Nyt kun pakkaset alkavat ja Tricot on ruiskutettu, kannattaa varautua tulevaan. Ei kannata jättää Tricon hankkimista viimetinkaan ensi syksyyn. Kannattaa olla varastossa pari pönttöä ylimääräistä toimitusvaikeuksien varalta. Nyt joka ukko tilaamaan heti viisi pönttöä lisää.

Ruotsin tilanne ei tähän ketjuun kuuluisi, mutta  korjaan kuitenkin tämän harhalaukauksen:

”Hirvien määrä pinta-alayksikköä kohti on Ruotsissa tuplat Suomen lukuihin verrattuna…..Vahingot ovat yllättäen vähentyneet ,kun männynviljelyn osuutta on lisätty.”

Uskommeko edellistä kommentaattoria vai Ruotsin metsäkeskuksen tuhoraporttia vuodelta 2022?

Viimeisen taimikkoinventoinnin 2019-2021 mukaan mäntytaimikoiden syöntituhot ovat 2000-luvun ennätystasolla.

Etelässä ”Det är en rekordhög nivå på 2000-talet.”

Muualla:”.. vilket också är historiskt höga nivåer.”

”I Skogsstyrelsens återväxtuppföljning som utförs fem år efter avverkningen, registreras också betesskador. Medelvärdet av de tre senaste årens inventeringar (2019˗2021) i Götaland visar att 18 procent av tallarnas huvudstammar är toppbetade på det senaste eller näst senaste toppskottet. Det är en rekordhög nivå på 2000-talet. I och med att tallplantorna i normalfallet är mellan 10 cm och 100 cm vid denna tidpunkt (beroende på bonitet, föryngringsmetod och planteringstidpunkt) kan det antas att rådjuren står för den större delen av skadorna i södra verige. I Svealand och Södra Norrland är skadorna 15 procent respektive 11 procent, vilket också är historiskt höga nivåer. I Norra Norrland har betesskadorna i återväxtuppföljningen legat stadigt kring 5 procent sedan 2010.

https://www.skogsstyrelsen.se/globalassets/om-oss/rapporter/rapporter-2022/rapport-2022-06-skogsskador-i-sverige-2021.pdf

Korjataan kommenttiani sen verran ,että Ruotsin hirvieläinmäärä on edelleen kaksinkertainen pinta-alaan suhteutettuna Suomeen verrattuna. Ruotsissa pyritään lisäämään männynviljelyalaa vahinkojen vähentämiseksi . Supistunut viljely on keskittänyt vahingot pienemmälle pinta-alalle ja tuhot ovat muodostuneet tästä johtuen kuviokohtaisesti isommiksi. Tätähän on valitettu näissäkin keskusteluissa. Kukaan ei kuitenkaan ole esittänyt meillä ponnekkaammin männynviljelyalojen kasvattamista , vaikka edellytykset ovat naapurimaatamme paremmat. Hirvien hävittäminen koetaan ainoaksi mahdollisuudeksi hillitä vahinkoja.

Ruotsissa on yritetty jo vuodesta 2012 eri keinoin vähentää hirvien määrää . Kanta voi edelleen paksusti ja pienet sorkkaeläimet lisääntyvät vähintään samaa tahtia ,kun Suomessa. Ylhäältä asetetut kantatavoitteet ovat edelleen kaukana. Tavoitetasoon on yltänyt vain kourallinen 150:stä hirvitalousalueesta. Suomessa vastaavasti vain kourallinen hirvitalousalueista ei ole päässyt tavoitteeseen.  Kun vertataan Suomen  ja Ruotsin tilannetta toisiinsa, olemme onnistuneet lähes ylivertaisen hyvin hirvikannan hallinnassa. ….toistaiseksi.

Toki niitä tricopönttöjä voi varata sinne ,missä esiintyy paikallisia tihentymiä. Kohta alkaa olla kuitenkin enemmän alueita ,joilla hirvitiheys alittaa arn:n asettamat tavoitteet. Niillä tuhot voidaan välttää tekemällä metsänhoitotyöt oikein ja ajallaan.

Ruotsissa Susi kantakin isompi, hoitelevat hirvikantaa siellä

Meillä pyssy äijät, all

Ei ole Ruotsin pienestä ja sisäsiittoisesta susikannasta hirvien kurittajiksi.

Logiikkahan menee niin että kun alueella on vähemmän hirviä ja enemmän männyn taimikoita, niin suhde on tasapainoisempi ja vahinko liudentuu kun se jakaantuu isommalle alueelle.

Mutta hei..,pyhällähengelläkö ne peurat sitten tulee toimeen?

Elikkä kumpikohan tilanne on vahingollisempi männyntaimikoille?

2 hirveä+40 peuraa/1000ha vai 5 hirveä/1000ha

Taitaapi olla niin ,että peura tihentymäalueilla se Tricon käyttö on aiheellista,vaikka hirviä ei olisi laisinkaan..