En ole nykymittapuun mukaan suurmetsänomistaja, mutta lähistöllä niitä on. On metsäyhtiö, yhteismetsiä ja metsähallitus.

On minullakin naapurissa 1600 hehtaarin yksityinen omistaja. Mutta kuten yleensä, tuonkin kaverin palstat on hajallaan pitkin maakuntaa. Täällä keskimääräinen tilakoko (siis yhden rekisterinumeron mukainen tila, ei yhden omistajan tilakokonaisuus) on n. 10 ha. Ei siinä hirvipolitiikkaa suunnitella ja se pitäisi ottaa hirvieläinkantojen hoitosuunnitelmissa huomioon. Kun vielä nuolukiven taimikkotuhoja lisäävä vaikutus ulottuu kilometrin päähän ja nuolukvistä tiedämme vain sen, että niitä on rekkakuorma seudun metsissä, jäljelle jää vain yksi keino hallita tilanne. Muut tietää paitsi suorittava.

Suorittavalla näyttäisi olevan aina valmis ratkaisu ongelmaan kuin ongelmaan. Siksi kysynkin, miten täällä meilläpäin saataisiin nuo hirvituhot loppumaan, kun metsätilat ovat isoja, eikä niiden hoidossa ole ollut suvantovaiheita?

Suorittava: ”Taitaa kuitenkin olla niin ,että suorittava tietää ja on oikeasti tehnyt kokreettisia toimia  hirvikannan alentamiseksi”

Hirvikolareiden määrän perusteella hirvikanta on ollut kasvussa lähes 10 vuoden ajan, joten riistahallinto + toteuttajat ei ainakaan ole asialle mitään tehnyt. Päinvastoin, sidosryhmien vaatimukset on kumottu.

”Gla:n haltuunsa saamilla tiluksilla on ollut joskus monen muun lailla suvantovaihe metsien hoidossa. Sitä velkaa saa seuraava sukupolvi maksella. Hirvi on ainoastaan indikaattori niissä tilanteissa , kun kaikki ei ole mennyt ihan putkeen ja metsänomistajalle se viimeinen pisara.”

Raivausrästit on tuolta palstalta purettu jo vuosia sitten. Siinä sinulle konkreettisia toimia sen lisäksi, että olen keskustellut asiasta päättäjien kanssa, ollut yhteydessä hirviporukoihin ja tarjonnut heille vapaat kädet metsästykseen.

Hirvien tuhoamassa koivutaimikossa ei ollut rästejä missään vaiheessa. Sitä, että joku pienaukko ei ole taimettunut, en ole syyttänyt hirviä. Olen vaan todennut, että sellaisessa kasvatusketjussa on suuret riskit, että tuloksena on lähinnä heinikkoa. Lisäksi kun rehevään kuusikkoon tehdään päätehakkuu ja tuloksena on liki 20% lahoa, jokin muu vaihtoehto kuin uudistaminen kuuselle on tarpeen. Tuossakaan ei siis virhettä ole tapahtunut, vaan tulevaisuus kertoo syödäänkö taimet vai saanko sen estettyä Tricon avulla a 50 €/l/ha + levitystyö useiden vuosien ajan.  Täkäläistä maisemaa katsomalla vain typerys uskoo, että raivaamalla vesakkoa hirvieläintuhot pysyy hallinnassa. Sinä et muuten ole vastannut kysymykseen, miksi uskot Finsilvan kaveria, mutta ei niitä, joilla on toisenlaista kokemusta aiheesta.

”Valitettavasti toinen tarina kertoo ,että kiinnostus taimikoiden hoitoon hiipuu hiipumistaan. Tämä taas tarkoittaa käytännössä sitä ,että hirviongelmat tulevat lisääntymään.”

Minua ei kiinnosta tilastot vaan se, mitä itse teen. Mutta jos muilla on rästejä, nisssähän otusten pitäisi ruokailla ja minun taimikot säästyä. Ei siis ole raivaamattomuus metsätalouden harjoittajan ongelma.

”Kun samaan aikaan metsästyspaine laskee saa Gla kirjoitella vuodatuksiaan ahkerasti.”

Täällä tuntuu halukkaita metsästäjiä olevan, joten painetta laskee korkeintaan metsästyksen rajoittaminen. Jostain alan lehdestä juuri luin, että nuoria on tullut toimintaan mukaan ainakin etelässä ja metsästyskortin määräkään ei ole laskenut. Jossain Kainuussa tilanne voi olla toinen, mutta ei minulla siellä metsiä ole, enkä sen seudun asioita tunne ja siksi en niistä kirjoittelekaan.

”Merkkinä metsästyspaineen kääntymisestä laskuun on viime syksyn alhainen pyyntilupien käyttöaste. Siihen vaikutti alhainen vasatuotto ja jo vuosia alentunut havaintojen määrä metsästyksen yhteydessä.”

Tai sitten syynä on peurakannan kasvu. Työtä on ihan riittävästi silläkin suunnalla, eikä paukut enää riitä hirvijahtiin. Tilanne, jonka metsästäjät ovat ihan itse luoneet tavoitellessaan tätä ”riistanhoidon menestystarinaa”.

Tai sitten metsästäjät kompensoivat alhaista vasatuottoa vähentämällä metsästystä. Kannan laskemiseksi alhainen vasatuottohan olisi paras mahdollinen apu. Mutta ei, tavoitteena on hirvikannan tuottavuuden maksimointi. Se onkin kansainvälisessä tarkastelussa huippuluokkaa eli tässä on riistanhoito valikoivalla metsästyksellä ja ruokinnalla onnistunut.

”Puuttuu vain märkä syksy ja aikainen pysyvä lumipeite.”

Viime vuonna ei ollut aikaista pysyvää lumipeitettä ja silloin sen sanottiin vaikeuttavan metsästystä. Mutta aina löytyy selitys.

Uskon, että suorittava on ihan liikkuvaa ja hyväkuntoista tyyppiä, joten nuo kuvaukset tuskin häneen istuu. Ongelmana on se, että ihminen näkee sen, mitä haluaa nähdä. Tässä tapauksessa metsästysharrastus ohjaa havaintojen tekemistä ja sitä, millainen informaatio on oikeaa.