Keskustelut Metsänhoito Trico

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 42)
  • Trico

    Merkitty: 

    ”Trico-hirvikarkote torjuu todistetusti tehokkaasti hirvituhoja”

    Eikö olisi parempi termi, hirvikarkote siirtää tuhot toisaalle.

    Eihän se hirvi syömättä elä, syö jälkeensä vaikka puunjuuria kuten sanotaan Pohjois-Korealaisten syövän tai kirjallisuudessa  kerrotun vankileirien saariston asukkaiden syöneen ja varmaan sotavangit nälissään söis tänäkin päivänä puun parkkia jos ois miotä söis sellilöissään.

    Kansantaloudellisesti ei ole muuta ratkaisua jota voin kannattraa kuin että hirvikanta pudotetaan (30 000) kolmasosaan talvehtivaan yksilöön.  Jatkossa vuosittaiseksi vasaverotus prosentiksi 70 … 90.  Ja siltä joka ampuu geneettisesti arvokkaan uroshirven metsästyslupa ja aseet ikuisiksi ajoiksi pois.  Komeita uroshirviä ihailen.  Nykyinen metsästys kohdistuu liiaksi oikeastaan täysin niihin ykksilöihin joihin luontaisissa populaatioissa saalistuspaine on lähes olematonta.

     

  • Kurki

    Jooo. Aloituksessa on paljon hyvää.

    suorittava porras

    Tricon käyttäminen ei välttämättä johda vahinkoihin muualla. Jos hirvi siirtyy aterioimaan kuusentaimikkoon tunkevaa vesakkoa , on kyseessä myönteinen asia. Männiköistä kertyvien hakkuutähteiden mutustelukaan ei maata kaada.

    Tärkeintä on saada taimikot kehittymään nopeasti . Montaa vuotta ei Tricoakaan tarvita ,kun latvakasvus on hirven ulottumattomissa. Alimmmat sivuoksat joutavat syötäviksi siinä vaiheessa ja taimikon vesasyntyiset lehtipuunalut kelpaavat höysteeksi.

    Pahin hirvituhoriski kohdistuu hoitamattomiin taimikoihin ,joiden männyntaimet kituvat ja mehevöityvät riukuuntuvan lehtipuuvesakon varjossa. Syötävää on vain männyntaimissa . Lehtipuun latvus on monesti tuossa vaiheessa jo liian korkealla hirven ulottumattomissa. Lisäksi riskialtis taimivaihe kestää puolta kauemmin verrattuna hoidettuun taimikkoon.

    A.Jalkanen

    Ari Nikulan väitöskirja vahvistaa tuon mitä suorittava kirjoitti männyntaimikoiden hoitamisesta. Kohtuullinen hirvieläinkanta yhdistettynä fiksuun hoitoon voisi olla ratkaisu. Nythän on alkamassa jokin kokeilu jossa katsellaan tuota murkinan jättämistä osaan taimikoista; vaikka ei jättäisikään vielä varhaishoidossa kyllä lehtipuut vesoista taas kasvavat uudelleen.

    Gla

    ”Montaa vuotta ei Tricoakaan tarvita ,kun latvakasvus on hirven ulottumattomissa.”

    Toki täällä kovimmat kasvattajat ovat jo tehneet ensiharvennuksen, kun itse vielä ruiskuttelen Tricoa 3 metrin taimikkoon, joka on hirven osalta riskivaiheessa. Silti kun mänty kasvaa tuohon mittaan kohtuullisen hyvin hoidettunakin useita vuosia, sävyero metsästäjän näkemykseen ajan pituudesta on selvä.

    Puuki

    Vesasyntyiset taimet ei kehity tukkipuiksi asti kunnolla. Sikäli niitä ei kannata suosia.

