Löytyykö jostain vertailuja traktorimoto vs. oikea. Kuinka suuriin työsaavutuksiin tuommoisella voisi päästä. Netistä videoita olen katsonut ja hyvin tuo näyttää käyttävän. Suurimmat ongelmat lienee epätasaiset maastot?
Rane (kesk.).
Vastaan suorittavan puolesta. Luultavasi omilla rahoillaan, ei tuilla. Ja vaikka koneet ei oliskaan hänellä yrittäjävetoiset niin ihan kunnioitettavaa työtä tekevältä vaikuttaa.
Sitä voi olla kepussa vaikea ymmärtää, että on oikeasti pääomia panostavia ja myös ”riistettäviä” (ts. palkansaajia) siinä välissä.
Jotkut asiat kuule Rane toimii (onneksi) muullakin logikkalla kuin tuilla. Ihan oikeeta työtä nääs. Se on näköjään vähän vaikea rasti ymmärtää.
Olen metsänomistaja ja tukkejakin tulee vähinsä omista hankintahakkuistaja kelvaneet on MGlle joka toimitti ne junnikalan sahalle.
Raakkeja oli 4% lahinnä alamittaisia,tukit mitattu laaserilla tunelissa.
Opettajaksi menevät ne joista ei ole oikeisiin töihin.
No, siis ketkä ostavat esim. traktorimotoja?
Ns. alueyrittäjät, jotka pystyvät hallitsemaan isoja korjuukokonaisuuksia, käyttävät varsinaisia metsäkoneita, sieltä ei ostajakuntaa löydy.
Aloittelevat koneyrittäjät ostavat näitä (useasti työnantajana MHY tai pienempikin lämpöyhtiö), kynnys hieman matalampi hinnan puolesta. Harva siinä kiimassa laskee tuottavuuksia…ja ovat vaihtoehto käytetyille varsinaisille hakkuukoneille. Uusi verme, jolla on takuut kunnossa ja useasti tuttu myyjäkin takana. Isännätkin kyllä ostavat itselleen, mutta silloin käyttöä on alustalle riittävästi kesällä maatalouskäytössä. Esim. paalain sitoo yhden traktorin koko kesäksi ja sellaisen veturina oon nähnyt.
Sitten yksi asia, monesti esim. MHY haluaa kevyempää kalustoa, kuten näitä kyseisiä ratkaisuja tai esim. Sammon pikkumotoa. Isännille ón monessa tapauksessa helpompi hyväksyä pienen koneen tuleminen, se on sitä ajatusmaailmaa…
Tuo aloittamisen hankintahinta on monelle aika kova kynnys. Parisen vuotta kun nakertelee, voi perustraktorin myydä ilman hiluja tai hiluilla eteenpäin(kaikesta huolimatta ovat käytetyt traktorit kunnosta huolimatta aivan käsittämättömän hintaisia). Näin ovat siirtyneet isäntälinjalle mm. Fendtin motot, niillä tosin tahkottiin melkoisen paljon, erikoisempaa alustakonetta kun ei muuhun käyttöön voi ottaa Suomessa.
Viimeisten vuosien aikana on tullut havaittua sellainen trendi, että aliurakointiin on lähdetty täysuudella keskiraskaalla kalustolla, kokolailla nollatilanteesta. Vuoden ja muutamien seisokkiviikkojen jälkeen on kalusto lähtenyt myyntiin ja vaihtunut edullisempaan…tai pahimmillaan on konkurssi ollut edessä.
Nyrkkisääntö on ollut, että jos koneketjun hankkii omalla rahalla, se ei kehity kannattavaksi. Kun yrityksellä on riittävä ”ruoska” selän takana, saadaan ketju kannattavaksi ja usein onkin, että ”isäntä” itse ajaa eniten vuorossa ja hänellä koneet kestävät parhaiten.
Jos joku hankintahakkaaja on onnistunut tekemään kelvollisia tukkeja, niin poikkeus vahvistaa säännön.
Sahalla raakattujen tukkien määrä ei saa nousta yli 1,5 %:n.
/Palvelut/Profiili/?userId=3137
RE: Traktorimoto
”Olen metsänomistaja ja tukkejakin tulee vähinsä omista hankintahakkuistaja kelvaneet on MGlle joka toimitti ne junnikalan sahalle.
Raakkeja oli 4% lahinnä alamittaisia,tukit mitattu laaserilla tunelissa.
Opettajaksi menevät ne joista ei ole oikeisiin töihin.
Opettajaksi menevät ne joista ei ole oikeisiin töihin. ”
4 %:n mittaraakki kertoo juuri sen, että ei ole pätevyyttä esim opettajaksi.
Koneopettajiksi on yleensä haettu parhaita kuljettajia, jotka ovat jo taitonsa näyttäneen vuosia sitten kuljettaksi opiskellessaan.
Kun opettajalle maksetaan tuplapalkkaa kuskiin verrattuna, niin lähes kaikki kuljettajat olisivat vapaaehtoisia siihen rooliin, mutta vain huippuja huolitaan.
Tuo alamittaisten tukkien teko selittää senkin käsityksen, kun isännät tuovat sahattavaksi 12 senttisiä riukuja, joista pitäisi jokaisesta sahata kaksi täysisärmäistä 50 x 100 millistä. = Ei mitään tolkkua!
Eihän tukkien apteeraaminen vaadi mitään ihmeellistä älykkyysosamärää. Voihan olla että joskus iskee ahneus ja ottaa sitten minimimittaisen tai moniväärän tukin. Itse olen leikellyt joka vuosi tukkeja ja raakkiprosentti on ollut niin pieni että ovat useinmiten ottaneet raakki pölkyt tukinhinnalla. Mutta joka kerta muutama raakkipölkky on ollut, esim. soikea latva voi mennä minimiläpimitan alle, tarkka tukin ottaminen on ahneutta sekin.
Periaatteessa alamittaista tukkia ei saa olla. Jos menee ihan hilkulle, pitää pyyhkäistä pikkasen kuorta pois rajakohdasta.
Kerran teimme tukkisavottaa maatalousoppilaitoksen metsässä. Sinä talvena oli ehdottoman tiukat laatuvaatimukset ja niinpä meille tuli riita kenttämestarin ja työnjohtajan kanssa, kun jouduimme pistämään kuituun tukkikokoista mäntyä.
”No eihän tästä leimikosta tule sitten tukkia ollenkaan”!
Kun oksat ovat liian suuria, niin ei tule tukkia EI. Ja ukoilla oli kauppakirjan laatuliite kourasaan.
Jokaisen apteeraajan pitäisi käydä katsomassa sahalla, kuinka siellä terä oikaisee moniväärän tukin.
”Latvaläpimitan mukaisen sahaustuloksen täytyy pysyä puun sisällä koko tukin mitalta, kuorta ei saa olla särmässä kolmea milliä enempää.”
Kotimaan höylälaatu on eri asia.
TÄNÄÄN poikkesin koneagriassa MANSESSA NISULALLA
MYÖS oli osasto näytelyssä koneenhintalappu 240.tuhattaekua.
Järkyttävän kallis peli kaatopäitä useita versioita ja kouria.
EI kuin massijätkät kaupoille .Näytelyssä hyvävalikoima
metsäperävaunuja ja trktoreissa isomissa lähestyttiin 300hv.
tehoa .siitä se köyhyys lähtee .sikaaria palamaaan.
LOHTA limpunpäälle. ei minun kukkarolle sopivia pelejä
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.