Keskustelut Metsänhoito Trico hirvikarkote

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 454)
  • A.Jalkanen

    Enempi vitsillä heitin Perko – en usko että hirviseuruetta saa sitoutettua vahinkojen estämiseen muuten kuin metsästämällä.

    Gla

    Suorittava: ”Kuulumalla hirviporukkaan voi hoidella orastavia ongelmia kotikenttäedun turvin. Niin tekevät muutkin metsästävät mo:t ja harvoin kuulee valituksia hirvivahingoista.”

    Minä en tiedä, millaista metsätaloutta metsästäjät harjoittaa. Sen tiedän, ettei ainakaan koivutaimikoita täällä näy. Nuorimmat alkaa olla ensiharvennusvaiheessa. Ei tule hirvivahinkoja, kun kuusta kasvattaa. Mutta tähänkään saakka ei metsästysseurojen toiminnalla ole hirvikantaa saatu pienennettyä, muta peurakanta on vajassa 10 vuodessa tuplattu. Miten tilanne minun jäsenyyden myötä muuttuisi? Porukan tavoite on ylläpitää suurta kantaa metsästävän metsäministerin  myötävaikutuksella. Pitäisikö olla tuon orkesterin sanansaattaja?

    ”Seuramme metsästää sekä UPM:n ,että Finsilvan mailla. Siitä pitävät visusti huolta ,että edustusjahtialueilla riittää saalistettavaa.”

    Taimikoita raivaamallako asiasta pidetään huolta? Visakallon kysymys oli hyvä.

    ”Trikoa eivät roiski taimikoihin ,mutta siitä huolimatta merkittäviä vahinkoja ei esiinny. Ainoa hirvivahinkojen torjuntakeino metsästyksen ohella on sopivaan aikaan tehty taimikon varhaishoito.”

    Mikä on mt- ja omt-kuvioilla koivun osuus uudistusalojen puulajivalinnassa?

    suorittava porras

    Ei tarvitse koivua istuttaa ,kun sitä syntyy taimikoihin ihan ”yli kylkien”. Joitakin istutuskuvioita olen nähnyt useallakin paikkakunnalla yhtiöidene mailla eikä niissä ole esiintynyt vahinkoja.

    Se on kuitenkin kupletin juoni ,että lehtipuuta ei lasketa missään vaiheessa etukasvuiseksi. Tämä lyhentää taimikkovaiheen kestoa ja pitää sopivaa ravintoa matalan vesakon muodossa hirvien ulottuvilla. Enskan yhteydessä syntyy normaalioksaisista männyistä sopivasti lisää syötävää ,kunhan motokuski ei polje kaikkia latvuksia raiteisiin.

    Hoitamattomat taimikot puolestaan jäävät helposti hirvien armoille ,kun lehtipuiden lehvästö karkaa ulottumattomiin ja syötäväksi jää hitaasti kehittyvää ja sopivasti mehevöityvää männyntaimikkoa. Tilannetta pahentaa vielä se ,että marjavarvusto häviää varjostuksen seurauksena ja uutta kehittyy vasta harvennuksien jälkeen. Mustikanvarpu maistuu peuroille ja hirville ,mutta hoitamattomiin ryteiköihin varvustoa ei synny.

    Gla

    Hyvä yritys kiertää kysymykset. Otatko siis uudestaan?

    Visakallo

    Suorittavalle vähän helpompi kysymys: Kuinka usein kuljet jalan männyn- ja koivuntaimikoiden läpi? Mihin perustuu näkemyksesi, ettei yhtiön taimikoissa ole hirvivahinkoja? Erittäin harvoin hirvivahingot näkyvät tielle asti. Lähes aina ne alkavat vasta muutaman kymmenen metrin päässä tiestä. Meilläpäin hirvivahinkoja on yhtä lailla niin yhtiön kuin omilla maillanikin. Saman tien varressa kun ollaan, ja samalla tavalla taimikoita yhtä hyvin hoidamme.

