Keskustelut Metsänhoito Trico hirvikarkote

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 454)
  • Gla

    Jees: ”Kasvattelen vain ehjiä metsiä joten saan aivan rauhassa katsella metsän kasvua samalla kun käyn akut vaihtamassa. Eipä tuo työnä aivan ruiskumiehen askareita vastaa ja kustannuskin aika vähäinen. Eipä siellä enää juuri kertaa kuukauteen enempää ole tullut käytyä. Ja nytkin kohta talveksi kylmäksi joten aika monta kuukautta jää vallan väliin. Talvehtimisaluetta ei onneksi tuo Pohjois-Satakunnan palsta ole.”

    Tanelin kommenttiin liittyen pahoittelut, että jatkan Tricon levityksen käsittelyä näin monipuolisella tasolla. Toisaalta vertailu vaihtoehtoisiin menetelmiin lienee aina paikallaan, eihän kannattavuudesta muuten mitään tiedä sanoa.

    Minua ei kiinnosta se, millaista työtä metsässä teen. Kun sinne menen, on samantekevää, kävelenkö ympäriinsä katselemassa vai raivaanko taimikkoa paita märkänä. Kaksi asiaa ovat kiinnostavia: Aika ja raha. Molemmista on pulaa.

    En muista, missä Pohjois-Satakunnan palsta on, mutta kartasta karkeasti arvioituna matkaa tulee Harjavallasta 60 km/suunta eli aidan tarkastus/akkujen vaihto vaatii ajamista 120 km/kk nyt, kun käyntimääristä on tingitty. Aiemmin taajuus oli 2-3 viikon välein.

    Olisiko puoli vuotta tuo aika eli 720 km vuodessa. Auton käyttökulut ilman pääomakuluja on n. 20 €/100 km eli vuodessa kustannus on n. 144 €. Montako vuotta haapa on hirvituholle alttiina? Viisi vuotta tekee 720 €. Diskonttaa tuo vielä sopivalla korolla 25 vuoden päähän, niin saadaan lopullinen kustannus.

    Haapa on sikäli kiitollinen aitauskohde, että nopean kasvun takia hirvivaara on lyhyt. Koivu ja mänty vaatii pidemmän ajan ja niitä oikeastaan ajattelinkin, kun sanoin ensiharvennuksen tulojen menevän kokonaan aitaamiskuluihin.

    Pidän silti kerran vuodessa ruiskutettavaa Tricoa halvempana menetelmänä. Lisäksi aikaa säästyy useita tunteja muihin töihin.

    Visakallo

    Hybridihaavassa yhdistyvät  uudistamisen kalleus, taimivaiheen hirvisuojauksen aikaavievyys ja kustannukset sekä korjattavan puun huono hinta. Tämän takia Jesse lopetti uusien haavikoiden perustamisen.

    pihkatappi

    Metsägroup ei taida tehdä enää sopimuksia uuusien haavikoiden perustamisen kanssa ja sen takia haavikoita ei uskalla tai kannata perustaa vaikka kuinka lehtipuu järkevältä tuntuisi. Vai miten asia llienee?

    Nimetön

    MG:n haapa sopimiusten teko loppu lähes saman tien kuin alkoivatkin ja siittä on kauan.

    Jätkä

    Jeessi oli hereillä silloin, kun Metsliitto perusti Haavikoita sopimuksin. Ehkä suurin syy oli sillä hetkellä se, että Jeessillä oli ”Peppu auki” ja Metsäliitto tarjosi ilmaiset taimet . Sivutuotteena tuli sopimus, jossa taattiin haapakuidulle kuusikuidun hinta ainakin ensimmäiseen hakkuuseen saakka.

    Nykyäänhän MG haluaa haapakuitua vain järkevillä kuljetusmatkoilla ja saa varmaan haapaa Venäjältä suunilleen ”kiitoskaupalla”, vaikka korjuukustannukset sieltä ovat varmasti pilvissä. Esim Mänttästä on Hybridihaapa viety polttoon, koska se on liian kaukana sellutehtaasta, vaikka on pehmopaperitehtaan tontilla kasvanutkin.

    Jos Hybridihaavan kuori on tarpeeksi epämiellyttävää, niin hirvet eivät varmaan sitä jyrsi, vaikka luonnonhaavoissa näkyy erittäinkin pahoja jyrsimisvaurioita, kun sorkkaeläimet ovat päässeet  haavankuoren makuun.

    Nimetön

    Kaskisten tehtaan käyttöön haapa sopimuksia tehtiin ja joku toinenki paikka oli missä haapaa oli tarkotus käyttää ja käsittääkseni sekin laitos on suljettu.

    jees h-valta

    Gla aika lähellä totuutta, Visakallo tapansa mukaan aivan metsässä, pihkatapille infoa ettei tee ainakaan nykyisin enää sopimuksia viljelystä, Lasse ei aivan oikeassa, on minullakin useampi sopimus olemassa. Muutama vuosi mentiin sopimuksilla ja silti en lopettanut viljelyä koska miksi järkevää puulajia ei viljelisi? Jätkä ei oikein kaauhean paljon oikeassa ole tapansa mukaan myös mutta yhdeksän ensimmäistä sanaa pitää paikkansa. Hiukan jatkoksi myös läheltä liippaa tuo lauseen loppuosa että sopimus tosiaan on kuusikuidun hintaan sidottu. Eli 80% siitä on takuuhintaa. Vielä hiukan lievästi tuokin että vaarmasti Metsä-Group haluaa kuitua läheltä tehdasta. ja tässähän on Kaskinen noin 80km:in päässä. Jonne menee jonkinverran koivukuitua ja kuusikuitua myös. Ja tuo ei pidä paikkaansa etteikö hybridihaavan kuori maistuisi hirville. Mutta tähän mennessä vain yhtenä kevättalvena näin on käynyt ja silloin kelpasi myös harmaalepän kuori aivan yhtä hyvin. Mutta tuollahan ei ole merkitystä suuren määrän ollessa kyseessä. Ei niitä sentään sadoittain haavikossa ole koskaan asustanut. Haapahan ei kuole jos ei ympäriasti kaluta. Kylestää kyllä parissa-kolmessa vuodessa vaurion. Toki lahovaivaa saattaa tulla mutta se ei kerkeä mainittavaa vahinkoa tehdä.

    jees h-valta

    Lasse se toinen laitos oli Kirkniemi ja se myytiin Sapelle joka muutti jonkinverran sellun koostumusta silloin.

    Korpituvan Taneli

    Tiedoksi että vaikka Kaskisista lopetettiin sellutehdas, TCMP tehdas siellä edelleen pyörii. Sen ehkä halutuin raaka-aine on haapa, käyttää myös kuusta ja koivua.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä

    Jeessi. – Äänekoski käyttää noin miljoona kuutiota vuodessa haapaa, kunhan pääsee vauhtiin.

    Tuolla edellä kirjoituksessani kaikki pitää paikkansa vähintään 80 prosenttisesti, vaikka vedin ne ulkomuistista.

    Haapa lahoaa kyllä kuorivauriosta. meillä olo kotitilan metsässä hirvien kaluamia haapoja, joiden kasvukin oli mennyt aika surkeaksi. siksi epäilin, että hirvet eivät hybridistä taida oikein perustaa, vaikka sen kuori on toki mehevämpää, siinä täytyy olla paljon paksumpi jälsikerros.

    Taneli. -Kauhajoellakaan ei metsäliitto ottanut kovin halukkaasti haapaa, taisi olla sidottu johonkin osuuteen leimikon koko puumäärästä? (Nimimerkki : Sielläkin seikkaillut)

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 454)