Pysyykö Trico esim. ra-koivujen taimissa vaikuttavana miten pitkään, jos keväällä tai syksyllä levittäisi ?  Kesällä söivät tod.näk. hirvet ra-koivikossa melko pienten taimien latvat lyhyiksi.   Ei pitäisi istuttaa ra-koivuja minnekään metsäisille kohdille mutta ei sitä näköjään opi kerrrasta, kun kuvittelee että jospa eivät löytäisi sillä kertaa pientä koivulle sopivaa kuvion reunaa hirvet.  Kyllä ne löytää.

Luke ja Ruokavirasto kehoittaneet poistamaan lehden jutut . Viranomaisten kunnia-asia ?

Suorittava: ”Tricon käyttäminen ei välttämättä johda vahinkoihin muualla. Jos hirvi siirtyy aterioimaan kuusentaimikkoon tunkevaa vesakkoa , on kyseessä myönteinen asia. Männiköistä kertyvien hakkuutähteiden mutustelukaan ei maata kaada.”

Kerro tuo niille metsästäjille, jotka lehden artikkelin mukaan ovat huolestuneet ravinnon riittävyydestä, kun käsitellyn kuvion kenttäkerroksessa ei ole syötävää.

Harmi, ettei artikkelissa tarkemmin kerrottu, keitä nämä huolestuneet metsästäjät olivat. Kerrottiin vain metsästäjien suhtautuvan nuivasti. Tuo käsite on aika laaja. Jos kyse oli jonkun organisaation nimissä annetusta lausunnosta, se pitäisi julkaista. Jos taas mielipiteen takana oli jokunen rivimetsästäjä, joiden tavoitteena on maksimoida sorkkaeläinkanta vastoin ”yhteisesti sovittuja” tavoitteita, silloin kyse on 1/300000 painoarvolla esitetystä kahvipöytäkeskustelusta. Toki sitäkin voi Tricon levitykseen nuivasti suhtautuvat hyödyntää, kun tällainen ”fakta” on julkisuudessa esitetty.

Enää puuttuu ympäristöjärjestöjen kielteinen kanta asiaan. Eiköhän sekin saada, kun siellä metsäalan keskustelua seurataan tarkasti. Toisaalta ympäristöväki haluaa päästä eroon peuroista, mutta eläinten tappamisesta ei saa puhua.

Itse en pidä mahdollisena sitä, että metsänomistajat alkaisivat niin ahkerasti Tricoa ruiskuttaa, että asialla olisi merkitystä hirvieläinten ravinnon saatavuuteen. Vaikka käsittely pitää uusia vuosittain, vanhemmatkin käsittelyt saattaa jotain silti vaikuttaa. Kun kuitenkin menetelmässä laimennetaan aine vedellä, se heikentää tehoa ja aluskasvillisuudessakin tapahtuu uudistumista. Kukaan ei ole esittänyt tältä pohjalta huolta siitä, miten tiheät kuusikot vähentävät kenttäkerroksen tuotantoa ja siten sorkkaeläimille tarjolla olevaa ravintoa ja näin kannustanut metsänomistajia kasvattamaan kuusikoita harvemmassa.

Se on ihmeellista, että aiheen parissa puhutaan vanhasta tottumuksesta vain hirvistä, vaikka peuroja on laajoilla alueilla vähintään kymmenkertainen määrä hirviin verrattuna.

Taas tehty joutavasta jutun juurta. Raivaushan on pelkästään hyvä asia kaikkien kannalta. Taimet kasvavat raivauksen seurauksena elinkelpoisina ja maistuvuutta heikentävien haitta-aineiden tuotanto on maksimissa. Myös kenttäkerroksen marjakasvustot vahvistuvat eivätkä lehtipuuaineksen latvukset  karkaa hirvien/ hirvieläinten ulottumattomiin. Kantovesat ovat ”laillista” ja hyvää ravintoa. Niitä joutaakin syödä , samoin runsaana pysyvää mustikanvarvustoa ,jota sakeassa kasvavassa risukossa ei esiinny. Onkivavoiksi kasvaneiden lehtipuuriukujen merkitys hirven ravintona ei ole kummoinen ,kun eväs on liian korkealla .

Siis raivaukset rankalla kädellä ja Tricoa taimien niskaan ,jos muu ei auta.