ravinteet tulevat rapautumisesta ja sienijuuren toiminnasta. Ainakin täällä Kainuussa suon pohjasta löytyvä karkeahko silti tai punainen savi ovat erinomaisia kasvupohja, kunhan sitä tulee 20 cm kerros. Mieluummin enemmän. Boorilla olen lisäksi lannoittanut.

    Kivennäismaakeros turvemaapohjan päälle lahottaa nopeasti allejäävän pintasammalkerroksen ja vapauttaa ravinteita taimille nopesti aivan kuin kääntömätästyksessäkin.

    sitolkka 30.9.2019, 23:32

    Ei sitä kaikessa pohjamaassa vain ole ravinteita. Savessa ja hienommassa on ja usein moreenissakin mutta rehevällä pohjamaalla suokin on yleensä rehevämpää ja kasvaa pelkillä ojilla puuta. Hiekka ja hieta usein turha nostaa pintaan. Paikoin kyllä soramonttuin pohjat kasvaa äkkiä hyvän taimikon mutta eroja on niissäkin paljon. Karulla pohjamaalla usein suo rahkaista joka ei kasva. Tulee mieleen että kalliiksi tulee metsämaan teko karulle suolle jos pohjamaata sinne pitää kymmeniä senttejä kaivella. Ja kun ei siitä mitään erikoisen hyvää kasvumaata millään saa. Halvemmalla saa pian jo parempaa maapohjaa ostaa.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 137)
1 2 3 … 11 12 13 14