    Planter

    Minusta tuntuu, että suorittava porras on ottanut totena muutama vuosi sitten Keskisuomalaisessa olleen aprillipäivän kolumnin.

    Siinä kerrottiin Kannonkoskelaisesta kotieläintieteen agronomista, joka oli onnistunut jalostamaan tilallaan hirvilauman, joka ei syö viljeltyjä puun taimia.  Kolumin oli kirjoittanut eläköitynyt MT:ssa ja Keskisuomalaisessa toiminut toimittaja, joten se tuntui maallikosta hyvinkin uskottavalta.

    Ehkä tästä juontaa uskomus, että hyvin varhaisperatussa mäntytaimikossa talvella elelevä hirvilauma jättää rauhaan talvisen pääravintonsa männyn ja syö vain kantovesoja.

    suorittava porras

    Finsilvan metsien hoidosta vastaava alueasiantuntijakin varmaan uskoo aprillipilaan ,kun kertoo ,että hirvivahinkoja ei kolme pitäjää kattavalla alueella ole. Toimenpidemalli ,josta olen kertonut on aiheuttanut moisen ”aistiharhan”.

    Vastaan väittävät voivat jatkaa pään lyömistä seinään entiseen malliin.?

    Gla

    Miksi uskot Finsilvan alueasiantuntijaa, mutta et niitä lukemattomia tahoja, jotka tuhoista raportoivat?

    Paljonko Finsilvalla on koivikoiden osuus taimikoista?

    Visakallo

    Aivan sama toimintamalli on käytössä täälläkin, mutta hirvituhoja vain on. Olisikohan suorittavankin jo tunnustettava, että hirvet aiheuttavat  hirvituhot. Mitä enemmän hirviä on, sitä enemmän on hirvituhoja. Meilläpäin kaikilla on niin hyvin hoidetut taimikot, ettei suorittavan logiikan mukaan täällä pitäisi olla lainkaan hirvituhoja, mutta silti niitä vain on. Käyhän suorittava tekemässä eläkepäiviesi ratoksi muutaman kilometrin kävely niihin yhtiön koivun- ja männyntaimikoihin. Palataan aiheeseen sen jälkeen. Nyt tosin hirvikäpäsiä on niin per….sti, että suojaa hyvin itsesi.

    Planter

    Olen hukannut linkin aprillijuttuun. Sellainen putkahti vahingossa esiin jokunen vuosi sitten, kun google punaisena yritin selvittää miten hirvikannan säätely toimii…tai siis ei toimi. Eipä sillä väliä, sillä ei se uudestaan naurattaisi.

    Nyt vaan tuli mieleen, että olisiko siinä kuitenkin ollut vain puolet pötyä. Jospa Finsilva on kuitenkin kouluttanut maillaan olevat hirvet oikeille ruokailutavoille.

    Kun on tuollainen iso toimija, joka omistaa hirven reviirin kokoisia palstoja, niin voi ajoittaa taimikonhoidon toimenpiteet ja harvennukset niin, että hirville on aina tarjolla sallittua ruokaa, koska ne kuitenkin syövät.

    Jos on vaikka kriittisessä vaiheessa oleva mäntytaimikko, niin tehdään reviirille männyn ensiharvennuksia ja harvennuksia talvella. Turvan korkeudelle tulee runsaasti varjossa kasvanutta makeaa männyn neulasta, laiskuuttaan ne jättävät taimikon rauhaan. Kun on isot palstat ja isot kuviot, niin pystyy sumplimaan.

    Täällä ei mokoma onnistu, kun on aika pienet palstat ja naapurukset tekevät hakkuita omaan tahtiinsa ja hirviäkin on tuplamäärä. Visalla suurmetsänomistajana lienee hirven reviirin kokoiset tilukset ja voisi implementoida Finsilvan mallin.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 454)