    Mitenkäs ra-koivut ja kuusen pienet taimet ? Hirvieläimet syö molempia taimia. Millä tökötillä niitä torjutaan parhaiten ?  Voisi olla Trico tai jokin muu ”luomuainetorjunta” paras niillekin.  (Esim. valkosipuli,etikka, mintunlehdet + jokin täyteaine toimii puutarhassa hyvin rusakoita vastaan)

    A.Jalkanen

    Puuki, jos jätetään vesakkoa kuusen taimikkoon, silloin puhutaan männyn lisäravinnosta eikä tukkipuun kasvatuksesta.

    Ra-koivikko kannattaisi ehkä laittaa alulle kylvämällä, jos hirvieläinriski on korkea. Kuusentaimien tuhot ovat kai olleet toistaiseksi pienialaiset, mutta niitä uhkaavat metsäkauris ja kuusipeura jos niiden annetaan lisääntyä. Kuusipeura ja valkohäntäpeura ovat kuitenkin ilmeisesti ruuansulatukseltaan sellaisia, että ne eivät pärjää lumisen talven oloissa ilman lisäruokintaa, joten sen rajoittamisella voidaan ongelmia hallita kunnes ilmastonmuutos vie lumet etelästä kokonaan pois.

    Puuki

    Hirvien ruokinnasta ei ole aina kysymys, kun kuusikkoon koetetaan saada lehtipuusekoitusta kasvamaan.   Mm. UMP sitä harrastaa eikä ole huono vaihtoehto koettaa sekapuukasvatusta missään muuallakaan kuusikoissa.

    Ra-ko kylvö on yksi vaihtoehto tuoreilla kankailla ainakin.  Rehevillä kasvupaikoilla ei onnistu kunnolla.

    Korpituvan Taneli

    Vai ei tricoa tarvitse montaa vuotta levittää. Minulla on 2,5ha männyntaimikkoa, joka on istutettu 2012. Tänä vuonna vielä käsiteltiin karuimman osan taimia ja ehkä ensi vuonna vain sen heikoimman osan laidat pitää vielä ruiskuttaa. Varhaisperkauksista on huolehdittu jopa suurelta osin kahteenkin kertaan. Missään vaiheessa vesakko ei ole päässyt lähellekkään mannyn taimien mittaa.

    Suorittava ei ota oppiakseen etteivät kaikki männiköt ole perustettu tuoreelle kankaalle. Näilläkin kuvioilla mänty kasvaisi ihan kelvollisesti, kunhan jaksetaan vain hirviltä suojata.

    Kyllä paras lääke hirviltä suojautumiseen on edelleen kannan pienentäminen.

    Hirviporukka lähti liikkeelle viime viikonloppuna ihan kohtuullisin tuloksin.

    Ja siitä metsästäjien ukkoutumisesta ja metsästäjäkadosta vielä. Aiemman kahden seurueen metsästystä harrastanut porukka oli nyt kolmen seurueen porukka. Tämä siitä huolimatta että puheenjohtaja paranteli kotonaan juuri uusittua polviniveltään ja johti hommaa ihan etänä, niinkuin nykyään muotia on.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tomperi

    ”Aiemman kahden seurueen metsästystä harrastanut porukka oli nyt kolmen seurueen porukka. ”

    Anteeksi, tätä en ymmärtänyt. Tarkoittiko tämä sitä että joku hirviporukka on ostanut toisen porukan luvat ja maat hirvenmetsästystä varten?

    Korpituvan Taneli

    ”Ja siitä metsästäjien ukkoutumisesta ja metsästäjäkadosta vielä. Aiemman kahden seurueen metsästystä harrastanut porukka oli nyt kolmen seurueen porukka.”

    Tarkoittaa siis sitä, että seuran jäsenmäärä on noussut, joten hirvestyksessäkin on nyt varaa jakaa porukka kolmeksi seurueeksi, aiemman kahden sijaan. Seuran alue on pysynyt muuttumattomana.

    Elikkä eivät metsästäjät kaikissa seuroissa vähene, kunhan ukkoutuva porukka vain antaa tilaa nuorillekkin toimia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 42)