Kävin patikoimassa eräällä luontopolulla, jonne oli laitettu tauluja kertomaan esim. alueen eläimistä. Metsäkauris oli yksi niistä.

Ihmetystä aiheutti maininta, ettei selviä alueella ilman ruokintaa.

Minkä ihmeen takia noita pitää levittää alueelle, jossa ne eivät edes selviä talvesta ilman ruokintaa? Eikö tuommoiset elukat ole silloin ihan sama pitää aitauksessa, jos lihaa pitää saada?

Hirvien määrä pinta-alayksikköä kohti on Ruotsissa tuplat Suomen lukuihin verrattuna.  Varmasti on tehty montakin päätöstä pinentää hirvikantaa , mutta tulokset ovat laihoja. Suuret metsänomistajat haluavat hyötyä hirvistä taloudellisesti . Se on kuitenkin mahdollista vain pitämällä hirvikanta korkealla.

Vahingot ovat yllättäen vähentyneet ,kun männynviljelyn osuutta on lisätty. Täällä Suomessa  on liki hysteerisesti edetty toiseen suuntaan ja ihmetellään vahinkojen lisääntymistä huolimatta hirvikannan puolittumisesta.  Toki pienmetsänomistajien pikkuaukot ovat herkempiä vahingoille verrattuna ruotsalaisten huomattavasti laajempien tilakokonaisuuksien ja uudistusalojen tilanteeseen.

En ole kovin huolissani hirvien määrästä,mutta sorkkaeläimiä kokonaisuudessaan on liikaa..,väitän että enemmin ne pienemmät sorkkaeläimet vahinkoa saa aikaiseksi taimikoissa kuin hirvet.

Vaikka kaikki istutus alat uudistettaisiin männylle,niin kestäisi vuosia että oltaisiin tilanteessa että vahinkojen todennäköisyys oleellisesti pienenisi yksittäistä taimikkoa kohden.        Ja kuka viitsii vuosia uhrautua,että joku muu sitten voi istuttaa mäntyä levollisin mielin..,elikkä aikamoinen hokkuspokkus nyhjää tyhjästä temppu tuo yhtäkkinen männyn istutusalojen radikaali lisääminen.

Mistä sitten johtuu,että yhtiöitten metsäasiantuntiat/asiakasvastaavat sekä mhy:n väki ensisijaisesti ehdottavat kuusta uudistusalalle.?Johtuneeko se että ovat realisteja vai että heillä on omat tarkoitusperänsä?

Suorittava: ”Vahingot ovat yllättäen vähentyneet ,kun männynviljelyn osuutta on lisätty. Täällä Suomessa  on liki hysteerisesti edetty toiseen suuntaan ja ihmetellään vahinkojen lisääntymistä huolimatta hirvikannan puolittumisesta.”

Annatko vähän lukuja Ruotsin tilanteesta, vahinkojen vertailukelpoinen määrä, mäntytaimikoiden määrä, hirvikanta.

Miten ruotsalaiset on saatu tuossa tilanteessa kollektiivisesti suosimaan mäntyä? Tällä hetkellä ei minulla männyn tai koivun valintaperusteeksi riitä se, että näin muilla metsätaloudenharjoittajilla syöntipaine vähenisi. Toisaalta kun ruiskutan taimikot Tricolla, paine ei edes vähene. Taitaa jäädä vesakkokin syömättä.

En tiennytkään, että meillä on vahingot lisääntyneet, kun hirvikanta on puolittunut. Vertailukelpoista tilastoa huippuvuosien ajalta ei ole, kun korvausperusteita on matkan varrella muutettu. Silti väitän vahinkojen vähentyneen. Täällä suunnalla on toki peurakanta yli tuplaantunut samassa ajassa, mikä näkyy maastossa. Keski- ja Itä-Suomessa ei peurojen vaikutus vielä näy.

Ruotsissa on ainakin viime aikoina uutisoitu hirvivahinkojen lisääntyneen ja sen takia hirvikantaa on päätetty pienentää. Suomessa vastaava uutisointi lähtenyt elämään omaa elämäänsä, eikä välttämättä vastaa tilannetta metsissä. On hieman erikoista, että luonnonoloiltaan ja metsänhoitotavoiltaan hyvin lähellä olevilla vierekkäisillä maakunnilla olisi täysin päinvastainen hirvikantakehitys.